Ei huvita!!!!

Nyt ei oikein huvita mikään, myönnän, minuun on iskenyt taas kerran syysväsymys. Joten istun illalla sohvan nurkassa ja neulon. Tietokone on auki, facebook tai joku tv-kanava. Tai sitten luen harlekiineja. Rentouttavaa, kun ei tarvitse ajatella mitään... Joo, ihanaa, mutta koko ajan takaraivossa takoo, että se ja se asia on vielä tekemättä ulkona ja sisällä.

Viime viikonloppuna tuli tehtyä paljonkin, kun vanhempani olivat täällä. Tämän viikonlopun olen viettänyt laiskotellen. En tee mitään, en, en ja en.

Eilen oli pyhäinpäivä. Perinteisiin kuuluu käydä hautausmaalla kävelyllä, siellä on niin kaunista kynttilöiden loisteessa. Ystäväni kanssa kiertelimme ja ihastelimme, sytytin kynttilän muistelupaikalla, koska omat isovanhempani on haudattu muualle. Yllättäen törmäsimme isoon ryhmään hautausmaalla, hetken ihmettelimme heitä ennenkuin meille selvisi, että läheisen pakolaisten vastaanottokeskuksen väki oli myös hautausmaakierroksella. Hienoa, että heidät tutustutetaan meidän perinteisiimme. Uskon, että tuo kävely oli heillekin vaikuttava kokemus.

Tänään laiskottelu jatkui, vaikka aamulla vielä suunnittelinkin päivän töitä. Meni pitkälle iltapäivään ennenkuin jaksoin nousta sohvalta. Mutta kun pääsin ylös, niin tarmoa riittikin uskomattoman paljon. Ensin kävin hoitamassa pelargoneja ja verenpisaroita saunamökissä. Revin kaikki kukat pois pelargoneista, jotta he talvehtisivat paremmin, kastelin, lisäsin valoa, vähensin lämpöä jne...

Sitten kasvihuoneeseen... Siellä oli kaikki tomaatintaimet vielä riippumassa tukilangoissaan. Ne revin irti ja kannoin kompostiin. Homeisia ja mätiä maahan pudonneita tomaatteja keräilin lattialta, harjasin ylimääräisiä multia lattialta... Seuraavaksi pitäisi pestä seinät ja katto sisäpuolelta, että saan kaikki homekasvustot sieltä tapettua, mutta oli jo liian hämärää. Huomenna tai joskus sitten se....
Harmittaa, että lähdin niin myöhään ulos, että homma jäi kesken :(

No, sisälläkin riittää puuhaa. Syyskuusta asti olen suunnitellut, että pitäisi verenpisaroiden ja pelargonien pistokkaat siirtää kissanhiekasta multaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Josko nyt... Ensin pitää tehdä oma multaseos: puutarhamultaa, taimimultaa ja perliittiä sekaisin, ettei tule liian ravinteikasta multaa pienokaisille. Ja perliittiä sekaan, jotta multa pysyy ilmavana.

Yllättävän hyvin olivat pistokkaat juurtuneet kissanhiekassa. Vain muutama pistokas oli kuollut. Samalla tuli tarkistettua muutkin pistokasjuurrutukset. Kokeilin ottaa sinisalviasta pistokkaita, vaikka emot olivat jo aika entisiä. Iloinen yllätys oli, kun muutamassa pistokkaassa näkyy uutta kasvua. Otin minä siemeniäkin talteen, mutta pistokaslisäys tuottaa suurempia kasveja.

Sinisalvia ja lehtikaktuksen nuppu

Ihan yhtä myöhään otin lumihiutaleesta pistokkaita. Kahdestakymmenestä pistokkaasta viidessä näyttäisi olevan uutta kasvua :) Näitä en sentään vielä siirtänyt multaan, saavat odottaa seuraavaa tarmonpuuskaa...

Tänään on alkanut marraskuu. Vajaa 2 kuukautta ja sitten voi jo aloittaa kevätkylvöt. Siihen mennessä on jostain löydettävä lisäenergiaa...

