Puutarhamatkailua Latviassa, Rundale

Sain vasta tänään tuotua viime kesän kuvat kamerasta tietokoneelle, joten nyt on hyvä palata viime kesään ja perhelomaan Latviassa. Olin automatkalla vanhempieni, siskoni ja siskontyttöni kanssa. Suunnitelmana oli kierrellä Latvian etelä- ja keskiosissa, koska Riika oli jo nähty.

Tämä postaus keskittyy Rundalen linnaan, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Riikasta etelään. Rundale on pohjolan Versailles, niin paikkaa mainostettiin. Turistirysä, kun parkkipaikalla oli toistakymmentä bussia, mutta onneksi tilaa oli.

Alkuun teimme kierroksen sisällä linnassa... Linna oli vastikään kunnostettu, vuosilukuja en enää muista.

Seuraavassa kuvassa, yläkuvassa on valokuva yhden salin katosta ennen kunnostusta ja alemmassa suunnitelma/ katosta. Ja sitten itse kattomaalaus....

Palatsikierroksen jälkeen nautimme virvokkeita linnan kellarikahvilassa, ennen puutarhaan siirtymistä.  Puutarha oli valtava, joten turisteja varten siellä kierteli minijuna. Sen kyydissä sai jonkinlaisen käsitykseen puutarhan laajuudesta. Sitten olikin helppo lähteä kävellen liikkeelle...

Palatsi puutarhan puolelta

Viiniköynnöstunneleita

Puutarhaan oli rakennettu erilaisia huoneita... Joista löytyi katseenvangitsijoina ruukkuistuksia. Ja useimmat istutuksista oli rakennettu perennoista. Yhdestä huoneesta löytyi hauska kiinalainen vai japanilainen paviljonki (WC)

 Rundale on erityisen kuuluisa ruusutarhastaan. Ja heinäkuussa ruusut olivat kauneimmillaan... Harmi, että sitä tuoksua ei saanut ikuistettua kuviin. Yllättävän vähän olin kuvannut niitä ruusuja...

Kaikilla ruusutarhan kasveilla oli nimilaput, eli lajikkeen sai selville. Ruusuja oli istutettu väreittäin eri alueille. Lisäksi siellä oli ruusuja alueittain. Seuraavassa kuvassa suomalaisia ruusuja, mm. Katri Vala.

Minä tykkäsin paikasta kovastikin. Olisin voinut kierrellä siellä pidempäänkin, mutta päivä oli kuuma +30 astetta, eivätkä seuralaiseni olleet niin kiinnostuneita puutarhasta, että olisin vaatinut saada olla kauemmin siellä. Mutta niin ihana se ei ollut, että minun olisi ihan pakko päästä sinne uudelleen.

Viimeviikolla Tukholmassa

Tänä vuonna minulle tuli mahdollisuus lähteä Tukholmaan tutustumaan Nordiska Trädgård -messuille. Lähdin yksin ja ilman autoa eli luvassa oli seikkailu...

Ensin perjantai-iltana työpäivän jälkeen autolla Turkuun ja yölaivalla Tukholmaan. Laivalta ostin Tukholman julkiseen liikenteeseen 24 tunnin matkalipun. Sillä pitäisi pystyä liikkumaan kaikki tarvittavat matkat. Klo 6.10 ulos laivasta ja tunnelbanalla kohti keskustaa. Siljan terminaalista oli kävelysilta lähelle Tunnelbanan asemaa, joten vasta loppumetreillä vähän harhailin ennenkuin löysin aseman. Etukäteen olin etsinyt tiedon, että keskustan Scandic Continentalissa alkaa aamiainen klo 7.00. Hintavahan se oli, mutta kunnon muna-pekoniaamisella jaksaa melkein koko päivän... Aamiaisen jälkeen suuntasin taas asemalle ja sieltä paikallisjunalla (pendeltåg) kohti Älvsjön messukeskusta. Ja Älvsjössä riitti, että seurasi kanssamatkustajia kohti messukeskusta... Se sijaitsi ihan aseman vieressä. Pieni odotus, että messut avautuivat ja ensimmäiseksi ryntäsin tietysti Ruotsin pelargoniyhdistyksen tiskille...

Olin positiivisesti yllättynyt, kuinka paljon messuilla oli eri kasvilajien harrastusyhdistyksiä: pelargonien lisäksi kaktus-, gesneria-, saint paulia-, hoya- ja daaliayhdistykset. Saattoi olla siis muitakin, mutta muisti pätkii jo

Messuilla oli runsaasti kasvikauppiaita, minusta niitä oli huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Helsingissä. Siellä riitti kierreltävää ja ostettavaa... Minä lähdin erityisesti metsästämään pelargoneja ja niitähän sieltä löytyi kiitettävästi... Tässä yksi ihanuus...

