Voi ihme ja kumma...

Ihan pihalla, ja koko päivän... Mikä sen mukavampaa :) Sää oli viileä, mutta aurinkoinen. Aloitin tai siis oikeammin jatkoin aamulla voikukkatalkoita. Etupihan sepelikkö on loistanut keltaisena voikukkamerenä. Olen niitä viime viikonlopusta alkaen kaivanut ylös ämpärikaupalla. Ai miksi pihani on päässyt tähän kuntoon... Joku on ollut liian innokas rakentamaan ja laajentamaan kukkapenkkejään, joten olemassaolevien alueiden hoito on jäänyt vähemmälle ja sehän kostautuu heti. Ei minun puutarhastani tule koskaan täysin rikkaruohovapaata. Ei, täällä on liikaa tienpientareita, ojan penkkoja jne... Mutta jos jaksaisi kitkeä kaiken pienenä, niin pääsisi paljon helpommalla... Nyt saa raataa oikein urakalla, mutta saanpa myös ihailla valmista, siistiä lopputulosta edes hetken verran.

Valkoinen lemmikki

Keväisin tulee kierrettyä kukkapenkkejä etsien edellisen vuoden uutukaisia istutuksia, ja tutkailtua vanhoja, että joko ovat lähteneet kasvuun. Tänä vuonna näyttäisi siltä, että menetin loistosalviani, eikä muuten ole elonmerkkiä monivuotisesta lobeliastakaan...

Siemenkasvatukset ja taimivaihdot tuovat mukanaan jonkinmoisen yllätysmomentin. Lemmikin sain viime kesänä taimivaihdosta ja se on juuri sellainen kuin pitikin... Mutta entäpä tämä ?

Rudbeckia ?

Tämän pitäisi olla Rudbeckia eli päivänhattu. Mutta ei se taida ollakaan... Kunhan nuppu aukeaa, niin saan ehkä selville, kuka hän on. Olisikohan taimet menneet sekaisin, koska luotan tämän henkilön kasvituntemukseen. Hän on pitkänlinjan puutarhaharrastaja. Odotellaan...

Viime talvena en tehnyt yhtään hankikylvöä, koska edellisen vuoden kylvöt eivät menneet ihan nappiin. Minulla oli silloin hyvä kirjanpito, mutta kun siemenet eivät pysyneet omissa kennoissaan, vaan uiskentelivat vääriin lokeroihin tai hukkuivat tulvaan. Joten nyt yritetään selvittää joitakin arvoituksia...

Kasvi 1

Jotenkin tästä kasvista tulee mieleeni iltahelokki, mutta mahtaneeko olla ?

Entäpä tämä ? Samassa tuppaassa on selkeästi 2 eri kasvia. Toinen näistä avaa hetken kuluttua pinkit kukkansa (ylempi kuva) ja toisella kasvilla on hankikkimaiset lehdet. Ja nimilapussa lukee kullero.

Kasvi 2

Kasvi 2 (takana) ja kasvi 3 (edessä)

Yksikään lehti ei kyllä näytä kulleron lehdeltä... Tällaista tämä nyt on... Salapoliisityötä...

Entäpä tämä, kasvi 4 ? Tätä olen yrittänyt etsiä Luontoportistakin, koska epäilen tämän olevan rikkaruoho. Tähän en ole istuttanut mitään, enkä mielestäni kylvänytkään... Se mitä olen tehnyt, niin olen tyhjentänyt kuolleiden pelargonien multia tähän... Mutta ei tämä pelargoniltakaan näytä...

Kasvi 4

Tällä neljännellä kasvilla on korkeutta melkein 50 cm. Nuppuja ei näy vielä. Kasvakoon, ehkä senkin henkilöllisyys joskus selviää.

Huomenna, jos sade ei pahasti sotke suunnitelmiani, on aika siivota viimeinenkin kukkapenkki talventörröttäjistä. Vähän on mennyt myöhäiseksi homma...

Hauska kuva tuosta tuli, vaikka tulppaanien takana on ruskeat jalopähkämön kukkavanat. Huomenna sitten... Sääennuste lupaa lämpimämpää keliä, toivottavasti ennusteet pitävät paikkansa...

Aurinkoista alkavaa viikkoa!!!

Kevät tuli, lumi suli...

