Ihan pihalla

Tämä päivä kului ulkona puuhaillessa. Aamulla kävin leikkaamassa lasiin juurtumaan pikkutalvion oksia. Siirsin viime syksynä 2 alkua pois tuhottavasta kiviröykkiöstä, mutta edelleen sitä kasvoi siellä. Napsin pari kymmentä alkua, jotka suunnittelin istuttavani tulevien alppiruusujen juurelle. Siis jos saan oksat juurtumaan.

Sitten sain Miesvieraan. Hän tuli katsomaan huonosti toimivaa oksasilppuria. Ja niin siinä vaan kävi, että ilman käyttöohjetta hän tutki koneen ja sanoi, että tuo vaikuttaa tuohon ja tuo taas tuohon ja tuosta puuttuu yksi väkänen ja sen takia ruuvi ei pysy kireällä. Niinpä, jollain toimii looginen päättelykyky paremmin kuin toisilla. Nyt Mies reklamoi oksasilppurista ostopaikkaan ja toivottavasti laite saadaan pikasesti taas toimintakuntoon. Oksakasat eivät katoa mihinkään...

Päivällä päätin kokeilla, että josko palsternakan voisi jo kylvää. Talikko käteen ja maankääntöhommiin. Joo, talikko upposi kasvatuslaatikkoon noin 10 senttiä, sen jälkeen loppumulta olikin jäässä. En siis päässyt ulkokylvöjä tekemään :( Mutta valkovuokko kukkii jo...

Ja sinivuokossa näkyi jo ensimmäiset nuput. Mutta ne kasvavatkin metsän reunassa. Sisällä kylvin jäävuorisalaattia uuteen pluggboxiin. Aiempina vuosina olen tehnyt suorakylvön, mutta nyt päätin kokeilla, saanko aikaiseksi salaatinkeriä...

Haketuspäivä

Viime viikonloppuna minulla oli ihania vieraita. Lapset leikkivät metsässä, rakensivat majaa tms. ja lasten äiti kasasi risuja. Kiitos T!!!!

Täksi päiväksi oli sovittu haketustalkoot Ystävän kanssa, että saadaan risut parempaan käyttöön. Ja oksasilppuri hänen pihalleen. Viimeksi hakettaminen sujui hyvin, hake oli kaunista ja tasaista, paitsi viimeiset omenapuun oksat.

Tänään oksasilppuri aloitti heti tekemään huonoa jälkeä. Kätevät emännät sitten kaivoivat ohjekirjan ja siellä sanottiin, että leikkurin puristuslevyä pitää jälkisäätää kulumisen takia. Voiko puristuslevy todella kulua näin paljon jo kolmannella käyttökerralla ???? Säädimme siis ohjeen mukaisesti puristuslevyä, tutkailimme tuleeko keräysastiaan alumiinilastuja (tuli) ja yritimme taas jatkaa. Vähän aikaa homma toimi, sitten tuli taas kokonaista oksaa läpi.  Ja taas säädimme... Ja sitten jatkoimme haketusta ja taas jouduimme säätämään.

Jos olisimme jatkaneet samaa rataa, niin puristuslevy olisi kulunut loppuun yhden päivän aikana. Pakko oli lopettaa... Yritimme lueskella käyttöohjetta, kävin Boschin nettisivuilla, pyysimme miespuoliselta Ystävältä apua ja lopulta päätin ruveta purkamaan puristuslevyä irti. Irroittamiseen löytyi käyttöohjeesta ohje, säätöruuvin sain irti, mutta kiinnitysruuvi oli vedetty niin tiukkaan, että kanta oli mennyt rikki. Yritin minä sitä silti avata, mutta entistä pahemmaksi meni kanta, se on nyt pyöreä :(

Haketettavaa riittää edelleen, mutta laite ei toimi. Tarvii varmaan toimittaa huoltoon...

Haketusta

Tänään sitten haketusta oksasilppurilla. Suunnitelma oli yksinkertainen, toteutus ei niinkään helppoa. Ensinnäkin sähkö: En omista tarpeeksi pitkää jatkojohtoa, että voisin käyttää haketinta lähellä oksia. Lähin pistorasia löytyy autotallista, josta vedin jatkojohdon seinän läpi liiteriin ja sieltä oven kautta ulos. Paikka on tasainen, mutta oksat pitää siirtää hakettimen luo.