Ruotsalaiset olivat todella ajatelleet ostostentekijöitä. Heillä oli 2 ilmaista (vapaaehtoinen juomaraha) kassi/ kasviparkkia, aivan loistavaa!!!! Minulla oli ensimmäisen tunnin jälkeen 2 kestokassia täynnä pelargoneja, jotka sitten vein parkkiin ja hain pois kotiinlähtiessä. Toisen parkin vieressä oli myös iso piknik-alue, jossa siis pystyi syömään omia eväitään ja lepuuttaa jalkoja kiertelyn lomassa. Piknikalueella oli myös 2 mikroaaltouunia vapaassa käytössä. Itselläni oli eväänä suklaarusinoita, koska ajattelin syöväni messuilla. Lopulta söin vasta laivalla, eli aamiainen riitti iltaan asti...

Messuilla oli myös esillä hienoja miniatyyripuutarhoja, somistettuja parvekkeita ja pieniä näytepuutarhoja, mutta ei mitään isoa yleiskoristelualuetta kuten Helsingissä.

Miniatyyripuutarha

Yksi parvekkeista

Yksi näytepuutarha

Jonkun luennon kävin kuuntelemassa. Helppoa oli kuunnella, mutta ymmärtämisen kanssa oli vähän niin ja näin... Paras ja helpoiten ymmärrettävä luento koski kultuuriperintökasveja eli kasveja joilla on pitkä historia Ruotsissa. Katselin jo ensimmäisellä kierroksella heidän osastollaan kerrrottukukkaista päivänliljaa, mutta en heti ostanut. Toisella kierroksella ajattelin ostaa sen, mutta myöhästyin. niitä ei ollut enää.

Ostokseni

Kotimatka oli hiukan haastava, kun seuranani oli 3 isoa kestokassia pelargoneja ja 1 kassi kukkaruukkuja. Hulluutta, mutta käsivarret venyen sain ostokseni tuotua laivalle ja Suomeen. Kotiin asti en kaikki tuonut, vaan myin suurimman osan pelargoneista ystävälleni. Muutaman vielä sillä ehdolla, että saan niistä valmiiksi juurrutetun alun...

Retki oli mukava, vaikkakin väsyttävä. Jotenkin minusta näillä messuilla kasvit olivat pääosassa ja kaikki muu (kesäkalusteet, koneet, vaatteet) pienemmässä roolissa kuin Helsingissä. Nämä jäävät minulle ainoiksi messuiksi tänä keväänä, mutta sepä ei haittaa. Pääsen Suomen puutarhamessuille muiden kuvien kautta.

Aurinkoista viikonloppua!!!! Täällä paistaa tänään aurinko ja on ihanan lämmintä, valitettavasti huomenna taitaakin jo sataa vettä...

Mustilan taimipäivä

Niinhän siinä kävi, että kun työt alkoivat, niin samalla alkoi se jokasyksyinen puutarhaväsymys. Enpä ole tännekään jaksanut kirjoitella, en edes lukea muiden blogeja... Ihan toimettomana en sentään ole ollut, mutta siitä myöhemmin lisää...

Tänään, Suomen luonnonpäivänä, vietettiin Elimäellä Mustilan arboretumissa Taimipäivää. Taimipäivä on järjestetty jo useampana vuonna, mutta minulle kerta oli ensimmäinen, mutta ei todellakaan viimeinen.

Minä olen aina mieltänyt Mustilan alppiruusujen ja atsaleojen kodiksi, mutta tänään sain huomata, että paikka on paljon muutakin. Pienellä pääsymaksulla pääsi arboretumiin, sai kuunnella luentoja, pääsi opastetuilla kierroksille arboretumiin jne... Ja sai tehdä puutarhaostoksia niin arboretumin pihamyynnistä, kirpputorilta, puutarhakauppiailta sekä harrastajilta. Taimitorilla kävi kova kuhina, paitsi kuvanottohetkellä, rankan sadekuuron jälkeen... Minä olin varautunut sadekuuroihin jättämällä kameran kotiin, mutta en sateenvarjolla saati sadevaatteilla.

Taimipäivän ohjelma julkaistiin etukäteen, joten suunnittelin päivän tarkasti, liian tarkasti. Olin ajatellut osallistua parille opastetulle kierrokselle, mutta ennätin vain yhdelle, jossa esiteltiin Itäisen Amerikan Appalakkien kasviaarteita Mustilassa. Todella kiinnostava kierros, joka antoi itselleni paljon!!!! Kierros kesti tunnin, mutta olisi saanut kestää kauemmin!!!!

Yhden kuvan otin kierroksen aikana, ihana hortensia!!!! Se muuttaa meille jossain vaiheessa, ei kuitenkaan vielä tänään...

