Helteinen äitienpäivä

Kiitos kaikille tsemppausviesteistä koskien sisääntuloa tontilleni. Kaikki valmistuu aikanaan ja ilman isompaa stressiä. Näin reilun seitsemän vuoden aikana olen jo oppinut hyväksymään, että kaikkeen en vain pysty ja kykene yhden kesän aikana, joten olen opetellut sulkemaan silmäni pahimmilta epäkohdilta.

Tätä äitienpäivää ja itse asiassa koko viikonloppua on saatu viettää ihanassa auringonpaisteessa. En ole ollut kotosalla, vaan vanhempieni luona koko viikonlopun. Niinpä heti paluun jälkeen oli pakko lähteä pihakierrokselle ja kastella pelargonit kasvihuoneessa. Nyt illalla, kun aurinko laskee, lähdin uudelle kierrokselle kameran kanssa. Jotenkin tykkään ottaa vastavalokuvia, vaikka tiedänkin, että parhaat kuvat saa sivuvalossa.

Voi että, narsissit ovat ihania ja miksei tulppaanitkin...

Onneksi seuraavat 10 päivääkin paistaa aurinko, vaikka jokunen sadekuurokin on luvassa. Saan ehkä jotain aikaan, vaikka töissä alkaakiin todella tiukat ajat.

Aurinkoista alkavaa viikkoa!!!!!

Ei näin....

Torstaina kävin kuuntelemassa Haikon kartanon puutarhamarkkinoilla Eva Wuiten luentoa tilojen luomisesta puutarhaan. Eva korosti pihaeteisen tärkeyttä, se on ensivaikutelma, eikä sitä muuta enää suorassa olevat kengät eteisessä. Ja oman mielenrauhan takia tekemättömät puutarhatyöt eivät saa hypätä ensimmäiseksi silmille, kun palaa kotiin.

Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan!!!!! Mutta samalla kun kuuntelin häntä, naureskelin omaa pihaani. Seuraavissa kuvissa näet, miksi naureskelin... Oma sisäänkäyntini on ihan päinvastainen, ruma kaaos. Katsotaanpa....

Tervetuloa meille, näkymä tieltä

Aloitetaanpa oikeasta reunasta... Heti ensimmäisenä, vielä tällä hetkellä viime kesän kesäkukilla koristeltu kukkapata. Kukkapata seisoi vielä viime kesänä tiilipinon päällä, mutta ilmeisesti kaivinkone syksyllä kaatoi tiilipinon, eikä kukaan ole siivonnut paikkaa. Kohta istutan pataan uudet kasvit ja samalla tulee ehkä siivottua tiiletkin pois.

Padan jälkeen on seuraavana risukasa odottamassa haketusta. Harmi vaan, että oksasilppuri ei lähde käyntiin, siksi kasa on edelleen olemassa.

Ja risukasan jälkeen on multakasa. Tervetuloa mullankärräystalkoisiin...

Sitten uusi autotalli ja vanha, vino puuliiteri-autotalli... Kesäksi on kertynyt jo niin rutkasti tekemistä, että luultavasti purku-urakka siirtynee ensi vuoteen. Kaikkea ei vaan ehdi.

Sitten palataankin takaisin sisääntuloon ja vasempaan puoleen. Ensimmäisenä on vastassa pölli- ja rankapinot, jotka syntyivät, kun metsää kaadettiin uuden autotallin tieltä. Rakennustarvikkeet tulivat lavojen päällä, joten lavoja riittää. Mutta ne ovat hyviä alustoja puupinoille. Rakennusjätteet saatiin tällä viikolla vietyä kaatopaikalle.

Lava- ja pöllipinojen jälkeen on keskeneräinen istutusalue, tuleva kivipenkki.  Se valmistuu vielä tänä kesänä, ilman paniikkia ja urakointia. Tänne kärrätään suurin osa toisen puolen multakasasta. Jäljistä näet, että multakuormaa yritettiin purkaa tälle puolelle, mutta ei onnistuttu.

