Suuria visioita

Pihaa siivotessa on hyvä suunnitella ja visioida... Joskus ideat ovat hurjia, toisinaan käytännöllisiä pieniä juttuja...  Eiliset ideat kuuluvat niihin hurjiin, joita pitaa suunnitella tarkemmin...

Jospa aloitetaan unelmasta. Olen aina halunnut pihalleni romanttisen, valkoisen kaarisillan. Ystävilläni on sellainen ollut, mutta alla oleva kuva on varastettu Pinterestistä, eikä siis ole ystävieni pihasta.

Olin jo hiukan suunnitellut siltaa kukkapenkin yli, mutta kaivinkoneen siirtämät kivet tuhosivat tämän suunnitelman. Silta ei yksinkertaisesti mahdu kivien väliin!

Mutta eilen kärräilin lautoja lillusavikossa... Ylimmät kuvat ovat vanhan, purettavan autotallin vierestä, alin kuva on uuden autotallin vierestä.

Ensi kesänä tuo vanha autotalli katoaa ja olen suunnitellut sen tilalle pientä pihalammikkoa. Lammikon takaa eli tuon alimman kuvan kohdalta olisi joka tapauksessa kulku autotallille, joten siinä voisi olla oiva paikka sillalle... Siihen vaan ei riitä mikään pieni, söpö kaarisilta...

Taidanpa uppoutua Pinterestin kuvamaailmaan ja etsiä lisää ideakuvia silloista. Toinen homma olisi kaivaa kunnon avo-oja tuohon savikkoon, tämänhetkinen 10 sentin pikkuoja ei riitä...

Tässä olivat ne hurjat visiot, sitten niin pieniin käytännöllisempiin suunnitelmiin... Autotallin takana on pieni rinne, joka kaipaisi maisemointia ennenkuin leinikki valtaa paikan....

Paikka on varjoinen, etelä on tuolla puiden takana. Multatila on vähissä, koska kiviä riittää maan allakin. Haluaisin maanpeitekatajaa, mutta kataja taitaa haluta aurinkoa. Tai sitten jotain köynnöstä ?Taidanpa ottaa esille Suomalainen metsäpuutarha -kirjan.

Kivet ovat kauniita, mutta jotenkin ne kaipaavat hiukan maisemointia. Ne  ovat vielä aika irrallisia... Voisikohan tuossa viihtyä kärhö ? Jotenkin kaipaan havujen sekaan kukkia...

Tällaisilla ajatuksilla aloitellaan vuotta 2018. Hyvää, aurinkoista ja kukkivaa vuotta 2018 !!!!!!

Istutusaluesuunnitelma uusiksi

Taas on ollut hiljaista täällä, jotenkin ei vaan ehdi... Mutta hommat ovat edistyneet, minulla on kaivinkone pihalla, ollut jo tiistaista lähtien :)

kuva tiistailta

kuva keskiviikolta

Eli kaivettu on ja kiviä, niitä on löytynyt runsaasti. Isojakin, mutta onneksi ei liian isoja. Eli kone on pyöritellyt niitä sivuun tuolta kuopasta.

Keskiviikkona sain töihin viestin, että voiko kiven laittaa väliaikaisesti tuolle rakenteilla olevalle istutusalueelle. Lupasin tietysti, kysehän oli väliaikaisesta sijoittelusta. Kun tulin kotiin, oli siellä 2 isoa kiveä ja kahvipöydästä selvisi, että ei niitä kauheasti enää liikutella.

Silmittelin kiviä hetken, samalla kun otin kuvia ja totesin, että siihen voisi siirtää vielä yhden kiven (näkyy keskiviikon kuvassa kaivinkoneen vasemmalla puolella). Kivet antavat mukavasti luonnetta tuolle alueelle. Ainoa huono puoli on, että kivien alle jää rikkaruohoja, sinne ei saa enää millään juurimattoa. Eli kitkentäurakka on alkuvuosina melkoinen tai sitten on ruvettava myrkyttämään. Ei siis ollenkaan niin paha tilanne kuin pelkäsin...

Pihatiet ovat täyttyneet sepeli- kivituhka- ja murskekasoista... Onneksi toista reittiä pitkin pääsee pihaan kapeasta raosta kasan ja kukkapenkin välistä...

Talvi hiukan sotki töiden etenemistä. Torstaina kuski oli auraamassa, ja perjantai odoteltiin lumien sulamista, mutta maanantaina työt taas jatkuvat...