Viimeisenä kuuntelin luennon Alppiruusujen ja atsaleojen kasvualustasta. Tärkeä aihe, koska olen niitä istutellut vastikään ja lisää tulee koko ajan... Hapan maa, sen tiesin, mutta kasvualustan ilmavuus oli uutta. Omani olen istuttanut rodomultaan, joka on liian tiivistä, siihen tarvitaan hiekkaa tai haketta sekaan. Savimaa on hirvitys rodoille, mutta 30 sentin kohopenkki on hyvä ja minullahan on :)

Ja ihan parasta antia tälle päivälle oli puutarhatuttujen tapaamiset :) Ja sitten ostoksiin....
Muutama kasvi oli etukäteen tehdyllä ostoslistalla: pelargoneja Peltoselta, pihtoja Arboretumin omasta myynnistä ja mahdollisesti alppiruusuja, jos on kiinnostavia lajikkeita. Ja olihan niitä ja paljon, paljon muuta ihanaa. Tässä kaikki ostokseni tuulikaapin lattialla...

Pelargonit Nina Porjanmaalta, Winston Churchill ja Viva Madelaine

Käenkukka ja taustalla Koreanperhosvaahtera

Neulaspipo

Erityisen iloinen olen, koska sain ostettua Suomi 100 -alppiruusun, sekä Pernillan ja Lumottaren, joita ei ole vielä näkynyt muualla myynnissä. Arpajaisista voitin kiinnostavan pensaan, ukrainanvihman. Ilta meneekin mukavasti täällä soffalla, kun googletan ostoksiani ja suunnittelen heille parhaita mahdollisia kasvupaikkoja.

Mukavaa viikonloppua!!!

Viron kierroksella

Vietin kuluneen viikon Virossa perhelomalla vanhempieni, siskoni ja siskontyttären kanssa. Kiersimme Narvassa, Tarttossa, Otepäässä ja Valgassa. Tässä pieni valokuvapläjäys matkan varrelta. Ehdottomasti matkan kohokohta oli Tarton kasvitieteellinen puutarha. Sinne on pakko päästä uudelleen...

Matkalla Narvaan poikkesimme Jägalan putouksella. Putous on aika lähellä Tallinnaa.

Jägalan putos

 Narva:

Narvajoki ja rajasilta

 Narvajoki on Viron ja Venäjän raja. Edellisen kuvan linnoista vasen kuluu Virolle ja oikeanpuoleinen Venäjälle. Viron Narvan linna toimi museona ja sen pohjoispihalle oli luotu 1600-luvun elämää esittelevä kaupunki käsityöläisineen.

Narvan linnan pohjoispiha

Retkellä Otepäähän ja Valgaan löysimme upean linnan, Sangasten linna, joka toimii hotellina. Linna on kopio brittiläisestä Windsorin linnasta.

Sangasten linna

 Linnan pihalla kukkapenkissä kasvoi kaunis kukka. Näyttää pasuunakukalta, mutta on paljon pienempi.

Maaseudulla ajettaessa näkyi kauniita luonnonkukkia tienpientareilla. Luontoportin avulla tunnistin yhden "keltaisen koiranputken" ukonputkeksi, mutta tämä seuraavan kuvan kasvi jäi tunnistamatta. Kaunis se on silti.

Tartto:
Seuraavat kuvat ovat kasvitieteellisestä puutarhasta. Kiertelimme puutarhan melko nopeasti läpi, joten siksikin sinne olisi kiva palata. Toisaalta haluaisin palata eri aikaan, koska nyt pionit olivat jo kukkineet, ja niitä näytti olevan siellä paljon, isolla alueella. Emme myöskään käyneet kasvihuoneissa.

Ruusutarha oli parhaimmillaan....

Grete

Candlelight

Rhapsody in Blue

Karpaloita

Muutama kasvinnimi piti kirjata ylös, jotta voisin etsiä heidät omaan puutarhaani. Puutarha oli ihan mieletön!!!!! Jos et ole käynyt, niin suosittelen

En esittele täällä tunnettuja nähtävyyksiä, niistä on kuvia netissä vaikka millä mitalla. Mutta Tuomiokirkonmäelle noustessa näimme jotain todella mielenkiintoista. Mäen alareunan puisto oli remontissa ja jyrkkään mäkeen oli ruiskutettu jotain vihreää...

Vihreän ruiskutuksen tarkoituksena on varmaankin estää maan eroosiota, mutta eipä tuo kauniiltakaan näyttänyt. Ruiskutus oli ihan hiljattain tehty, koska massa ei ollut joka kohdasta kuivunut. Lisäksi kulkuväylillä oli ruiskutetta. Yritimme sitä porukalla tutkailla. Ilmeisesti siinä oli aitoa ruohoa, ehkä nurmikon siementä ja jotain liima-ainetta... Hyvältä se ei missään nimessä näyttänyt, mutta jospa se joskus kuitenkin vihertäisi luonnollisena.

Matka oli todella onnistunut. Tarttoon palaan vielä, mutta Narvaan en. Tähän matkaan päättyi kesälomani, huomenna maanantaina alkaa taas arkinen aherrus. Toivottavasti tämä töiden aloitus ei tuo tullessaan puutarhaväsymystä.

Mukavaa alkavaa viikkoa!