Ja sitten viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä rikkaruohikon kadotus ja rikkaruohoinen multakasa. Säkit toimivat painoina mustalle mansikkakankaalle, jonka tehtävänä on tukahduttaa rikkaruohot.  Vielä pitäisi keksiä, mitä tuohon tekisi. Alla on kovaa savea ja ilmeisesti jotain betonia tms eli kaivamaan ei pysty. Multakasan yritän levittää nurmikon kuoppien päälle, kukkapenkkeihin ei tuollaista rikkaruohikkoa voi levittää.

Ja nyt päästään paraatipihalle eli tervetuloa meille!!!!!

Vaikka tekemistä on paljon, en silti stressaa tekemättömiä töitä. Yksi ihminen ei pysty mahdottomiin lapion ja kottikärryn kanssa. Sen kun on hyväksynyt, niin elämä on mukavaa ja kaikki tulee tehtyä aikanaan.

Aurinkoista viikonloppua ja hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!!!!

Pihakierroksella

Palloesikko

Hui, mikä viikko on takana: kokouksia, diskoa ja tolkutonta väsymystä. Viikonloppu meni Helsingin Kevätmessuilla ja renkaanvaihtoretkellä vanhempien luo. Kevätmessuistakin piti tehdä postaus, mutta enpä vaan ehtinyt. Eipä siellä nyt mitään ihmeellistä ollutkaan, multaa tilasin ja pelargoneja ostin...

Etelänkevätesikko

Multakuormakin tuotiin jo alkuviikosta. Olin miettinyt purkupaikan ja jopa merkinnyt sen puutolpilla.  Tiesin, että purkupaikka on haastava, liian haastava, ei onnistunut purku siihen. Mutta on pakko todeta, että kyllä kuljettaja on yrittänyt, mutta renkaat ovat uponneet aika syvälle. Niinpä hän oli purkanut lastin autotallin viereen, eikä ollut tukkinut ajoväylää.

Tänään aloitin mullan kärräämisen uuteen kivipenkkiin. Vielä ei olisi kiirettä, mutta kun kasa on niin lähellä autotallia, että en saa tikkaita pystyy seinää vasten. Minun on maalattava otsalaudat, koska sadevesijärjestelmät tullaan asentamaan pikapuoliin ja maalaaminen on paljon helpompaa ilman niitä vesikouruja. Muuten lumi onkin hyvin sulanut pihalta, mutta sieltä kasan alta sitä löytyi vielä...

Jouluruusu

 Pihakierroksen tekeminen on yhtä juhlaa. Aina on jotain uutta noussut. Viikonlopun työlistalla onkin, sään salliessa kukkapenkkien siistimistä, talventörröttäjien katkomista ja uuden mullan lisäämistä kukkapenkkien pinnalle.

Lamoherukka oli minulle vain maanpeitekasvi. Mutta keväisin se on ehdoton suosikkini, niin aikaisin se rupeaa avaamaan silmujaan. Olen innoissani siitä ja olenkin yrittänyt levittää sitä varsipistokkaista. Lanoherukalla on hyvä kasvupaikka kaivon vieressä, etelärinteessä.

Sinivaleunikkokin on selvinnyt talvesta. Karvaisia alkuja on noussut useampia... Samasta penkistä on noussut myös esikko (Primula Belarina Rosette), joka selviäminen oli epävarmaa. Luultavasti näiden selviytymistä auttaa päälle kolattu lumi, eli kasvit eivät pääse paleltumaan. En todellakaan ole innokas lumitöiden tekijä, kolaan ainoastaan kapean polun talosta autotallille ja ajouran autotallista tielle. Mutta sen verran sitä kolattavaa on ollut parina talvena, että kukkapenkin päälle on tullut kunnollinen kerros lunta.

Mitähän uutta huomisella pihakierroksella löytyy ???? Aurinkoista viikonloppua!!!!

