Tallinnan kuulumisia...

Tiistaina lähdin äitini ja kummityttöni (10 v) kanssa Tallinnaan. Matkan tarkoitus oli selkeä, Karnaluksiin ostamaan heppahuivilankoja. Mutta samalla halusimme viettää aikaa yhdessä ja käydä hyvin syömässä (opettaa lastakin syömään muutakin kuin hampurilaisia).

Sunnuntaina äitini kertoi kuulleensa, että tiistaina olisi Viron itsenäisyyspäivä. Todellisuudessa se oli keskiviikkona 24.2. Tuttavaltaan äitini oli kuullut myöskin, että kyllä siellä on kaupat ihan normaalisti auki...

Olimme puolen päivän jälkeen Tallinnassa, kävelimme hotelliin, laitoimme laukut matkatavarasäilytykseen ja lähdimme kävelemään kohti Karnaluksia. Halusin kuitenkin käydä ensin keskustorilla katsomassa olisiko siemenkauppa jo auki... Olihan se :) Ja mikä parasta, löysin Viagraa. En sitä, mikä ehkä ensimmäisenä tuli mieleesi, vaan tomaatinsiemeniä...

Ihan hirveän kauaa en saanut siemeniä ihailla ja valita, kummitytölläni oli kova kiire Karnaluksiin. Ja kerrankin voin sanoa, että onneksi hän hoputti minua!!!! Saavuimme Karmaluksiin 13.40 ja ovessa oli lappu, että he sulkevat ovensa juuri tänään, itsenäisyyspäivän aattona klo 14. Kiire tuli, mutta meillä molemmilla oli onneksi kauppalistat kirjoitettuna, joten niin sukelsimme pikaostoksille hyllyjen väliin. Me taisimme molemmat löytää kaiken tarpeellisen, ja äitikin löysi jotain, ennenkuin meille tultiin sanomaan, että suljemme kymmenen minuutin kuluttua.

Heppahuivilankoja ja aloitettu huivi

 Pakko oli kysyä myyjältä apua lankojen etsimisessä, koska lankoja on miljoonia keriä ja aikaa vähän. Mutta hyvää palvelua sain ja langat löytyivät :)

Ostin myös tuollaisen riviviivottimen (vai millä nimellä tuota pitää kutsua), koska kirjoneuleessa helposti sekoaa riveissä. Tuon ensimmäisen heppalapasen kanssa oli isoja ongelmia rivillä pysymisessä... Lapaset oli tarkoitettu kummitytölleni, mutta ne ovat niin isot, että siskoni ilmoitti omivansa ne, kunhan saan ne valmiiksi.

Kirjoneuleviivotin  käytössä

Käytiin myös kahdessa kangaskaupassa ennen hotellille paluuta. Minä ostin jälleen yhden tunikakankaan, äiti housukankaan ja kummityttö karvakangasta shetlannin ponia varten (keppihevosta). Taisimme olla kaikki tyytyväisiä omiin ostoksiimme, enää pitää miettiä, miten saamme kaikki tuotua kotiin....

Illalla lähdimme vanhaan kaupunkiin syömään. Yllätys oli melkoinen, kun huomasimme kuinka paljon poliiseja siellä oli. Poliiseja ja sotilaita oli vanhan kaupungin ympärillä, kuten myös vanhassa kaupungissa. Ilmeisesti he olivat varautuneet rauhattomaan itsenäisyyspäivään. Sama tehovalvonta jatkui vielä keskiviikkonakin. Meidän silmissämme kaupunki vaikutti rauhalliselta, takseissa liehuivat Viron liput, samoin osassa busseja, mutta keskustan kaupat olivat auki.

Rimissä kiertelimme ajankuluksi, ja yllätys, yllätys, minä löysin tieni siemenhyllylle...

Yleensä en osta siemensekoituksia, mutta tuo heinäsekoitus oli niin kiinnostava, että se oli pakko ostaa... Näiden lisäksi ostin vähän Kalevin tummaa suklaata, vain vähän koska enää ei saa heidän ihanan greippisuklaata, sitä olisin ostanut useita levyjä.

Suomessa pitäisi puhua enemmän Viron itsenäisyyspäivästä, koska suomalaiset eivät tiedä sitä. Eräskin suomalainen nainen kysyi minulta Viru-keskuksessa, että tiesinkö etukäteen itsenäisyyspäivästä. Hän ei ollut tiennyt ja kävi turhaan kolkuttelemassa Karnaluksin ovea. Ehkä mekin olisimme menneet Tallinnaan jonain muuna päivänä, jos olisimme tienneet itsenäisyyspäivästä riittävän aikaisin, vaikkei pyhäpäivä meitä lopulta haitannutkaan.