Talviaika

Viime yönä se taas alkoi, talviaika. Vielä ei oikein haluaisi, että talvi tulisi. Niin paljon on ulkona vielä tehtävää. Tämä viikonloppu minun piti viettää vanhempieni luona, kun en lomaviikolla heille mahtunut. Tiistaina sain puhelinsoiton vanhemmiltani, että sopisko, jo he tulisivatkin tänne. Tottakai sopi, varsinkin kun olin jo heitä hiukan odotellut, tai ainakin syntymäpäivälahjaani. Äitini päätti muutama vuosi sitten, että minä tarvitsen roskakatoksen ja hän lupasi ostaa sellaisen synttärilahjaksi. Lahjan hankkiminen tuottikin ongelmia, koska roska-astiani on normaalia isompi eli 360 litrainen lajitteluroskis. Kaikki valmiit olivat pienille 240 litraisille tai sitten sellainille valtaville laatikoille. Niinpä he sitten teetättivät sellaisen...

Naapurin avustuksella siirsimme sen peräkärrystä paikoilleen kivituhkapedin päälle. Sen jälkeen isäni naputteli huopakaton paikoilleen ja me äitini kanssa sivelimme katoksen puunsuoja-aineella. Ensi kesänä katos saa kauniin punavalkoisen maalipinnan ja kukkalaatikot sivuilleen. Hieno lahja, kiitos Äiti ja Isi!!!

Viikonlopun aikana ehdin paljon muutakin... Irrotimme ja puhdistimme äitin kanssa papusalot ja vein ne varastoon odottamaan ensi kesää. Räystäskourut sain vihdoinkin tyhjennettyä koivunlehdistä ja linnunpesistä...

Ja ihan viimeiseksi vanhempieni jo lähdettyä pesin taas yhden satsin ruukkuja. Näin syksyllä sitä tuskailee, että miksi ihmisellä pitää olla niin paljon kukkaruukkuja pihalla. Keväällä nämä tuskailut on jo unohtanut ja innolla suunnittelee uusia istutuksia ja taas seuraavana syksynä kiroilee.

Vielä jäi yksi satsi pestävää, sitten on ruukut pesty. Syystöistä on tämän jälkeen enää jäljellä kasvihuoneen siivous ja pesu. Sitten voin käpertyä talviunille ja ruveta suunnittelemaan ensi kevään kylvöjä ja istutuksia...

Eilen illalla juhlimme vanhempieni kanssa minun ja taloni 5-vuotista yhteistä taivalta. Merkkipäivään on vielä viikko aikaa, mutta halusin juhlia merkkipäivää yhdessä vanhempieni kanssa, koska he ovat auttaneet minua niin paljon.

Takapiha kesältä 2011

Sama kohta kesältä 2014, kuvattu toisesta suunnasta

Olipa hauska etsiä kuvapareja, taidanpa jatkaa niiden etsimistä talvella...

Syysloma

Pimeyden torjuntaa pihalla

Syysloma on ohi... Sainko mitään aikaan, sain :) Vieraita oli koko viikko: ensin sisareni 5 lapsen kanssa ja heidän jälkeensä ystäväni kahden lapsen kanssa. Lapset olivat ihanan auttavaisia, sisareni lapset haravoivat pihalta lehtiä kasoihin, lastasivat niitä kottikärryyn ja lopuksi minä kärräsin kottikärryn lapsineen kompostiin. Meillä kaikilla oli hauskaa :)

Ystäväni lapset puolestaan innostuivat siistimään metsänpohjaa risuista. Kivaa se oli, koska risut sai heittää nuotioon. Oli aivan oivallinen keli (kostea ja tyyni) polttaa vanhat risukasat pois.

Yllättävän paljon risuja löytyikin, tuli paloi kahtena päivänä...  Lisää risuja tulee, kunhan saan isäni puunkaatohommiin talvella...

Vaikka lapset olivat innokkaita haravoimaan, niin riitti sitä siivottavaa minullekin. Minä en koskenut haravaan, vaan otin uuden melunaiheuttajan käyttöön...

