Käsitöitä ja muita harrastuksia

Tämä viikko on mennyt taas jotenkin kauhean nopeasti. Tuntuu, että mitään järkevää en ole saanut aikaiseksi, vaikka olenkin tehnyt melkein kaiken viime sunnuntain työlistalta. Työlistat on vaan mun juttu, jos en kirjoita asioita ylös, unohdan tehdä ne. Liian pitkä lista aiheuttaa stressiä ja voipumista, yhden sivun (A6) mittainen jo pientä voivottelua, mutta kun kiltisti rupeaa listaa käymään läpi, huomaakin loppuviikosta listan tyhjäksi. Joo, se lumilinko on vieläkin kesken... En tänäänkään ehtinyt ostamaan uutta hihnaa, koska olin vain 5 minuuttia liikkeen sulkemisajan jälkeen sen oven takana. Facebookin kautta sain hyvä ohjeen liian tiukan hihnan poistoon, hyvä apuväline on kuulemma puukko. Siitä operaatiosta myöhemmin lisää.

Jotain uuttakin olen kokeillut tällä viikolla. Meillä on työsuhde-etuna oikeus käyttää työpaikan kuntosalia. Siellä olen vieraillut aina joskus, kun työt ja harrastukset eivät vie aikaani. Tällä viikolla olen ehtinyt salille peräti 2 kertaa. Uutuutena sinne on saatu juoksumatto. Voisi ajatella, että tylsempää laitetta ei olekaan. Mutta minä ihastuin siihen, vaikka muuten en juoksusta pidäkään. Siinä pystyy juoksemaan aina niin tasaista vauhtia, kun kone huolehtii vauhdinsäätelystä. Ja jos haluaa mennä kovempaa, niin nappia painamalla nopeus kiihtyy ja kun haluaa kävellä, niin sekin onnistuu nappia painamalla.

Rankan juoksurupeaman tai tylsän kokouksen jälkeen on ollut kiva käpertyä sohvan nurkkaan ja ottaa kudin käteen. Äidilleni tein punaisen LazyKatyn, ystäväni sai turkoosin ja isoäitini sinisen.

Oma villasukkatilanteeni on näyttänyt jo pitkään huolestuttavalta, koska olen myynyt kaikki tekemäni villasukat. Joten oli pakko neuloa itselle. Ne valmistuivat eilen odotellessani pääsyä laboratorioon. Vielä kun jaksaisi langat päätellä...

Neulon sukat ja lapaset puisilla KnitPron puikoilla. Olen huomannut, että ne ovat kestävimpiä puupuikkoja. Bambupuikot ovat hyvin lyhytikäisiä, ruusupuiset kestävät hiukan kauemmin, mutta koivusta valmistetut KnitProt kestävät kaikkein kauimmin. Mutta eivät nekään ikuisia ole. Sukkia neuloessa totesin ainakin yhden puikon olevan entinen eli lanka jää siihen kiinni eli puun syyt ovat auenneet.

Tänään kävin ostamassa itselleni ja isoäidilleni uudet sukkapuikot, KnitPron kulmikkaat puikot. Lohjalla Menneen ajan joulumarkkinoilla keskustelin erään vanhustenhoitajan kanssa isoäitini neulomista kirjoneulelapasista. Kerroin, että isoäitini, joka siis täyttää kohta 88 vuotta, on innokas neuloja, mutta ei oikein jaksa enää. Tämä hoitaja kertoi, että on olemassa kulmikkaita neulepuikkoja ja siitähän minä innostuin, että sellaiset pitää hankkia. Yli kuukausi meni ennenkuin löysin sopivat ja heti piti kokeilla...

Hiukan oudolta tuntui neuloa kulmikkailla puikoilla, mutta ehkä siihen tottuu pian... Mutta ennenkuin aloitan seuraavia sukkia, teen keskeneräisen Revontuli-huivin valmiiksi sekä pipon, johon ostin tänään langat. Niistä myöhemmin lisää...

Lämmikettä

Ilmat eivät ole olleet kovinkaan suosiolliset ulkotöihin viime viikonloppua ja eilistä lukuunottamatta. Niinpä olen viettänyt aikaa sohvalla leivinuunin lämmöstä nauttien. Mutta enhän minä osaa olla jouten, käsille pitää olla aina jotain tekemistä. Niinpä olen neulonut, neulonut niin että niska-hartiaseutu on jumissa. Välillä neulon sukkia, välillä lapasia, mutta nyt olen innostunut hartiahuiveista. Neulomastani revontulihuivista olikin kuva jo aiemmin, nyt on neulonut lisää huiveja. Tähän mennessä kaikki  huiviohjeet ovat olleet suomenkielellä, mutta nytpä olen ylittänyt ison kynnyksen ja nämä viimeiset huivinohjeet ovat olleet englanninkielisiä.

Lazy Katy 1, ohje Ravelry.com

Lazy Katy 2

Ensimmäinen "Lazy Katy" on tehty kaksinkertaisesta silkki-merinovillalangasta puikoilla 5 ja siitä tuli aivan liian pieni, noin ruokalappukokoa. Jää todennäköisesti käyttämättä. Jälkimmäinen "Lazy Katy" on tehty mohairsekoitelangasta puikoilla 6 ja nyt koko on aika hyvä.