Rentouttavaa viikonloppua <3

Kesäsuunnitelmia

Viime kesänä aloitin mittavan puutarharakennussuunnitelman, josta sain peräti yhden osan valmiiksi kesän aikana. Nyt ajattelin hiukan hahmotella tännekin kokonaisuutta, joka on tuloillaan. Tämän työnimenä on ollut alppiruusupuisto ja ehkä siitä sellainen tuleekin...

Tyhjää täynnä, maaliskuu 2016

Tässä koko alue. Valitettavasti lunta vielä runsaasti, mutta parempaa kuvaa en ole ottanut. Ensi kesänä yritän muistaa ottaa kokonaiskuvia, ei pelkkiä kukkakuvia.

Pienelle paperiarkille piirretty hahmotelma alueesta

Pienelle paperiarkille hahmottelin alueen. Ei mittakaavaa, ei mitään. Helpompi se on sitten maastossa merkkailla niitä alueita, ehkä on, ehkä ei...

Kesän 2016 aikana sain siis tehtyä suunnitelman alareunassa olevan istutusalueen sekä liikenneympyrän. Sitten loppui loma ja pihatyöaika...

atsalea- ja hortensiapenkki

Liikenneympyrä

Tuohon liikenneympyrä kuvaan yritin jo hahmotella alppiruusupenkkiä (sinisellä) ja keskiosan kukkapenkkiä (oranssi)

Alppiruusupenkki toisesta suunnasta

Alunperin suunnittelin, että kaikki alppiruusut olisivat 'P.M.A. Tigersteadia', mutta niin monelta olen nyt kuullut haukkuja sen rumasta kasvutavasta, että ajattelin muuttaa suunnitelmaani. Mutta en paljoa!!! Kaikki alppiruusut tulevat olemaan valkoisia, mutta eri lajikkeita. Hm, löydänkö siis 6 - 7 eri valkoista alppiruusua ? Alppiruusujen eteen tulee jotain kasvia, joka on vielä harkinnassa, ehkä seppelvarpua, ehkä jotain matalaa alppiruusua, ehkä...

Tien varteen suunnittelin istuttavani 1 - 2 kukkivaa puuta. Alkuun suunnittelin oikein purppuranpunaista koristeomenapuuta, mutta väri saattaa riidellä atsaleojen kanssa. Sitten harkitsin valkomarjaista pihlajaa, mutta pihlajan kukat haisevat pahalle. Nyt olen ihastunut, kiitos Kotipuutarhalehden artikkelin kirsikkapuihin. Jospa istuttaisin siihen 2 nappikirsikkaa (p. cerasus 'Rhexii'), sillä on upeat kerratut kukat ja sen pitäisi menestyä myös 2. vyöhykkeellä. Puiden väliin pohdin jotain pensastaryhmää, voi olla myös havuja.

Keskelle tulevan kukkapenkin (yläkuvassa oranssilla, alemmassa oikeanreunan sininen kolmio) ajattelin reunustaa kuunliljoilla ja niiden keskelle istutan jotain keskikesällä ja loppukesällä kukkivaa värikästä kukkaa, ehkä liljoja ja daalioita. Daalioiden huono puoli on tietenkin jokasyksyinen ylöskaivaminen ja talvettaminen, mutta ne ovat niin upeita kukkijoita.

Hankittavaa riittää ensi kesällekin, mutta enpä osta mitään ennenkuin rikkaruohot on kitketty ja multa kärrätty. Kitkeminen vie niin tuhottomasti aikaa, että turha edes haaveilla istuttamisesta ennen elokuuta. Mutta suunnitelmia, niitä on kiva tehdä ja talven aikana kasvisuunnitelmat ehtivät vielä muuttua moneen kertaan. Riippuu ihan siitä, mitä lukee tai katselee (juuri katsoin Gardeners Worldin jakson 6, jossa vieraillaan upeassa daaliapuutarhassa)

Mukavaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtia!!!

Avohakkuu eli alppiruusupuistolle paikka

Tämä ihanan aurinkoinen viikonloppu on kulunut pihalla ahkeroiden. Sain vanhempani kylään (lue töihin) ja viikonlopun tarkoituksena oli kaataa puita, periaatteena kaikki pois...