Välillä käytin laitetta imurina, nurkissa, talon vierellä, muotopuutarhassa. Imurina laite oli todella hidas ja painava. Isoilla alueilla käytin laitetta puhaltimena ja silloin työskentely oli nopeaa. Vaikka vahinkojakin sattui... Eli puhalsin lehtiä vasta siivotulle alueelle, mutta oppia ikä kaikki. Ensimmäistä kertaa tätä tein...

Haastetta puhaltamiseen toi sähköjohto. Halusin sähkökäyttöisen, koska en luota akkujen kestoon, enkä toisaalta halunnut moottorikäyttöistä, jota en välttämättä saisi käyntiin. Täydellinen Bosch ei ole, mutta tulen toimeen. Parempi se silti on, jos vertaa haravaan.

Sisareni kanssa sisustimme hiukan kotiani... Hän oli ostanut minulle portin. Aiemmin portailla on pidetty patjaa esteenä, välillä tavararöykkiöitä, mutta nyt sitten on oikea lapsiportti... Yhdessä me asensimme tämän seinään kiinni. Vastakappale siitä puuttuu, koska se pitäisi kiinnittää kiviseinään. Siihen meidän taitomme eivät riittäneet, joten jäämme odottamaan apua. Aika hyvin portti toimi näinkin. Vain kerran 1½-vuotias sai portin auki ja pääsi portaisiin.

Enää ei pihalla ole kukkijoita, pakkanen vei loput, mutta syysleimu vaan jaksaa kukkia. Kyllä sen kukista näkee, että hän on saanut vähän kylmää... Mutta jaksaa silti vielä kukkia.

Lokakuu jo...

Voi ei, ihan hirvittää, että nyt ollaan jo lokakuussa. Kesä on totaalisesti ohi, ensimmäiset yöpakkaset lähestyvät :(

kesäpäivänhattu ja daalia

Onneksi nyt alkaa piha olemaan valmis talven tuloon. Tänään kannoin viimeiset säilytettävät kesäkukat sisälle. Kyllä tuli saunamökkiin ahdasta, kun reilu 50 pelargonia, 10 verenpisaraa, 3 begoniaa, 2 pasuunakukkaa (1 on vielä tuulikaapissa), 1 keijunmekko, 1 sinisarja ja 2 lumihiutaletta odottaa tulevaa kesää. Nyt vaan toivotaan, että saan pidettyä kaikki hengissä. Siis etten kastele heitä liikaa, ainakin viime talvena se oli suurin virheeni. Toin minä muutaman talvetettavan ihan sisälle asti, huoneenlämpöön. Täällä talvehtivat riippa- ja tuoksupelargonit, ja tietenkin kaikki syksyn verenpisara- ja pelargonipistokkaat. Voi olla, että keväällä täällä on taas ahdasta... Mutta se on sen ajan murhe.

Taimien kanniskeluun ja siistimiseen on mennyt yllättävän paljon aikaa. Sen lisäksi olen korjannut viimeisiä herkkuja kasvatuslaatikoista. Tänään kiipeilin tikapuilla ja korjasin papusatoa. Vielä elokuussa epäilin sadon jäävän ihan nollaan, mutta ei 'Blauhilde' pettänytkään. Nyt sain jo toisen ämpärillisen papuja eli yhteensä 20 litraa. Kyllä aikaisempina vuosina on tullut enemmän satoa, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään.

Joku muukin tykkää päivänsilmästä

Spagettikurpitsat jätin vielä maahan, mutta huomenna ne on poimittava, jos maanantain ja tiistain välisenä yönä on luvassa ensimmäiset pakkasasteet. Samoin tomaatit pitää poimia sisälle kypsymään ja siinähän se vihannessato sitten taitaakin olla. Juureksista punajuuret pitää nostaa ylös, ne eivät kestä pakkasia. Pari kiloa nostin jo ja tein herkkuani punajuuri-jauhelihavuokaa. Ohjeen löysin joskus vuosia sitten Me-lehdestä. Nyt tein niin ison annoksen, että sain sitä pakastimeen.

