torstai 28. huhtikuuta 2011

Kottikärryn kasausta

Maanantaina haravoidut lehtikasat tönöttävät pihalla, kun ei talosta löydy kottikärryjä. Siispä kottikärryostoksille K-rautaan. Päätin hankkia tukevat kärryt, jotka kestävät savikasojenkin siirtelyä. Samalla kertaa päätin ostaa myös pyykinkuivaustelineen, sellaisen pyörivän...

Kottikärryt löytyivät, samoin kuivausteline. Sain jopa erittäin hyvää palvelua... Mutta... Ne kottikärryt myytiin osina, kasaa itse periaatteella. Hiukan rutisin asiasta ja myyjä totesi, että hintaan 49 € saisin valmiiksikasatut kottikärryt. Pihi-minä päätti kasata kärryt itse, kyllä minulla ruuvimeisseli ja jakoavain käsissä pysyy.

Kasausohje oli hyvin selkeä: kuva, numeroita ja apulause "aisat ovat erilaiset ja oikea aisa on merkitty rastilla". Ja hitot niissä mitään rastia ollut, ei sitten kummassakaan, vaikka kuinka käänteli. Siispä virheelliset ohjeet, koska aisat olivat ihan samanlaiset!!!!! Ensimmäinen aisa meni paikalleen hyvin, ruuvien ja mutterien kiristys onnistui. Toinen aisa ei mennyt ihan niin helposti, ensin piti kohdistaa pohjan ruuvi ja vasta sitten sivuruuvit. Mutta menivät kuitenkin. Sitten pyörä/ kippaustuet. Ne oli hiukan ihmeelliset, mutta menivät paikalleen. Sitten pyörä, helppo nakki. Ja lopuksi metallikaari pyörän eteen. Hitto, se on 5 senttii liian levee... Ja mun voimillani sitä ei väännetä. Piru vie, onko ne aisat sitte kuitenkin väärin päin ????? Nyt palo pinna ja mä lopetan tältä illalta. Jos kaikki olis menny hyvin, mulle olis tullu ihan kiva tuntipalkka, mutta homma on vissiin aloitettava alusta...

Perjantai...
Aloitin kottikärryurakan löystyttämällä ruuveja, josko siten saisin kaaripalan kiinni. Ei auttanut, joten aisanvaihtoon. Nyt edes ensimmäinen aisa ei suostunut paikalleen. Reijät olivat ihan väärissä paikoissa... Joten taas aisa irti ja vaihtamaan paikkaa. Nyt päätin ottaa naisen logiikan käyttöön. Ensin aisat kevyesti kiinni, sitten kaaripala ja viimeiseksi pyörä. Sitten ruuvit kireelle ja avot, kottikärry oli kasassa ja valmiina aloittamaan työt. Monta lehtikasaa sillä ehtikin yhdessä illassa siirtää pirtin taakse....

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Ihana pääsiäisipäivä

Luoja, että mulla on ihana sauna. Tai siis se antaa taivaalliset löylyt, hankaluutena on, että kyseisessä talossa ei ole juoksevaa vettä...

Ja saunanlämmityskin otti aikansa, noin 4 tuntia. Mutta se sujui puutarhanhoidon lomassa... Tää pääsiäinen tais olla eka, jolloin matkalta oli kiire kotiin, siis puutarhaan. Aamulla heti kymmeneltä lähdin kokeilemaan uusia oksasaksiani aroniaan. Ohuet oksat katkesivat hyvin, paksumpia oksia varten piti hakea kirves liiteristä. Nyt on aroniasta enää jäljellä oksantyngät, mutta nekin katoavat kunhan jaksan aloittaa kaivuu-urakan.

Pienen levon jälkeen (flunssa vienyt voimat) kanniskelin oksat pirtin taakse aumakompostin pohjaksi. Kompostin paikkaa piti kuitenkin hiukan siirtää, koska suunnitellulla paikalla kasvoi punavuokkoa pieni mätäs. Ne oli pakko säästää, kun muita kukkasia ei näkynyt lähistöllä.
Saunan lämmetessä haravoin etupihaa, syksyn lehdet ja kuollut ruoho piti saada pois. Seinänviereltä paljastui muurahaispesän lisäksi skillaa ja akilleijaa. Saostuskaivon viereltä parin laudan alta pilkisteli narsisseja.

Haravan varressa suunnitelmat jotenkin konkretisoituivat. Nyt tiedän mansikka- ja vadelmapenkkien paikat.  Herukoiden paikkoja täytyy hiukan vielä pohtia, samoin luumun ja tyrnin. Tilaa onneksi riittää...

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Yllätyksiä pihakierroksella


Nyt kun maa on jo osittain paljastunut lumen alta, on mukava lähteä tutustumismatkalle puutarhaan. Aurinko paistoi, linnut pitivät konserttiaan ja oli lämmintä...

Syksyllä muuttaessani taloon, piha oli ankea eikä kukkapenkkejä ollut. Yllätykseni olikin melkoinen, kun maasta oli noussut tulppaaninlehtiä ja jotain, mitä vaikuttaa päivänliljalta. Onko se päivänliljaa, selviää parin kuukauden kuluttua.
 
Hiukan kukkapenkkiä raivatessani löysin sieltä mätiä omenoita. Yök, mutta ei kuitenkaan. Nimittäin nyt tiedän, että pihapuuni on omenapuu, eikä mikään päärynä tai kirsikka. Toivottavasti puu on jotain makeaa ihanaa lajiketta...

Takapihan marjapuskista osa näytti entisiltä, eivät ne kovin hääveiltä näyttäneet syksylläkään, joten niitä pitää uusia. Vanhatkin täytyy hoitoleikata, mutta ensin pitää tarkistaa kunto. Siispä ensi keväänä... Työleiri on vasta alussa...