Torstaina kiertelin alueen kameran kanssa, otin ne pakolliset ennen-kuvat:

Alppiruusupuistoidea lähti liikkeelle jo pari vuotta sitten, kun paikalta kaadettiin isoja haapoja.

Perjantaina heti työpäivän jälkeen aloitimme. Isä kaatoi, pätki ja karsi, minä ja äiti kannoimme puut pinoon sekä siivosimme risut pois.

Kaksi viimeistä puuta kaadettiin vetämällä, koska ne olivat vinossa väärään suuntaan... Minä olin vinssin päässä vetämässä... Ensimmäinen onnistui hyvin, toinen ei ihan niin hyvin mennytkään, ilmeisesti tuulenpuuska osui juuri väärään kohtaan...

Puu ei kaatunutkaan toivottuun kohtaan, mutta ei se myöskään kaatunut roskakatoksen päälle, eikä liiterin päälle, vaan jäi niiden väliin.  Tässä kohtaa olisi itselläni mennyt sormi suuhun, vaan ei isälläni... Oli ilo katsella ammattilaisen työtä... Otin videon metsurin työskentelystä, mutta siitä tuli liian iso bloggerin mielestä, joten enpä sitä sitten julkaise.

Nyt on paljon polttopuuta ja kirveellä töitä...

Ja ihanan avaraa. Tuntuu että etupihan puutarhapinta-ala kaksinkertaistui :)

Seuraavaksi paikalle kantojyrsin ja paljon multaa, niin istutus voi alkaa... No, ehkä vähän pitää tuota rikkaruohoista pintamaata kuoria pois... Nyt kun tuota avaruutta katselee, niin on ihan huikean onnellinen olo...

Valkoinen penkki

Minulla on kummallisia ajatuksia, suunnittelen kukkapenkkejä ja istutuksia värien mukaan. Tästä uusimmasta on tulossa valkoinen, siis oikeasti vihreää ja valkoista. Jonkun verran minulla onkin jo valmiina valkokukkaisia kasveja, jotain olen saanut taimivaihdoista ja osan olen kasvattanut siemenistä.

Aika tyhjältä näyttää vielä... Ja näin kun kuvaa katselee, joutuu toteamaan, että aika mutkainen on reunus... Tekijänsä näköinen :)

En vielä istuttanut ruukuissa olevia taimia, koska taimien nimet on teipattu purkkeihin kiinni. Eli niihin on tehtävä uudet nimilaput, myöhemmin on ihan turha arvailla, kuka on arovuokkoa ja kuka kanadanvuokkoa... Samoin kuunliljat pitää nimetä... Aiemmin yritin piirtää karttoja, mutta eihän niistä saa mitään selvää enää, joten nimilaput on ihan must.

Siemenkylvöistä vein jo valkohanhikit, valkoiset akileijat ja tellimat paikoilleen. Myskimalva ja valkopallo-ohdake kasvavat edelleen vauvalassa, ne istutan vasta syksymmällä.

Suopayrttiä ja valkoalpia ajattelin kokeilla siirtää jo huomenna, vaikka nyt ei olekaan hyvä siirtoaika. Katsotaan, miten käy. Jos käy huonosti, niin sitten tehdään uusintasiirto ensi keväänä.

Lisäksi ajattelin viikonloppuna käväistä taimimyymälöissä katselemassa jotain penkintäytettä, suunnitelmissa on hankkia ainakin syyssyrikkä ja kirjokanukka, ehkäpä jotain perennoja ja heiniä...

Istuttaminen on niin mukavaa, sitä oikein odotan...

Kone pihalla

Tuli keskiviikko, tuli kone, oli kaatosade... Olin vuokrannut Avant-traktorin avukseni pihatöihin, kuljettajaksi pestasin isäni. Aamukahdeksalta sonnustauduimme sadevaatteisiin ja lähdimme ulos. Vettä tuli kaatamalla, mutta töiden aloitusta ei voinut siirtää, koska traktori oli käytössämme vain keskiviikon. Koneella oli tarkoitus täyttää uusin istutusalue mullalla ja loput mullasta levittää uuden nurmikon pohjaksi...

Sadesää ja savimaa, ei ole helppo yhdistelmä...

Paraatinurmikko

 Huolimatta siitä, että olemassa oleva nurmikko meni pilalle, niin kone teki istutusalueen täyttämisen todella nopeasti, lounaaseen mennessä oli istutusalue mullattu valmiiksi. Lapiolla ja kottikärryillä hommaan olisi mennyt ikä ja terveys...