Sadonkorjuun ja talvisäilöön viennin lisäksi olen jatkanut ruukkujen pesu-urakkaa. Pari kertaa kesällä tiskailin niitä ja nyt olen kahtena päivänä pessyt ja vielä niitä riittää. Tiskatessa miettii, että oikeastiko minä olen kylvänyt näin paljon kaikkea, mutta olen minä myös saanut kesällä nauttia runsaasta kukkaloistosta. Eli valitus seis ja tiskaamaan purkkeja ensi kevääksi...

Lauantaina käväisin kaupungissa ostamassa itselleni apulaisen pihansiivoukseen eli lehtipuhaltimen. Vielä se laatikossa, mutta tarvetta sille on. Pihassani on niin paljon sepelipintaa, että haravointi on vaikeaa. Tai saa sepelit haravoitua lehtien kanssa samaan kasaan, mutta minä haluaisin pitää sepelit paikoillaan... Kerrottakoon siitä myöhemmin lisää, kunhan kaikki lehdet putoavat puista ja otan puhaltimen käyttöön. Samalla reissulla ostin myös muutaman kanervan ja vaihdoin saunamökin kukkalaatikkoon jo syksyisen istutuksen. Hopealehdet olen itse kasvattanut siemenestä.

Syysistutus ja taustalla pasuunakukkia

Yllätykseni oli suuri, kun huomasin, että yksi päivänliljoistani on aloittamassa kukintaa vielä lokakuussa. Tämä kasvi on ostettu juurakkona ja istutettu paikalleen toukokuussa 2014. Ja nyt siis aloittamassa ensimmäistä kukintaa. Toivottavasti kukka ehtii avautua ennen pakkasia, jotta saisin selville hänen nimensä. Ostin nimittäin 3 juurakkoa, mutta en muista kenet mihinkin istutin. Pussit on tallessa, joten kukan perusteella pystyn tunnistamaan lajikkeen.

Kehäkukat jaksavat edelleen kukkia. Ovat ihania aurinkoja ruskeiden koivunlehtien seassa.

Loma loppuu...

Niin sairausloma päättyi perjantaina, joten nyt on korkea aika tarkastella, mitä sain aikaiseksi. Olin antanut itselleni 3 tehtävää: muotopuutarha valmiiksi, polttopuut pieniksi ja liiteriin sekä kivien poisto nurmikosta. Mitä olen saanut aikaan: hiukan muotopuutarhaa eli ensimmäinen pieni kulma, muutama polttopuu on pienemmässä osassa, mutta kaikki on vielä ulkona, yhtään kiveä en ole kaivanut ylös. Voi kauhistus!!!! Mutta ei sentään, olen saanut paljon muuta aikaan, jotain ihan valmiiksi asti :)

Ensinnäkin, sain vihdoinkin sopivan ruukun sisääntuloon. Pitkään olen miettinyt siihen jotain, mutta mitä. Nyt löysin sopivan ja sainkin sen...

Tervetuloa meille

Ai mistä löysin tuon ihanan "padan". Löysin sen isäni hallin pihalta, ja pitkän ruinaamisen jälkeen sain sen. Se on siis jonkun ison auton jarrurumpu. Kierrätystä siis. Ja pihan syyssisustusta...

Toinen iso asia näihin viikkoihin on ollut pihan siivous. Täällä on puolitoista vuotta ollut erinäisiä risukasoja pitkin poikin. Niitä olen poltellut pois, tänään katosi se suurin, joka tosin oli jo pienentynyt kolmannekseen alkuperäisestä. Vähän silti hirvitti, kun tämä roihahti, mutta olin varautunut puutarhaletkulla. Onneksi sitä ei tarvittu :) Mutta kyllä tulenkatsominen on rentouttavaa...

Ensi kesälle onkin paljon puuhaa, kun tästä siistitystä piha-alueesta on tehty osa puutarhaa... Talvi on aikaa suunnitella ja osa suunnitelmista on jo valmiina....