Toimelias viikonloppu

Tämä viikonloppu on ollut täynnä ohjelmaa. Se alkoi perjantai-iltana Helsingin Länsisatamasta, kun meitä lähti 18 hengen porukka yhteistyöseminaariin. Menomatkalla laivassa puhuttiin asiaa, mutta sitten oli lupa heittäytyä vapaalle. Perillä kävimme vielä yhdessä syömässä hyvää kiinalaista ruokaa ja syömisen lomassa keskustelimme vielä ajankohtaisista asioista ja lauantaiaamuna pidimme oman yhdistyksemme kokouksen, mutta sitten pääsimme heittäytymään vapaalle :) Minulla oli heti selvät sävelet, eli 2 must paikkaa Tallinnassa. Ensimmäinen oli käsityöihmisen paratiisi Karnaluks. Olin jo etukäteen suunnitellut ostokseni: huivilankoja sekä solmeilunyöriä. Eikä mitään muuta lähtenytkään mukaani :)

13 kerää huivilankoja. Olen tykästynyt tähän mohairlankaan, tarkemmin sanottuna mohairsekoitelankaan. Tässä on valtava värivalikoima, tämä on kevyttä, pehmeää, mukavantuntuista ja helposti neulottavaa. Neuloin peräjälkeen huivin tästä langasta ja Novitan vastaavasta, niin kyllä tämä pesi Novitan langan 10 - 0. Kokeeksi otin myös 3 moniväristä lankaa, katsotaan tuleeko niistä kauniita huiveja....

Karnaluksin lisäksi halusin ehdottomasti käydä eräässä tietyssä kenkäkaupassa. Lupasin itselleni, että voin ostaa kahdet kengät... Alehyllystä löysin ne kengät joihin ihastuin jo syksyllä, mutta en päässyt silloin ostoksille. Valitettavasti niitä oli vain 1 pari ja sekin liian pientä kokoa :( Harmitti, mutta onneksi jotain muuta löytyi....

Reilun 10 000 askeleen jälkeen oli ihana palata laivalle ja kotiin, puutarhatöiden pariin. Mutta tunnustettakoon vielä, että katselin kyllä Tallinnassa kukkien siemeniä, mutta en ostanut yhtään.

Tänään sitten aloitin kasvihuoneen perustusten kaivamisen. 15 kottikärryllistä savea jaksoin kaivaa ja kärrätä pois. Välillä piti pitää taukoja ja ihailla pihakoivun hiirenkorvia, tutustua punarintaan, syödä Ystävän tuomaa mustikka-kardemummajäätelöä, ihailla sini- ja punavuokkoja.

Piristävä päivä Tallinnassa

Eilen oli mahtava päivä, vapaapäivä keskellä viikkoa. Ehdotin ystävälle päiväretkeä Tallinnaan, saataisiin jutella rauhassa ja minä pääsisin Karnaluksiin (www.kl24.ee). Se on käsityöihmisen paratiisi!!!!! Satamasta nappasimme taksin, saimme puheliaan naiskuskin, joka kertoi mm. karnaluksin historiaa. Karnaluksin paikalla on toiminut Venäjän vallan aikana mm. alusvaatetehdas.

Ja Karnaluks on neulojan ja käsityöntekijän taivas. Olen ostanut sieltä valtavia määriä helmiä, erilaisia värillisiä pitsinauhoja, tukikankaita ja lankoja. Tuleville käsityömarkkinoille aion taas neuloa huiveja, tällä kertaa upeanvärisistä alpakka-villasekoitelangoista. Sama lanka on Suomessa tuplahintaista. Mutta, tällä kertaa keksin etsiä jotain, mitä sieltä ei saanutkaan ;) En löytänyt yksiväristä pellavanauhaa havupalloihini, joten valitsin organza-nauhaa. Ainoa huono puoli Karnaluksissa on huono ilmastointi ja käteismaksu. Ja hintojen esillelaitto, aina et tiedä mitä haluamasi tuote maksaa. Ensimmäistä kertaa olivat ostokseni niin suuret, että sain kaupan päälle virolaisen käsityölehden (suomenkielinen). Lehdessä oli ihania neulemekkojen ohjeita. Niitä himoitsen, mutta ranteeni eivät välttämättä kestä painavan mekon neulomista :(

Käsityölehdestä luin myös tarkasti kaikki mainokset ja yksi mainos kiinnosti erityisesti, rto-käsityötukku (www.rto.ee). Heidän nettisivunsa ovat kuitenkin aika huonot, joten pitäisi mennä paikanpäälle tutustumaan... Paikka vaan sijaitsee syrjässä, joten kävellen sinne ei pääse, kuten Karnaluksiin.

Tällä kertaa olimme hiukan kiireisiä, emmekä pysähtyneet Tallinnan Keskustorille. Siellä on kiva kierrellä ja torilla sijaitsevasta kaupasta olen ostanut useammat nahkahanskat, värilliset nahkahanskat. En ole koskaan nähnyt Suomessa vihreitä tai oransseja nahkahanskoja. Ja niin ihanan pehmeää nahkaa. Ja ovat todellakin nahkaa, eivät mitään keinonahkaa ja hinta oli alle 10 euroa pari.

Toinen paikka, johon emme ennättäneet, ehkä ihan hyväkin, on VivianVau (www.vivianvau.ee) vanhassa kaupungissa. Olen rakastunut heidän kenkiinsä, vihreitä, oransseja, kirjavia korkokenkiä isojalkaiselle (42). Ne eivät ole halpoja, mutta aivan ihania. Edellisellä kerralla viime keväänä mukaani lähti 2 kenkäparia. Molempia olen jo käyttänyt, että eivät ne ihan turhuutta olleet ;)

Joskus pitäisi mennä viikoksi Tallinnaan, niin että ehtisi kiertelemään siellä kunnolla. Lyhyellä reissulla käyn vain Karnaluksissa ja vanhassa kaupungissa, mutta Tallinna on muutakin....