Kyllähän noita uria yritettiin tasoittaa, mutta multa loppui hiukan kesken. Joissakin kohdissa tasoittaminen osoittautui mahdottomaksi isojen kivien takia. Huomenna käväisen kaupungissa hakemassa pussimultaa ja ensi viikolla pakettiautolla lisää. Kyllä tästä vielä tasainen saadaan...

Kun multahommat saatiin valmiiksi, sadekin lakkasi. Olin yltäpäältä mullassa, varpaiden kärjestä nenänpäähän...

Multahommien jälkeen oli vuorossa sepelin levitystä. Homma on muuten kesän työlistan viimeinen työ :) Alusta pitäen suunnitelmanani oli kattaa kasvatuslaatikoiden välit suodatinkankaalla ja sepelillä. Jotenkin se vaan oli jäänyt... Koneella sekin tuli nopeasti valmiiksi, ainakin melkein. Ei koneella päässyt ihan joka paikkaan, joten sepeli jätettiin kasoiksi, jotka sitten lapiolla ja haravalla levittelen.

Sepelipolku potageriin

Ja kun työlistan saa tehtyä, on aika suunnitella seuraavia töitä. Aion laajentaa mansikkamaata, laajennus tulee sepelipolun vasemmalle puolelle ja oikealle puolelle polkua laajenee vaaleanpunainen kukkapenkkini. Isäni hiukan hymähteli, kun kuuli suunnitelmistani...

Muutaman viikon ajan ovat kukkapenkkini näyttäneet tyhjiltä tulppaanien ja narsissien lopetettua kukkimisen. Nyt onneksi nuppuja rupeaa avautumaan ja kukinta jatkuu toivottavasti koko loppukesän.

Kultapäivänlilja

Verihanhikki

Idänunikko

Laukka 'Mount Everest'

Nyt on tauko pidetty ja taas mennään pihalle multahommiin... Toivottavasti poutasää jatkuisi...

Valmista tuli...

Selkä on jumissa, kyykistyminen on kivuliasta, mutta ei se haittaa, kun tietää tehneensä pihatöitä ja saaneensa jotain valmiiksi :)

Huhtikuun lopulla kirjoittelin huonosta tuuristani. Ja yksi ikävä postauksessani oli, että puiset reunanauhat loppuivat kesken, 8 metriä ei riittänytkään, ja muutkin olivat niitä ostaneet, joten liikkeenkin varastot olivat ehtyneet. Viime viikolla sain soiton, että nyt heillä on niitä taas. Ja minä sitten heti hakemaan kolme nauhaa.

Vasta eilen ehdin nauhoja asentamaan paikoilleen, työt ja sade haittaavat ikävästi puutarhurointia. Loppupintamaa pois, samoin rikkaruohot ja uutta multaa kehiin. Useamman kärryllisen sain kärrätä ennenkuin alue oli mullattu. Kasveiksi olin suunnitellut pensashanhikki 'Mango Tangoa', jota tilasin talvella Viherpeukaloilta. Sen seuraksi haluaisin onnenpensasta. Mutta entäpä keskelle ? Jotain korkeaa ehdottomasti. Minua kiinnostaisi kovasti japaninvaahterat, mutta ne ovat liian arkoja Suomen talviin. Mongolianvaahtera ? Ehkäpä. Tai sitten riippahernepensas ?

Laitoin Facebookiin päivityksen, jossa pohdiskelin tätä ongelmaa. Sain yhden ehdotuksen, riippapihlaja ja sen runkoa kiipeämään köynnöshortensia. Siinä on ajatusta, paitsi etten tykkää pihlajasta. Mutta tämä ehdotus sai silti minut tekemään päätökseni, keskelle tulee riippahernepensas, jos vain löydän sellaisen jostain...

Entäpä sitten jotain mikä peittäisi mullan. Kaikissa puutarhaohjelmissa käytetään kuorikatetta, mutta en tykkää siitäkään. Joten jotain muuta pitää keksiä, kaivoin kirjahyllystäni Kirsi Tuomisen ja Olavi Niemen Maanpeitekasvit. Sitä selaillen päätin haluta sinistä kevätkaihonkukkaa. Rönsyansikka olisi myös kivaa ja sitä minulla on jo etupihallani, mutta en halua penkkiä liian keltaiseksi keväällä (onnenpensas, rönsyansikka ja riippahernepensas yhtäaikaa).