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Puutarhasuunnittelua messuilla

Päätin lähteä Helsinkiin Puutarhamessuille hakemaan ideoita omalle pihalle. Kiveä, kiveä ja kiveä tai oikeastaan betonia, betonia ja betonia. Siinä ideatarjonta. Kotitarveviljely on lisääntynyt, mutta ei sitä kyllä messuilla huomannut. Yhtenä mallipuutarhana oli Kokin puutarha. Pyh!!! Betonilla rajattu alue, jossa oli kaksi pientä yrttilaatikkoa... Missä oli salaatit, tomaatit ja kaikki muu, mitä kokki tarvitsee... Alueen rajoille oli istutettu runkomaista, pylväänä kasvavaa punaherukkaa.

Iloinen ylläri löytyi kuitenkin Biolanin osastolta. Tuunaa pakki - kilpailu ja muutama valmiiksi tuunattu lannoitepakki. Tässä kuva...
Siis aivan loistava idea hyötykäyttää lannoitepakit. Ja mikä parasta, osastolla myytiin pakkeihin sopivaa altakastelusarjaa. Eli tuunatusta lannoitepakista saa kunnollisen istutusruukun. Yhteen mallipakkiin oli maalattu liitutaulumaalilla kaksi ruutua, joihin saattoi kirjoittaa istutetun kasvin tiedot yms... Sellainen altakastelusarja oli ihan pakko ostaa, vaikkei minulla olekaan yhtään tyhjää pakkia, mutta idea oli niin hyvä. Eikä näitä altakastelusarjoja ole tulossa kauppoihin.

Altakastelusarja olikin ainoa heräteostos. Olin päättänyt, että yhtään taimea, kukkasipulia tai siementä en osta. Enkä ostanut, Hyvä Minä!!!!!

Ainoa todellinen puutarhaidea löytyi erään puutarhalehden osastolta. Siellä oli pieni mallikasvimaa, joka oli katettu olkisilpulla. Kaikki vihreät kasvit tulivat hienosti esille keltaisten olkien keskeltä. Mutta mistä saisi olkia kateaineeksi ? Heinää saa katteeksi ihan omalta pihalta...

perjantai 8. huhtikuuta 2011

Kompostorin hankinta

Heti muutettuani päätin hankkia kompostorin. Tutustuin tarjontaan, mietin, mietin ja mietin ja päädyin Biolanin 220 litraiseen lämpökompostoriin, vaikka se melko hintava onkin. Yhdenhengen taloudessa biojätettä tulee aika vähän, joten päätin siirtää hankinnan kevääseen, vaikka sydän verta vuotaen jouduin biojätteen laittamaan sekajätteen sekaan.

Olen jo kuukauden ajan tehnyt hintavertailuja, mutta hintahaarukka näytti olevan 489 eurosta ylöspäin... Hiukan huojennusta tuo kuitenkin Biolanin mainos Suomela-lehden välissä, saan 20 € takaisin, kun lähetän ostokuitin Biolanille. Hyvä juttu!!!!

Keskiviikkona tulleissa mainoksissa oli kuitenkin iloinen ylläri. Bauhaus mainosti kompostoria hintaan 429 €. Torstaina töiden jälkeen auton nokka kohti Vantaan Tammistoa, koska lähempää ei Bauhausia löydy. Biolanin sivuilla oli kompostorin mitat, myös suurimmat mitat. Mittasin auton takatilan ja totesin, kyllä mahtuu.

Bauhausissa ei kompostoreita näkynyt missään, joten kysyin apua. Myyjä haki trukilla kompostorin sisään, avasi kääreistä, ajoi sen kassalle, vei vielä uloskin ja änkesi sen autooni. Pakokauhu meinasi iskeä, kun se ei ekalla yrityksellä mahtunutkaan Rellun kyytiin. Eikä toisellakaan... Mutta hiukan vinossa, kalleellaan se sinne sitten lopulta mahtui. Ei nimittäin olisi ollut kauhean kiva ajella moottoritiellä takaluukku auki vesi- ja räntäsateessa... Siis aivan loistava palvelu Bauhausissa, jäi tosi hyvä fiilis!!!!!!

Nyt kompostori seisoo Pirtin seinustalla sisällään kuivikkeet, ensimmäiset biojätteet, kompostiherätteet ja pintakuivikkeet. Kompostimullan odotus on alkanut...

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Ensimmäiset kuukaudet maalla...

ovat olleet mielenkiintoisia. Kiinteistövälittäjä lupasi, että tänä talvena ei tule niin paljon lunta kuin edellisenä. Toisin kävi, lunta tuli reippaasti enemmän... Lumitöitä sai tehdä oikein urakalla, kun naapurillakaan ei ole aikaa traktorilla lingota minun pihaani, vaikka oman pihatiensä linkosikin. No kunto kasvoi mukavasti, terveydenhoitajakaan ei valittanut korkeasta verenpaineesta tarkastuksessa.

Ongelmiakin on ollut: Mitä tehdä, kun kotiin tullessa onkin putket jäässä... Entäpä kun leivinuuni ei suostu vetämään vaan sylkee kaiken savun sisälle... Kaikennäköistä on siis sattunut ensimmäisten kuukausien aikana...

Nyt kevään tullen on mukava aloitella pihasuunnittelua, kun tontin rajatkaan eivät ole kunnolla selvillä, - lumi tuli niin aikaisin. Rajojen tarkastus onkin ensimmäisiä tehtäviä lumien sulettua. Tämä onkin sellainen työleiri: ensimmäisenä kesänä suunnittelen vain ja ainoastaan kasvimaan tekemistä. Ja kompostoinnin aloittamista. Ja paria kukkapenkkiä. Ja...