Rankka syyskuu

Huh, onneksi sunnuntaina on jo lokakuu, tämä syyskuu on ollut niin rankka. Ehkä kohta helpottaa tämä stressi (tai sitten ei)... Tähän syyskuuhun on kuulunut 3 kummilapsen synttärit, yhdet hautajaiset, flunssa sekä rakennusprojektia eli aivan liikaa kaikkea!!!!!

Kaunopunahattu 'White Swan' ja tarhaväriminttu 'Snow White'

Ja kun ei jaksa, niin jostain on tingittävä. Minä tingin lukemisesta ja kirjoittamisesta, iltaisin olen vain istunut sohvalla ja neulonut. Siinä ei ole tarvinnut ajatella...

Vaikka tässä onkin ollut kaikennäköistä, en ajatellut tehdä tästä hirveää valitusvirttä, vaikka ärsyttäviä asioita onkin riittänyt. Jospa aloitan tästä rakennusprojektista, uudesta autotallista. Sen tarve konkretisoitui keväällä, kun kattohuovat irtoilivat isoina kappaleina, ja seinähirsistä osa oli todettu lahoiksi... Uusi on saatava... Ensin valitsin mallin, haluan valmispaketin, jotta minun EI tarvitse tehdä itse mitään.

Uusi autotalli, kuva kopioitu Kastellin sivuilta

Sitten pankkiin, joka oli onnekseni suopea hankkeelle. Sitten pääsuunnittelija-vastaava työnjohtaja. Ensimmäinen ongelma!!! Kysyin kavereilta, työkavereilta, naapureilta, ei tietoa hyvistä tyypeistä. Sitten otin googlen ja fonectan apuun. Löysin muutaman, joille soitin. Vain yksi vastasi ja hänet pestasin ja hyvältä vaikuttaa :)

Hämmentävää on kuitenkin, että tarvitsen erillisen pääsuunnittelijan, vaikka Kastelli suunnittelee ja piirtää kaiken... En todellakaan ymmärrä tässä tapauksessa pääsuunnittelijan tarvetta, mutta Kastelli vaatiin sellaisen, he eivät toimi pääsuunnittelijana.

Sitten rakennuslupa, sitä minulla ei ole vieläkään... Hakemuksen täytin sähköisenä jo alkukuusta. Kului pari viikkoa ja sain rakennustarkastajalta viestin, että hakemusta pitää täydentää, siitä puuttuu pääsuunnittelijan tarkastuslista. Eikä sitä voi tehdä sähköisenä, vaan se pitää tulostaa kaupungin sivuilta, täyttää, allekirjoittaa ja sitten skannata sähköiseen lupahakemukseen. Lisäksi rakennustarkastajalle pitää toimittaa pääsuunnittelijan allekirjoittamat pääpiirustukset. Sähköiset piirustukset eivät riitä, koska kaupungilla ei ole sähköistä arkistoa. Pääsuunnittelija tuli käymään, allekirjoittamaan kaikki tarvittavat paperit, paitsi että tulostimesta loppui muste, en saanut tulostettua sitä tarkastuslistaa...

Ruusu 'Morning sun'

Pääsuunnittelija tulosti listan itse ja toi sen minulle :) Ja minä skannasin sen ja lisäsin hakemukseen. Ja ajoin kesken työpäivän kaupunkiin ja vein allekirjoitetut pääpiirustukset rakennusvalvontavirastoon. Ja jäin odottelemaan positiivista päätöstä....

Ei tullut positiivista päätöstä, ei, vaan rakennustarkastaja ilmoitti, että hakemuksestani puuttuu vielä naapurien kuuleminen. En muuten ollut tietoinen, että minun on kysyttävä naapureilta lupa, että voin rakentaa omalle tontilleni autotallin, vaikka talli on yli 5 metrin päässä rajoista.

Toiselta naapurilta sainkin allekirjoitukset helposti, toisen kanssa menikin useampi päivä, koska hän ei asu naapurissani. Yleensä hän käy naapurissani päivittäin, mutta ei juuri nyt, koska hän on puintihommissa muualla (soitin hänelle).