Ja tällainen siitä tuli...

Autionnäköistä ennenkuin kasvit lähtevät kasvuun. Ehkäpä reunustan penkin kesäkukilla, jotta se näyttäisi joltain tänä kesänä.

Kun istutusalue tuli kuntoon, piti vielä kunnostaa ympäristö eli vähän lisää kivituhkaa ja paljon rikkaruohoja kitkettävänä...

Päivänliljapenkki

Vähäks olen tyytyväinen itseeni :) Huomenna jatketaan kitkemistä ja ehkäpä ehdin jopa jatkamaan muotopuutarhaani... Onhan tässä aikaa, tänään on vasta perjantai, eikä kesäloman alkuunkaan ole kuin 2 viikkoa.

Vihertää

Eilen jo vähän, tänään enemmän. Osassa koivuista on havaittavissa vihreät hiirenkorvat!!! Ihanaa kesä tulee, onhan västäräkistä enää vähäsen. Aamulla ajelin pääkaupunkiin ja vaikka matkaa on vain 60 kilometriä, niin kyllä siellä oli selkeästi kevät pidemmällä: koivut olivat vihreämpiä, vaahtera kukki, samoin metroradan pientareella ja kansallismuseon edessä narsissit. Kyllä vihreys ja aurinko saavat ihmeitä aikaan.

Minä vietin vappua, samoin kuin sunnuntaita pihalla. Ei sieltä malta olla pois, ei millään. Mutta onneksi sieltä ei työt lopu ihan heti ainakaan. Olen kunnostanut vanhoja kukkapenkkejä, lisäillyt multaa, kitkenyt ja kantannut. Ja ihaillut mullasta nousevia piippoja. Etupihalla kukintaansa aloittelevat narsissi (en tiedä mikä niistä, koska en merkinnyt ylös eri sorttien istutuspaikkoja), kevätvuohenjuuri, parvitulppaani ja esikko. Takapihalla kukintaansa aloittelee myöskin narsissi (valkoinen, vanhaa kantaa oleva) sekä punainen esikko. Ja mikä ihaninta, niin pioni on jälleen nostanut punaiset piippansa mullan alta. Jokohan se tänä kesänä kukkisi ?

Olen myös aloitellut kolmatta pihaprojektia, vaikka kaksi edellistä (liiterin edusta ja muotopuutarha) ovat vielä kesken. Rakentelin nimittäin eilen uuden istutusalueen reunat lahopölleistä. Alueesta tuli valtava, epäilyttää, että josko tuli liian iso. Mutta tarkoituksena on istuttaa tähän alueelle myös pensaita. Katsotaan, miten ämmän käy eli pitääkö pienentää... Nyt alue odottaa konetta ja multaa, kottikärryillä en sitä suostu kärräämään. Toisekseen ennen mullan laittamista täytyy ainakin kaivon ympärys kitkeä, vai mitä ?

Kaivon ympärys salaojitettiin muutama vuosi sitten. Nyt voisi olla jälkiviisas ja kysyä, että miksi hitossa en silloin kattanut sitä ???? Nyt se on kasvanut täyteen rönsyleinikkiä. Kahdessa tunnissa sain neljänneksen kitkettyä, kolme neljännestä on vielä tekemättä. Kohta puoliin puhdistetulle alueelle istutetaan lamoherukkaa ehkäisemään rikkaruohoja. Varmuuden vuoksi laitan ehkä suodatinkankaan ja kuorikatetta...

Kitkemisen ohessa olen tehnyt kaikkea sellaista pientä. Olen maalannut kukkahyllyn, asensin automaattiavaajat kasvihuoneeseen, jne.... Kasvihuoneen kasvit ovat olleet ansarissa jo pari viikkoa, eivätkä ole paleltuneet. En ole asentanut lämmitintä, vaikka sellaisen omistan, enkä ole käyttänyt harsoa. Huomenna tai ylihuomenna siirrän tomaatit ja paprikat kasvihuoneeseen, koska sääennusteiden mukaan yölämpötila olisi noin 5 astetta.

Aurinkoista viikkoa sinullekin ja intoa pihapuuhasteluihin!!!