Duracell-pupuna

Lilja 'Asiatic White'

 Olo on kuin Duracell-pupulla siinä vanhassa mainoksessa. Liikkuu, liikkuu, tekee, hoitaa... Yhtään ei malta olla paikoillaan, kun kerran kotiin pääsi. Olen nyt ollut 2½ vuorokautta kotona ja paljon olen saanut aikaan. Hyvä minä, tällaista hyvän olon tunnetta en olekaan kokenut pitkään aikaan. Olen siis tehnyt sellaisia tavallisia syystöitä. Olen poiminut loput avomaankurkut (2 isoa ämpärillistä), vienyt kurkuntaimet kompostiin ja kaivanut ylös rikkaruohoja. Olen nostanut punajuuret (1 ämpäri + 1 vati) ja juuri nostin uunista vadillisen uunipunajuuria broilerin lisukkeeksi. Olen kitkenyt etupihaa ja aloitinpa jopa pienen muotopuutarhani rakentamisen. Alppiruusupuisto odottaa isää ja halkaisulaitetta, se ei pääse etenemään ennen sitä.

Iki-ihana salkoruusu, se ehti sittenkin kukkimaan...

Edes sade ei ole pilannut tämän päivän töitä. Kun alkoi satamaan, niin minä siirryin sisätöihin. Ensiksi kasasin uuden leluni (katkaisu-jiirisaha ja jalusta) pirtin eteiseen. Minä ostin merkkituotteen, mutta edullisen mallin, katsoin etten tarvitse hienoa ja kallista, peruslaite riittää. Olen ihaillut ystävälläni olevaa samanmerkkistä, mutta siirrettävää sahauspöytää. Se on hieno!!!! Mutta totesin, että en minä sellaista tarvitse. Minulla on sahalleni hyvä paikka tiedossa, eikä sitä tarvitse siirrellä. Nyt voin jatkaa rakentelu-askarteluharrastustani :)

uusi leluni

Yksi iso ongelma on tullut vastaan näiden parin päivän aikana. Naapurini siitä kertoivat heti kotiin palattuani. Minulla on pirtin vintillä kissanpentuja. Minulla pentuja, vaikka en omista edes kissaa. Ei hiivatti, niistä on päästävä eroon. Ei, en vihaa kissoja, mutta en halua niiden myöskään pesivän pihapiirissäni. Kissat ovat toisen puolen naapurin puolivillejä tallikissoja. Niinpä kiipesin kurkistamaan vintille...

Suloisia, mutta ihan väärässä paikassa

Ja olihan siellä :( Pennut ovat jo sen verran isoja, että ne liikkuvat ja niillä on silmät auki. Lähtevät toivottavasti pian emonsa mukana ulos maailmaan. Siinä vaiheessa pitää keksiä, miten saan tukittua kissan kulkureitin vintille. Ovi on kiinni, joten jostain rakosesta kissa sinne vintille kiipeää ja sen raon haluan tukkia!!!!!

"Vielä on kesää jäljellä..."

Huomisen ohjelmassa on kasvihuoneen syyssiivous ja automaattiavaajien poistaminen. Sateen jälkeen pääsee myös jatkamaan risujen polttamista ja mitä kaikkea muuta sitten keksinkään. Täällä ei työt lopu tekemällä, onneksi nyt on aikaa.

Syksy on täällä...

Syyskuu eli syksy, mutta onneksi aurinkoa riittää. Työpäivän jälkeen on mukava mennä ulos puuhastelemaan vähäksi aikaa. Vaikka oikeasti kun miettii, että mitä on saanut aikaiseksi, niin tulos on melko vähäinen. Mutta mitä siitä, ulkonaolo piristää!

Tänään oli onneksi lyhyt työpäivä ja olen ehtinyt nauttimaan auringosta ja on ollut aikaa keskittyä pihatöihin. Aluksi siirtelin perennoja, päivänlilja siirtyi päivänliljapenkkiin ja sen tilalle muutti vauvalasta viime syksynä kylvetty palava rakkaus. Vielä siirtoa pois vauvalasta odottelee loistoesikot...

Tarkoitukseni oli tänään kiivetä saunamökin katolle mittaamaan savupiipun päälle valettua kakkua. Olin suunnitellut itselleni köysituen, mutta köysi olikin liian lyhyt, eli ei onnistunut. Enkä uskaltanut ilman mitään apuja yksinäni kiivetä katolle. Ehkäpä saan viikonloppuvierailta apuja...