Olen raivoissani rakennustarkastajalle, koska hän ei kertonut tästä puutteesta heti ensimmäisellä täydennyskerralla. Silloin olisin helposti saanut allekirjoitukset molemmilta naapureilta, koska tämä toinen naapuri oli puimassa tonttini viereisellä pellolla. Ja miten purin agressiotani ? Lapioin multaa, kärräsin sitä ihan hulluna pari iltaa... Keväällä tullut multakasa pitäisi saada tasaiseksi, pois tieltä ennen rakennusprojektin alkua...

Nyt kun nimensaaminen paperiin venähti, niin nyt sitten rakennustarkastaja onkin lomalla. Ehkä minä saan rakennusluvan ensi viikolla, tai sitten en. Tämän viimeisen paperin jouduin lähettämään sähköpostilla, koska tarkastaja oli jättänyt lupahakemukseni Käsittelyssä-tilaan, jolloin siihen ei voinut lisätä mitään. Laitoin sähköpostiin vielä kysymyksen, että mitä hakemuksesta vielä puuttuu????

Vaikka rakennuslupaa ei olekaan, niin nurkkatolpat on paikoillaan, metsuri ja kaivinkone sovittu saapuvaksi tontilleni parin viikon kuluttua. Kyllä tämä tästä, ehkä, joskus....

Mutta yllättävän paljon asioita joudun tekemään itse, vaikka tilasin autotallin valmiina pakettina asennuksineen. En tykkää!!!!! Tämä projekti vie liikaa voimia tällä hetkellä, puutarha on hoitamatta, kesäkukatkin vielä pihalla. Onneksi ei vieläkään ole luvassa yöpakkasia

Pasuunakukka

Syyskuuta mennään

Ensi viikolla ollaan jo syyskuun puolivälissä, mihin tämä kesä on huvennut ???? Työt, sade ja autotalliprojekti ovat syöneet aikani niin totaalisesti, että pihalle olen ennättänyt vain pieniksi hetkiksi silloin tällöin.  Autotallin rakennuslupahakemus on jätetty, nyt pidetään peukkuja pystyssä, että se hyväksytään sellaisenaan. Seuraavaksi pitäisi yrittää löytää joku kaivamaan pohjat autotallille, mutta sen jälkeen toivottavasti Kastelli hoitaa loput. Tästä projektista oli tarkoitus tehdä ihan oma postaus, mutta en ole ehtinyt. Ehkä se vielä jossain vaiheessa tulee....

Etupihan kukintaa ihailen päivittäin, kun kävelen autolle ja lähden töihin...

Sädepäivänhattu 'Gold Sturm' vasta availee nuppujaan

Tämän ihanuuden hankin muutamia vuosia sitten taimivaihdosta. Nimeä en painanut mieleeni, mutta hauskat valkokirjavat lehdet hänellä on.

Auringonkukka avasi teriönsä vihdoinkin....

Näihin kaunopunahattuihin ihastuin muutama vuosi sitten Järvenpäässä. Ulkolaisia taimia olivat, enkä ollut ollenkaan varma niiden talvenkestävyydestä, mutta pakko oli silti ostaa. Hienosti ovat pärjänneet, mutta he saavatkin joka talvi lunta päällensä, silloin kun lumitöitä joutuu tekemään.

Pari viikkoa sitten oli Mustilassa myynnissä useaa väriä näitä kerrottuja kaunopunahattuja. Himoitsin niitä, mutta jätin silti ostamatta. Käytin rahat mieluummin suomalaisten myyjien tarjontaan...

Kaunopunahattu 'Irresistible'

Tiikerinlilja

Syyshohdekukka

 Sisäänkäynnin viereen olen toisinaan hankkinut isot pallokrysanteemit, mutta tänä syksynä niille ei ole ollut tarvetta....

Sisään mahtuu juuri ja juuri... Vain vasemmanpuoleinen pasuunakukka kukkii, oikeanpuoleinen valkoinen ei ole tehnyt vielä koskaan nuppuja, vaikka on samanikäinen kuin vaaleanpunainen kaverinsa.

