Niinpä olen tämän viikon aikana leiponut, laittanut ruokaa, siivonnut ja askarrellut ulkona. Facebookin puutarharyhmässä on ollut syksyn aikana ihania kuvia havutontuista. Päätin, että sopisi juuri ihanasti ovenpieleen. Joten ei muuta kuin kokeilemaan.... Nippu kuusenoksia rautalangalla yhteen, sitten sammalta, ja lopuksi vielä nenä ja parta...
Sammaleen hankkiminen meinasi olla pienoinen ongelma, koska omassa metsässäni se ei kasva. Suunnittelin jo lähteväni naapurin metsään varkaisiin, mutta sitten löysinkin sopivaa sammalta ihan omalta pihaltani. Onneksi, koska sammaleen keruu toisen metsästä on kiellettyä ilman lupaa.
Ensimmäiselle tontulleni kävi köpelösti, koska joku otus rakastui tontun partaan niin kovasti, että repi ja silppusi sen pitkin pihaa :( Uudet tonttuni saivatkin partaansa hienon valkopippurikuorrutuksen, joten nyt ne toivottavasti säilyvät ehjinä.
Neljän havutontun lisäksi olen tehnyt äidilleni havupallon. Äidillä on joka vuosi roikkunut pallo talon sisäkulmassa (kesäisin siellä roikkuu puna-valkoinen verenpisara). Tänä vuonna lupasin tehdä sen hänelle. Ei siitä taaskaan tullut täydellistä, koska aloitin tekemisen jo tiistaina ja tein sen vasta tänään loppuun, joten rajakohta jäi näkyviin :( Mutta kuulemma se kelpaa silti. Enää pitäisi keksi havupalloon rusetti...
Onneksi tällä viikolla on ollut kauniita aurinkoisia ilmoja, niin piha-askartelu on onnistunut. Olenpa saanut myöskin pilkottua viimeiset haavat ja pinottua ne liiteriin. Joten nyt voi tulla valkoinen lumipeite valaisemaan mustaa maailmaa, mutta ei paksua, koska en halua tehdä lumitöitä...
