perjantai 30. syyskuuta 2011

Syksyn satoa korjaamassa

On syyskuun loppu, kasvimaa ammottaa tyhjyyttään, joten on aika pohtia kesän onnistumisia ja kehittämistarpeita. Porkkanoita tuli todella mahtava määrä. Kylvin kasvimaalle pussillisen aikaista ja pussillisen myöhäistä porkkanaa. Sato oli runsas, mutta ehkäpä ensi kesänä porkkanat tulisi kylvettyä hiukan harvempaan ja vaikkapa harvennettua muutaman kerran. Tänä vuonna ne kasvoivat hiukan liian tiiviisti... Nyt porkkanat on säilötty lannoittamattomaan turpeeseen ja viety saunamökkiin. Katsotaan, miten säilyvät... Punajuurille meinasi käydä köpelösti pirtissä. Joku oli haukannut niistä... Nyt nekin ovat turpeeseen haudattuna saunamökissä. Viikonlopun ohjelmassa on hiiribaarin pystytys, jotta minäkin saan nauttia sadosta.

Papu ja kesäkurpitsasato jäi surkeaksi. Yksi salkopapupalko ja yksi pensaspavun palko, siinä koko sato. Mikä meni pieleen, en tiedä. Ensi vuonna kokeilen laatikkoviljelyä, jospa sitten onnistuisi. Ja maaksi valitsen multaa. Lilluva savimaa ei ehkä ollut paras mahdollinen kasvualusta.

Ensi vuonna innolla uutta yritystä. Syksyllä yritetään parantaa savimaata. Aion kääntää savimaan, niin että kateoljet sekoittuvat maahan ja sitten kärrään kasvimaalle koivunlehtiä, niitä joita piha nyt pullistelee. Tulee tehokas selkä-hartiajumppaviikonloppu ;) Olen pähkäillyt myös, kannattaako komposti tyhjentää nyt syksyllä vai jätänkö kevääseen. Ajattelin jättää kevääseen, jotta ravinteet eivät huuhtoudu pois. Uskoisin, että biojätteeni mahtuvat kompostiin talven ajan. Huolestuttavaa on, että kompostorin lämpötila on edelleen vain 30 astetta. Silti se on toiminut eli multaa syntyy... Minulla on ilmeisesti vaan liian vähän jätettä...

Ihanaa on ollut sienestäminen kotipihassa ja omassa metsässä. Kävely postilaatikolle on tuottanut herkkutatteja, kasvarouskuja jne... Pihakoivun juurelta on löytynyt niin karvarouskua, herkkutattia kuin mustarouskua. Muista syksyn uusia tuttavuuksia ovat olleet voitatti, punikkitatti ja leppärousku. Ihanaa!!!!! Ainoastaan kanttarellia ja suppilovahveroa ei ole nähty kotimetsässä, niitä täytyy etsiä muualta. Huolimatta maalaistuoksuista on ihanaa olla tilallinen maaseudulla...