Ihan ei tämä pasuunakukka ole sitä, mitä mainostettiin. Ostin alun Viherpeukaloilta ja kasvin piti olla kerrottukukkainen. No ei ole, mutta upea se silti on.

Eilen rupesin kantamaan pelargoneja sisätiloihin. Muutamat pienimmät pääsivät keittiöön, osa pääsi tuulikaappiin ja osan vein kasvihuoneeseen. Ihan kaikki eivät vielä ole katon alla, koska aluslautaset loppuivat, osassa pelargoneja oli kirvoja, osasta löytyi toukkia...

Asettelin kasveja hyvinkin tiiviisti, niin vielä mahtuu lisää....

Tälle päivälle olin suunnitellut puutarhurointia, kuihtuneiden kukkien poistoa ja mullan kärräämistä. Näyttää kuitenkin niin sateiselta, ainakin tällä hetkellä, että taidan lähteä kaupunkiin. Pitää hankkia synttärilahja kummitytölle ja ostaa siisti toppi (lämmin havunvihreä etsinnässä, mutta mustakin kelpaa) jakkupuvun alle ja samalla reissulla voisi käydä kuntosalilla... Tekeminen ei lopu koskaan...

Mukavaa viikonloppua!!!!

Vihdoinkin lämmintä

Takana on muutama ihanan lämmin kesäpäivä!!! Voiko olla ihanampaa....

Ihana ylläri löytyi myöskin postilaatikosta viime viikolla. Olin voittanut KoivulaDesignin blogiarvonnassa käsintehtyä saippuaa :) Kiitos Suska!!!

Toinen iloinen asia: lämmityslaitteeni on vihdoinkin vaihdettu uuteen ja se TOIMII!!!! Tulihan siitä minulle iso lasku, vaikka sainkin pienen hyvityksen laitevalmistajalta. Mutta tyytyväinen olen uuteen laitteeseen, koska tämä uusi on huomattavasti hiljaisempi kuin vanha. Jossain vaiheessa minun pitäisi vielä saada käyttöönottokoulutus. Lyödäänkö vetoa, että joudun sitä vielä soittamaan perään ja vaatimaan sitä...

Mutta sitten ulos puutarhaan.... Takapihalla mumminpioni 'Festiva Maxima' on kukassa, vieressä akileija 'Crimson Star'...

Nämä ovat niin ihania!!!!!

Etupihalla onkin sitten enemmän kukintaa...

Etipihan kukintaa...

Keltasauramo, leviää kuin rikkaruoho

Keisarinkruunuja

Valkoinen penkki loistaas sekasotkuna. Pitää käydä ostamassa lisää perennatukia, etteivät kasvit pääse kaatuilemaan niin pahasti. Eivät ne enää tätä kesää auta, mutta ensi vuotta helpottavat...

Valkoisen penkin jatkona on uusi alppiruusupuistoni alku... Tänään istutin sinne viimeisimmät hankintani...

Tällä hetkellä takareunassa kasvaa 3 kookasta valkoista alppiruusua ja etureunassa 2 keltaista matalaa. Ja ihan edessä (kuvan vasen alanurkka) lamoherukkaa.

Tästäkin penkistä tulee L-kirjaimenmuotoinen ja olen jo päässyt kitkemis-kärräys-urakassa L:n sisäkulmaan asti... Kunhan saan muut kitkemishommat tehtyä, niin pääsen jatkamaan tätä penkkiä...

Kun haluaa hankkia eri lajikkeita tuohon penkkiin, niin siinä onkin ongelmaa kerrakseen... Nämä viimeisimmät hankinnat tein Riihimäeltä, Puutarhatalo Sydänmaalta. Heillä on laaja valikoima, vaikka en juuri sitä valkoista saanutkaan, jonka olisin halunnut. Heidän nettisivuillaan on kuvat kasveista ja omakohtaisia kokemuksia osasta rodoja. Kunhan puistoni etenee, käyn hakemassa heiltä lisää kasveja...