Ka'ana Shawlette, ohje Ravelry.com

Ka'ana-huivi on tehty Novitan 7 veljestä langasta. Ohjeen mukaan huiviin tarvitaan 500 metriä lankaa, mutta ihan ei 2 kerää seiska veikkaa (yht. 600 m) ei riittänyt. Päättelykerrosta varten piti ostaa vielä kolmas kerä lankaa. Huivi on aika painava, mutta ihanan lämmin.

Tähän mennessä minulla on aina ollut ongelmana, että mihin kiinnitän huivit, jotta saan ne suoristettua. Niinan blogista löysin loistavan alustan, Bilteman ruutuhyppyalustan. Silloin kun sitä ei tarvita, sen saa koottua ja säilytettyä pienessä tilassa ja käytössä se on muuntautumiskykyinen erimallisille huiveille.

Seuraavat huivimallit on jo tulostettu, mutta neulomisen aloitan vasta, kun saan niska-hartiajumia hiukan avattua eli ehkäpä viikonloppuna tai ...

Käsitöitä ja kirpputoria

Ulkotyöt ovat jääneet, vähän jotain pientä olen pihalla siivoillut, en mitään ihmeellistä. Tänään yritin haravoida, mutta pakkanen oli jäädyttänyt lehdet maahan kiinni. Joten lopetin ja jään odottamaan plus-asteita.

Toisaalta sisälläkin on riittänyt puuhaa. Ei mitään kotitöitä, ne ei nyt huvita, vaan käsitöitä. Innostuin taas pitkästä aikaa neulomaan. Ensimmäinen huivi valmistui lauantaina ja seuraava piti heti aloittaa...

Revontuli-huivi ja kirppismekko

Huiviin ihastuin paikallisessa käsityöliikkeessä, kun se oli neulottu malliksi. Niin minulle usein käy, näen jonkun ihanan mallin ja sitten päätän tehdä sellaisen itselleni. Ja itse asiassa tämä lanka ei näyttänyt miltään kerällä, vasta valmiista neuleesta näki kaikki upeat värisävyt. Ohje huiviin

Loman ja huonon sään (perjantaina) kunniaksi innostuin taas kiertämään kirpputoreja. Olen laiska käymään niissä ja sitten valitan, etten löydä mitään kiinnostavaa. Ja miten muut aina löytää kaikkea ihanaa... No nytpä löysin... Pääasiassa ostan kirpputoreilta kirjoja, koska makunimukaisia vaatteita siellä on hyvin vähän. Mutta tälläpä kertaa löytyi... Revontulihuivikuvassa on ihanan oranssinen puuvillamekko. Lisäksi löytyi juhlavaatteeksi toinen mekko sekä sifonkipaita. Enkä päässyt kirpparilta ulos ilman kirjaa....

Jo kansikuva herätti kiinnostukseni, vaikka olenkin hävittänyt lumimarjat pihaltani. Sisäsivuilta löytyi muutamia toteuttamisen arvoisia koristeita. Niin paljon innostuin kirpputorilla käynnistä, että rupesin suunnittemaan oman myyntipöydän vuokraamista ja omien tarpeettomien vaatteiden (kaapissa kutistuneiden) ja tavaroiden hävittämistä.

Kaipaan jo normaalielämään

Siis enpä uskoisi, että ajattelen näin vain viikon jälkeen. Suunnitelmia tälle sairaslomalle oli paljon, mutta oikeasti... Suunnitelmat olivat suunnitelmia ja minä olen istunut soffalla ja pelannut pasianssia. Kunto ei ole ollut esteenä tekemättömyydelle. Saamattomuus on vaivannut...

Minulle sopii pieni stressi, silloin tulee asiat hoidettua ajallaan. Nyt olisi ollut aikaa pienelle askarteluhetkelle, mutta edelleen joulukortit on tekemättä. Idea on ollut valmiina jo monta viikkoa, mutta toteutus, ei huvita... Onneksi tässä on vielä 2 päivää aikaa.

Olen minä sentään lukenut. Sairaalassa luin loppuun Kate Jacobsin Lohturuokaa. Ystävien keskuudessa kirja ei saanut hyviä arvosanoja, mutta ihan luettava se oli. Enemmän olisivat saaneet kertoa herkkujen valmistamisesta, että olisi tullut vesi kielelle. Toinen kirja, jota olen lukenut jo kohta vuoden ja aion saada sen loppuun ennen vuodenvaihdetta, on klassikko Sinuhe Egyptiläinen. Se on varsin kuvailevasti kerrottu, mutta ei minun makuuni lainkaan. Siksi kait sen lukeminen onkin kestänyt. Mutta hyvänä kannustimena olkoon, että otan kirjan 50 Shades of Grey käteeni vasta, kun Sinuhe on luettu. Enää vajaat 200 sivua jäljellä...

Välillä on pakko saada käsille tekemistä, joten olen ottanut sukkapuikot käteeni. Varovasti, etten innostu liikaa...

Sinisen sukan lankana on yksivärinen ja sinikirjava Seitsemän Veljestä lanka, Puna-kelta-oranssin langan olen itse värjännyt Cool Aid -mehujauheilla.