Pelargonihulluutta

En muista, olenko tuonut täällä esille sen tosiasian, että olen hullu, pelargonihullu. Nyt sen tunnustettu, ei tarvitse piilotella enää tämän sairauden kanssa...

Tämä alkoi muutama vuosi sitten, tarkalleen ottaen keväällä 2014, kun törmäsin Plantagenissa pelargoninpistokkaisiin. Ostin Appleblossom rosebudin ja Prins Nikolain. Ja voin sanoa, että tuosta Appleblossom rosebudista se oikeasti alkoi. Se on niin erilainen, niin kaunis, mitä olin koskaan aiemmin nähnyt.

Ja nythän näitä riittää, reilusti yli 100 erilaista... Eikä loppua näy, sen verran pitkä on tuo Pakko saada -lista. Tämänhetkinen lajikelista löytyy blogin yläreunasta, päätin luoda ihan oman sivun sille. Katsotaan, onnistunko joskus talvella värkkäämään sen kuvalliseksi.

Kasvihuoneessa on kiva istuskella ja ihailla....

Mahtuu sinne jokunen tomaattikin

Kaikki pelargonit eivät suinkaan enää mahdu kasvihuoneeseen, vaan niitä on sijoitettu takapihalle, ihan pelargoneja varten väsätylle pöydälle.

Ja etupihalle olen hankkinut Ikean ruukkutelineitä. Kaksi on talon edessä ja kolmas saunamökin vieressä. Kaksi telinettä odottaa vielä kasausta saunamökissä.

Pari vuotta olen talvettanut pelargoneja saunamökissä paremmalla ja huonommalla menestyksellä. Viime talvena kuoli se alkuperäinen Appleblossom rosebud, koska  hiiri oli järsinyt koko rungon paljaaksi!!! Olin unohtanut järjestää hiiribaarin.

Nyt nautitaan kukinnasta vielä vähän aikaa, mutta elokuussa rupean jo ottamaan pistokkaita. Olen huomannut, että minulla juurtuu paremmin loppukesällä otetut pistokkaat kuin kevätpistokkaat. Pitäisikö pitää oma pelargonipistokkaiden vaihtotapahtuma täällä Etelä-Suomessa, koska täälläkin on pelargoniharrastajia, mutta ei ole ollut vaihtotapahtumia. Pistetään pohdintaan ja kysellään halukkaita myös Facebookissa.

Mukavaa viikonloppua!!!