Kylmää ja sateista

Sain juuri kaksi veroilmoitusta, henkilökohtaisen ja yrityksen, tehtyä ja lähetettyä. Se on oikeastaan aika kätevää, kun lähettämisen voi tehdä netin kautta. Ei niissä nyt hirveästi täytettävää ollut, henkilökohtaiseen lisäsin työmatkakulut ja tulonhankkimisvähennyksiä sekä kotitalousvähennyksen viime kesäisestä salaojaremontista. Se olikin haastavin asia, mutta ei mikään vaikea. Nyt voin taas odotella joulukuuta ja veronpalautuksia...

Mieli tekisi lähteä ulos, mutta vettä sataa kaatamalla, joten unohdettakoon se. Onneksi jaksoin keskipäivällä käydä hetken verran kitkemässä etupihan kukkapenkkiä. Perennat eivät kauhesti vielä kasva, mutta rikkaruohot sitäkin paremmin...

Kylminä ja sateisina päivinä on mukava istuskella sohvannurkassa ja tehdä pihasuunnitelmia... Katsoa tietokoneen kautta puutarhaohjelmia ja ottaa niistä virikkeitä. Mainittakoon esimerkiksi Mtv3:n ohjelma Keidas. En pidä Maria Nordinista, mutta muutamia aivan mahtavia ideoita hänellä on ollut. Esimerkiksi ensimmäisessä jaksossa hän teki Katarina Sourin ateljeen eteen keitaan, jota koristi liila, moniruutuisen ikkunan poka, johon Nordin sitoi kukkaruukkuja roikkumaan. Ja seuraavassa jaksossa hän teki Tommi Korpelan isän pihalle lahopuutarhaa eli istutti kukkia koivutukin sisään koverrettuun tilaan. Hieno idea, jonka tahtoisin toteuttaa... Mutta minuun taisi siinä iskeä piheys, käytän mieluummin koivutukin (tai haapatukin) polttopuuna talvella, koska kukkia voi istuttaa maahankin. Mutta kiinnostavia ideoita kaikesta huolimatta!!!!

Viikon aikana on säistä ja töistä huolimatta kasvihuone edennyt, siis olen kaivanut kuoppaa perustuksille. Nyt on pintamaa pois...Mutta vielä riittää kaivettavaa... Toisesta reunasta löytyi niin hyvännäköistä multaa, etten halunnut kärrätä sitä pirtin taakse, vaan halusin hyödyntää sitä. Niinpä kävin ostamassa turveharkkoja ja reunustin uutta kukkapenkkiä vaaleanpunaisille kukille... Pohjustin kukkapenkin suodatinkankaalla, vaikka juurimatto olisi ollut parempi vaihtoehto koivunjuurien takia, ja kärräsin muutaman kuorman multaa siihen. Pinnalle laitan uutta tuoretta, lannoitettua multaa, jonka tilasin Metsäpirtiltä.

Tämän vaaleanpunaisen kukkapenkin lisäksi aion tehdä ison kukkapenkin etupihalle. Se alkaa saunamökin ovelta ja päättyy liiterin eteen. Pituutta penkillä on 10 - 15 metriä. Se on siis valtava, enkä omista niin paljoa perennoja. Joten miten täytän sen, muulla kuin rikkaruohoilla. No onneksi olen innostunut tuosta taimikasvatuksesta ja joitakin lajeja on vähän liikaa. Taustalle tulee pitkiä tummanpunaisia auringonkukkia, ja etualalle reunuspäivänkakkaraa, 5 lajia unikoita, keltasääkukkaa, perhoskukkaa, leukoijaa, punaista ja valkoista tupakkaa (innostuin ja nyt niitä on melkein 40 purkillista) ja sitten vielä omia kehäkukan ja kirjokakkaran siemeniä voi heitellä sopiviin väleihin. Luulenpa, että näillä siemen- ja taimimäärillä saan isommankin kukkapenkin täytettyä. Mutta ensin pitää kärrätä multaa ja tehdä se kohopenkki.

Pieni määrä taimia...