Tällaista kuuluu tännepäin tällä erää... Aurinkoista viikkoa!!!!

Kotiinpaluu

Tämän postauksen piti käsitellä Avoimia puutarhoja, mutta päätinkin esin kirjoittaa kotiinpaluustani. Melkein viikon poissaolon jälkeen pihalta löytyi uusia kukkia... En tietenkään heti rynnännyt kameran kanssa kierrokselle, kunhan vaan ihailin...

Taatankurjenmiekka

Keisarinkruunu -liljoja, oikeaa nimeä en nyt muista

Näitä ihaillen oli tyhjentelin autosta viikon matkatavaroita... Muutaman roskan vein roskasäiliöön ja silloin näin pienen punaisen pilkahduksen... Minun atsaleani ensimmäiset kukat :) Tätä olen odottanut viime kesän istuttamisesta lähtien... Useammassa kasvissa oli nuppuja, mutta nupuista avautui vain uusia lehtiä. Olin pettynyt, mutta suuntasin toivoni jo ensi kevääseen. Joten nämä punaiset kukat olivat todellinen yllätys!

Atsalea 'Nabucco'

Yhä haltioissani lähdin takapihalle katsomaan, kuinka nuupahtaneita tomaattini olivat. Ne kun olivat olleet koko lomani ilman kastelijaa, koska täytin altakasteluruukut ennen lähtöäni ja kastelin mullan hyvin. 

Siellä alkoivat ikävyydet... Potagerin porttikaari oli ihan vinksallaan, vaaleanpunaisen penkin tausta-aita nurin (se kaatuu todella helposti), kasvihuoneen oven edessä oleva painava vesivanerilevy on nurin, kaalilaatikon harso repsotti maassa. Mitä täällä on tapahtunut ????

Ja sitten, siirsin oveneduslevyn pystyyn kasvihuoneen kulmalle, näin pahimman katastrofin....

Kasvihuoneen yksi seinälevy oli lähtenyt irti. Miten tämä on mahdollista ? Onko täällä ollut niin hirveä myrsky, että tuulen pyörre on saanut tuon levyn irtoamaan.  Vaikea kuvitella minkään eläimen tuollaista tehneen, vaikka ovi olikin auki. Jätän kesäaikaan oven auki, kun lähden reissuun, mutta nostan levyn oven eteen estämään eläinten pääsyn kasvihuoneeseen.

Eipä siinä muu auttanut kuin hakea hanskat käteen ja kiinnittää levy takaisin paikoilleen. Lisäsin kiinnitysklipsuja, jotta katastrofi ei toistuisi.

Muutama pelargoni oli tipahtanut hyllyltä alas. Onneksi vain yksi oli katkennut, siitä laitoin tietenkin pistokkaan juurtumaan. Pahaa mieltäni helpotti hiukan kasvihuoneessa alkanut kukinta...

Pelargonit 'Muolaa', 'Bobberstone' ja 'Good Vibrations' kukassa

Pelargonit 'Kaisa Kallio', Jips Pips' ja 'Anita'

Takapihan kukkapenkissäkin oli herätty kukkimaan, kun sinne kerkesin kasvihuoneen korjauksen jälkeen. 

Akileija 'Crimson Star'

Harjaneilikka

 Pääsen onneksi nauttimaan edes yhden harjaneilikan kukasta, vaikka rusakot hotkivat suurimman osan harjaneilikoistani maantasalle keväällä. Kohta pitää kylvää ensi vuonna kukkivat harjaneilikat.

Harjaneilikoiden vieressä oleva siemenkasvatukseni oli myös aloittanut kukinnan. Lapussa lukee pipo. Ehkäpä tämä onkin sellainen. Väri on ainakin hauska violetti. Sopii hyvin harjaneilikan viereen.

Pipo

Että tällainen kotiinpaluu tällä kertaa. Iloa ja huolta. Huomenna pääsenkin kitkemään, sen verran löysin rikkiruohoja pihakierroksella. Mukavaa alkanutta viikkoa!