Toinen ongelma: Kun sain laitteeseen sähköt ja pääsin käynnistämään, kuului koneesta piiip-piiip-piiip. Uusi yritys - piiip-piiiip-piiip. Jotain vikaa siis. Ei kun sisälle hakemaan tulostettua suomenkielistä ohjekirjaa. Sen mukaan piipityksen aiheuttaa huonosti laitettu keräysastia tai irrallinen syöttötorven lukkoruuvi. Keräysastia oli kunnolla, joten lukkoruuvin (vai mikä se nyt olikaan, ohjeet jäi liiteriin) kimppuun ja se olikin auki. Kun sen kiersi kiinni, ja painoi käynnistysnappulaa, niin johan hyrähti kone käyntiin. Kuulosuojaimet päähän ja töihin.

Olin yllättynyt, kuinka paksuja oksia silppuri jaksoi hakettaa. En nyt muista ohjekirjan kertomaa millimäärää, mutta lähes neljä senttisiä kuitenkin. Haavanoksista tuli todella kaunista ja tasaista haketta, mutta kun laitoin koivun oksia, niin ne vissiin olivat liian kovia, etteivät hakettuneet kunnolla. Lisäksi ohuimmat koivunrisut kiertyivät terän ympärille.

Olin itse varsin yllättynyt oksasilppurin tehokkuudesta kuunneltuani isäni vähättelyä viikonloppuna. Ei tämä mikään ammattilaislaite ole, mutta riittävä kotikäyttöön. Muutaman tunnin urakoinnilla sain melkoisen hakemäärän aikaiseksi. Viikonloppuna jatketaan....

Kimppakiva oksasilppuri

Ostin viime keväänä ystävieni kanssa yhteisen oksasilppurin, Bosch-merkkisen. Viikonlopun puidenkaato-operaation jälkeen onkin oksasilppurille käyttöä. Hain sen eilen ystävieni luota, ja pyysin myös käyttöohjeen. Pienen etsiskelyn jälkeen sekin löytyi...

Tänään sitten päätin opiskella laitteen käytön, jotta huomenna pääsen heti työpäivän jälkeen hommiin. Kävisikö opiskelu puolaksi, tsekiksi, slovakiaksi, unkariksi, venäjäksi, romaniaksi, bulgariaksi, eestiksi, latviaksi vai liettuaksi ? Oli siinä vielä pari muutakin itä-eurooppalaista kieltä, mutta ei sanaakaan suomea!!!! Ystäväni ovat kyllä kielineroja, mutta epäilen kyllä, että he eivät ole opiskelleet koneen käyttöä tästä ohjekirjasta.

Hiukan rupesi harmittamaan, ei nimittäin huvittaisi lähteä hakemaan suomenkielistä ohjekirjaa kymmenen kilometrin päästä. Mutta onneksi on netti. Boschin nettisivuilta löytyi suomenkielinen käyttöohje oksasilppuriin, joten huomenna päästään töihin...

Metsätyöt jatkuvat

Edellistä tekstiä kirjoittaessani tontiltani oli kaatunut 3 puuta, nyt puita on kaatunut 14. Osa pienenpiä, osa suurempia, eikä vielä edes kaikki suunnitellut kaadettavat. Syntyneiden hakkuuaukkojen seurauksena voin laajentaa pihasuunnitelmaani, ideoita vilisee runsaasti: kuusia, rodoja, vielä muutama kaadettava puu... Onneksi kaikkea ei tarvitse toteuttaa heti, nämäkin ideat siirtyvät tulevaisuuteen, koska vielä ei ole tilaa istutuksille...
Siivottavaa riittää, mutta myöskin polttopuita tuleville talville. Oksasilppuri on varattu ensi viikonlopulle. Pienimmät oksat haketetaan ja suurimmat poltetaan sitten joskus.
Itselläni on aina ollut ajatus, etten minä pysty mitään metsätöitä tekemään, muuta kuin roudaamaan ja siivoamaan. Minulle ja pienelle kirveelleni jäi ohuiden haapapöllien halkaisu. Mielessäni ajattelin, ettei siitä mitään tule, mutta kun olin pilkkonut 2 rinkallista kuivia polttopuita, päätin yrittää haavan halkaisua. Sehän oli helppoa. Muutamaan paksumpaan tarvittiin useampi kirveenisku, mutta halki meni. Mahtava fiilils, sain tehtyä jotain uutta, minä onnistuin :) Uskaltaisinkohan koskea isän kasaan, siis niihin paksumpiin pölleihin...

Edellisessä postauksessa olin aloittanut kuusen havujen kantamisen naapurin pellolta pois. Kaatolupa saatiin edellytyksellä, että jäljet siivotaan. Nyt on vähän ristiriitainen olo - kaikki, mikä lähti, on siivottu, mutta pelto ei ole vielä puhdas... Oksat olivat jäätyneet kiinni...