Innoissani olen seurannut kylmäkäsiteltyjen perennansiementen itämistä. Parhaiten ovat itäneet maatiaisritarinkannuksen siemenet, ne itivät jo jääkaapissa. Seuraavaksi parhaiten ovat itäneet ranskantulikukat. Ja muutama alku on myös loistosalviassa, akileijassa, tähtililjassa, tähkähietaliljassa, tarhakukonkannuksessa, metsäkatkerossa, sadepäivänhatussa (saattaa olla myös sädepäivänhattu). Mutta moni laji on vielä itämättä... Orvokkini on vihdoinkin aloittanut kukintansa. Ihan se ei ehtinyt vapuksi, mutta ei se mitään. Ensimmäisissä samettikukissa on myöskin nuput, mutta ei niitä uskalla vielä ulos viedä, kun jatkuvasti on yöpakkasia.

Ensimmäiseni

Toivottavasti tulee pian kesä... Ainakin eilinen jo enteili sitä, kun aurinko paistoi ja satoi vettä...

Harvoin näkyy kokonainen sateenkaari

Minustako trapetsitaiteilija ????

Olen saanut Isän kylään moottorisahan kera. Tarkoituksena hänellä on kaataa muutama iso haapa ja yksi iso kuusi. Kuusi oli kaadettu kauniisti naapurin pellolle, lupa kaatoon oli pyydetty jo syksyllä.

Minä sain tehtäväkseni kantaa latvan runkopuut pois pellolta, tukkisaksilla se kävikin kätevästi, paitsi että... Puu oli kaadettu pellolle, jossa on noin puoli metriä lunta. Mukavaa kahlata polvia myöten lumessa, mutta onneksi sain vinkin helpommasta kulkutavasta. Ohje kuului: "Kävele havujen päällä, niin et uppoa!" Ohje auttoi, mutta ei se helppoa ollut, tasapainoni ei ole kaikkein parhaimpia. Pyöreät oksat olivat liukkaita saappaan alla, eikä havumatto ollut tasainen, joten tasapainoa tarvittiin. Muutaman kerran tipahdin trapetsilta (havujen päältä), ja silloin upottiin niin, että oli pakko tiputtaa pöllit kädestä, että sain keinoteltua itsensä ylös hankikuopasta. Mutta niin vain tuli pöllit kannettua pois pellolta. Enhän minä niitä kaikkia kantanut, tyvipöllit olivat aivan liian painavia, mutta kaikki latvapöllit kyllä.

On muuten tosi valoisa koivikko nyt pirtin päädyssä. Minä harvensin sitä viime syksynä ja nyt kuusen ja parin koivun kaadon jälkeen se on todella valoisa.

 

 

Tähän muodostuu aivan upea "sireenimajan" paikka. Ideoita piisaa, mutta toteutus siirtyy ainakin kesään 2014. Ensi kesänä ei kaikkea ehdi!!!

Valo lisääntyy

Niin siinä vaan käy, kun valo lisääntyy, niin mieli piristyy. Aamulla töihin mennessä huomaa valon lisääntymisen parhaiten. Välttämättä ei enää tarvitse pitkiä ajovaloja, illalla näkee tehdä lumitöitä luonnonvalossa... Kyllä se kevät tulee pian...

Keväänodotus on kova, kasvimaan kylvösuunnitelma on tehty ja siemenhyllyjä pitää tutkailla tarkasti. Ja usein niistä tarttuu jotain mukaan... Eilen kävin RobinHoodissa hakemassa kukkamultaa ja mukaan tarttui 10 pussia siemeniä. Nyt on lähes kaikki tarvittavat siemenet hankittu... Yllättävää oli, kun tutustuin halpissiementen lajikevalikoimaan, niin sieltä löytyi ihan samoja lajikkeita, mitä Isoäitikin myy. Ja huomattavasti halvemmalla... Laadussa saattaa olla eroja, mutta miten laatuerot huomaa siemenpusseja vertaamalla ? Siemenvarastosta puuttuu vielä salkopapu, joku vähän koristeellisempi pensaspapu ja avomaankurkku, koristekasvien siemenistä puuttuu ainoastaan sininen tuoksuherne.

Uusimmassa Kotipuutarhalehdessä oli kiinnostava juttu Kanna-harrastajasta. Kannoja saa ihailla myöskin kaupungilla kesäisissä ruukkuistutuksissa. Nyt tuli ajatus, että minäkin haluan... Ruukkuihin, etupihalle, koivun juurelle... Muutenkin aion kasvattaa liljoja ja daalioita ruukuissa, ainakin alkukesän, koska salaojien kaivamisen takia kukkapenkkini valmistuu vasta kesäkuun puolivälissä, ehkä...

Kesä, voi kuinka sinua odotan!!!!!