Joten mitä sitten tekisi ??? Niinkuin täältä nyt tekeminen loppuisi. Uusia projekteja en enää aloita, yritän vain saada vanhat projektit valmiiksi. Niinpä päätin ruveta valmistelemaan puupinolle paikkaa metsään. Haavat, pari koivua ja kuusta kaadettiin jo viime keväänä, koivut ja kuuset ovat jo pinoissa metrisinä pölleinä, mutta haavat on pätkinä ja halkaistuina olleet kasalla. Niille rupesin tekemään pinon paikkaa. Ja parin puun väliin se mukavasti meneekin, ei tarvitse hakata maahan pystypuita. Pinon pohjaksi asettelin kieroja haavanoksia, niin ettei pino makaa ihan kiinni maassa. Ja sitten vaan kantamaan...

Ihan kaikkea en jaksanut kantaa, mutta kantamista siivitti puukasan vierestä löynyt yllätys...

Onneksi en tallonut tätä herkkua... Viime vuosi oli niin huono sienisyksy, etten saanut yhtään suolasieniä. Tämän kaveriksi on löytynyt muitakin kararouskuja omalta pihalta, niin että saan yhden pienen annoksen sienisalaattia.

Pihakierros toi hymyn huulille, kukkiihan täällä vielä jotain...

Pihan siivousta

Vihdoinkin ehdin olemaan kokonaisen viikonlopun kotona!!!!! Kaikennäköistä sitä olikin kertynyt viikonloppuihin. Jossain vaiheessa voisi ruveta vähentämään menojaan, mutta ei vielä. Huomaan vain lisääväni vapaa-ajan harrastuksia. Varsinkin ammattiyhdistystoiminta kiinnostaa, hallituksen jäsenenä olen istunut lähes koko työurani ajan, mutta pari kuukautta sitten jouduin ottamaan puheenjohtajan nuijan käteeni. Olisin tietenkin voinut syyskokouksessa sanoa, että tämä on väliaikaista. Mutta päätin katsoa, mitä se homma oikeasti on. Ainakin neuvottelutaitoja pitäisi opetella, minä kun tykkään sanoa asioita suoraan ja tehdä itsenäisesti päätöksiä.

No joka tapauksessa viikonloppuna sain paljon aikaan, kiitos myös Äidille ja Isälle, jotka olivat auttamassa. Isäni sai saunamökin katon valmiiksi ja äiti haravoi pihaa. Minun osalleni jäi haravoitujen lehtien kuljettaminen kompostiin. Muutaman kottikärryllisen vein myös kasvatuslaatikoiden katteeksi. Ja lehtiä riitti, pihalla kasvaa useita koivuja, ja tontin reunoilla muutama iso haapa.

Lauantai oli myös sopivan tyyni päivä roskapuiden polttoon. Koko kesän jätepuut (mm. saunamökin katosta ja liiterin periltä) paloivat iloisena kokkona. Siltäkin osin piha siivoutui. Liiteristä kannettiin isoja määriä edellisen omistajan jäljiltä olevaa metalliromua ulos. Nyt koko liiterin vierusta on täynnä kattopeltiä ja sitä metalliromua. Tänään niitä piti yhden metallinostajan tulla hakemaan, vaan eipä ole kuulunut. Toivottavasti tulee pian, koska ne kasat eivät ole pihan kaunistuksia.

Eilen nostin juureksia kasvimaalta. Huono sato tuli. Porkkanaa on ihan kivasti, riittää säilöttäväksi. Punajuuret ovat peukalonpään kokoisia tai pienempiä. Lantut olivat niin täynnä etananreikiä ja etanoita, että vein ne kaikki suoraan kompostiin. Kyllä harmittaa!!!! Ensi vuonna kaikki kasvit kasvavat laatikoissa, joten liiallinen märkyys ei  häiritse. Ja sitten yritän keksiä jotain etanan karkoitteksi.

Ensi kesän suunnittelu on jo alkanut!!!!!