Vesuri heilui

Omistan vanhan pihan, vaikka talo onkin melko uusi. Olen jo lähes kaksi vuotta ihmetellyt edellisten omistajien pihasuunnittelua. Pihalla kasvaa yksi perenna mättäänä siellä ja toinen täällä. Yksittäisiä pensaita samoin. Nurmikon leikkaaminen on ollut hankalaa, koko ajan pitää kiertää esteitä, en tykkää.

Viime kesänä aloitin yhden kukkapenkin kaivamisen, tänä kesänä toisen. Mutta kumpikaan ei valmistu ennen salaojien kaivamista eli ensi kesää. Niinpä nyt joudun miettimään perennojen paikkoja. Osa niistä on pakko siirtää. Mutta minne ????? Sellaiseen paikkaan, että ne eivät olisi tiellä, mutta säilyisivät pihamyllerryksessä. Jotain pitäis keksiä pian, jotta perennat ehtivät juurtua uuteen paikkaan. Siirtolistalla ovat ainakin ukonhattu, pikkutalvio, ruusujuuri, jalopähkämö, ohotanmaruna, sammalleimu, hopeahärkki. Lisäksi sisällä kasvavat siementaimet: salkoruusu ja harjaneilikka, kaipaavat ulkoistutukseen.

Sain viikonloppuna lahjaksi vesurin. Olin jo lainannut isäni vesuria ja tuhonnut sillä ja oksasaksilla yhden jasmikkeen ja rehevän lumimarjaryteikön. Eilen hävitin vielä syreenin. Pidän siitä, mutta jos se kasvaa väärässä paikassa, niin sitten se pitää hävittää. Vesurilla ja suurimmat oksat pokasahalla ja nyt ei enää ole syreeniä. Sen lisäksi vielä hetki riehumista trimmerillä ja tilaa tuli vähintään 5 neliöä. Ja kun jaksaa jatkaa raivausta, niin saan lisäneliöitä puutarhaan. Nokkonen, haapa ja maitohorsma yhdessä vuohenputken kanssa kilpailevat tilasta kanssani. Minä aion selviytyä voittajana :)

Ei sitä vaan osaa olla...

Mukava viikonloppu talkoineen ja vieraineen on takana. Suunnittelin vaan istahtavani sohvalle ja tarkoitus oli vain olla, tekemättä yhtään mitään. Mutta en osaa olla toimettomana...

Lauantaina sai saunamökki uuden peltikaton. Sääennusteista poiketen aurinko paistoi ja työt sujuivat 4 miehen ja 2 naisen voimin ripeästi. Eikä pidä unohtaa häntä, joka muonitti porukan. Iso Kiitos Kaikille!!!!!

Perjantaina sain sisareltani parikymmentä mansikan tainta. Ne istutin tänä aamuna. Pieniä versoja, mutta osalla taimista olikin melkoiset juuret. Toivottavasti ehtivät juurtua ennen ensimmäisiä pakkasia. Spagettikurpitsa on hiukan yrittänyt vallata mansikkapenkkiä, mutta sen voi kohta katkaista. En usko sen tekevän enää lisää hedelmiä.

Tänään poimin oletettavasti viimeisen sadon pensaspavuista. Useamman kilon olen satoa saanut, niinkin pieneltä alueelta. Salkopapu vasta aloittelee satokauttaan. Niiden poimiminen onkin melkoinen haaste. Tavalliset 4-portaiset A-tikkaat eivät riittäneet alkuunkaan, joten piti käyttää vähän korkeampia....

Tänä kesänä aloitettu kukkapenkki ei tule valmistumaan. Kukkapenkki jouduttaisiin kuitenkin kaivamaan auki, koska sen takana olevaan kaivoon johdetaan saunamökin salaojien vedet. Ei siis kannata istuttaa kukkia tänä kesänä ja ensi vuonna kaivaa taas ylös.

Kun kerran päätin, että mitään en tee ja pelkkä makaaminen ei huvita, niin taidanpa ruveta piirtämään ja mittaamaan etupihan kukkapenkkejä ja oleskelualuetta. Ne kaivetaan samalla, kun kaivetaan salaojia. Viime kesänä jo aloitin sen kukkapenkin tekoa, mutta ei siitä mitään tullut. Tällä hetkellä se toimii lintujen ja koirien uima-altaana, kun sadevedet eivät valu paksun saven läpi minnekään.