Vielä viikko sitten vaikeroin, kun kukkapenkit olivat lumen peitossa. Eivät ole enää... Tämän viikonlopun aikana olen saanut siivottua kaikki penkit eli talven törröttäjät ovat poissa. Ja kuinka ihanaa onkaan ollut pöyhiä syksyn lehtiä ja löytää niiden alta uutta, vihreää kasvua.

Jännitystä kevääseen on tuonut viime kesänä ja syksyllä istutetut taimet. Miten he ovat selvinneet talvesta, 30 pakkasasteesta ilman suojaavaa lumipeitettä... Vielä on liian aikaista pohtia menetyksiä, mutta iloita voi jo muutamista epävarmoista selvinneistä.

Tämän kerrotun esikon kyltissä luki varoitus, että ei välttämättä talvehdi ulkona vai lukiko siinä, että talvetettava sisätiloissa. Joka tapauksessa hän on hengissä, kauniin vaaleanvihreänä...

Toinen epävarma talvehtija on valkoinen palloesikko, mutta niin on terhakkaasti lehdet pystyssä...

Kullankeltainen etelänkevätesikko on vihdoin päättänyt siirtyä oikeaan kasvurytmiin eli kevätkukintaan... Nuppuja näkyvissä jo...

Tähän mennessä tämä esikko on kukkinut vasta syyskesällä, joten alkuun luulinkin sitä kesäesikoksi. 

Ja koska postaus sisältää paljon esikkokuvia, niin laitanpa vielä kuvan tavallisesta vaaleankeltaisesta kevätesikosta...

Jossain vaiheessa täytyy tehdä vielä uusi esikkopostaus, kun kaikki pihan esikkoni kukkivat. Näiden edellä kuvattujen lisäksi kukkapenkeissäni kasvaa kahta eriväristä punaista kevätesikkoa. Pakko saada hankintalistalle on siirtynyt vihreä esikko...

Akileijat ovat innostuneet lämpimistä keleistä, useimmissa on lähes viiden sentin kasvu mitattavissa. Tämä yksilö on valkoisessa penkissäni, valkoinen jaloakileija, viimekesäinen siemenkasvatukseni.

Tänä viikonloppuna on ulkoiltu paljon vieraideni kanssa. Luonto on myös ollut hauskasti läsnä. Kurkien lisäksi olemme seuranneet kotipihalta käsin joutsenien liikuskelua naapurin pellolla sekä oravien kilpajuoksua pihapuissa. Mutta mukavinta oli huomata kurkien palanneen kotipelloilleen. Tämä pariskunta on asustanut naapurustossa jo parina kesänä ja taas he ovat täällä. Alla olevat kuvat on otettu sisältä, ruokapöydän äärestä, linnut ovat noin 50 metrin päässä talostani.

Näin läheltä en olekaan kurkia ennen nähnyt. Upeita lintuja.

Mukavaa alkavaa viikkoa!!!

Siemenet itää

No, onko se nyt mikään ihme, että siemenet itävät. Useampi satahan niitä on jo itänyt tälle keväälle jo. Aamullakin koulin 3 lajia/ lajiketta samettikukkaa, leijonankitaa ja lehtikaalia. Onneksi on kennostoja, joihin taimet voi koulia, muuten tulisi tilanahtaus. Vielä minä olen pulassa, kun mietin, että mihin näitä istuttelen...

Mutta eihän minun näistä sisällä olevista siemenkylvöistä pitänyt kirjoittaa, vaan itämisenihmeestä ulkona, niistä hankikylvöistä, jotka meinasivat jo tammikuussa hukkua... Olivat hukkumiskuoleman partaalla, kun unohdin poistaa kennoston reijättömän pohjalaatikon... Niinpä siirsin vetiset kennostot kasvihuoneeseen jatkamaan kylmäkautta ja kuivumaan.

Pääsiäisen jälkeen huomasin, että ensimmäiset siemenet olivat itäneet :) Ja nyt niitä on jo monta lajia....

Jotenkin näistä itäneistä perennoista olen kaikkein eniten innoissani... Vaikka sitten syksyllä, kun yritän saada heitä johonkin mahtumaan, kiroilen ahneuttani. Itänyt on hopeahärkki, sarviorvokki, useat erilaiset neilikat, laukka, prinsessakakkara ja punapietaryrtti.

Aamuisin käyn poistamassa hallaharson kennostojen päältä ja illalla käyn laittamassa sen taas kennostojen päälle, etteivät pienokaiseni vain palellu. Ihana kevät, vaikka tänään vielä satoikin vettä ja räntää...

Valkoinen penkki

Minulla on kummallisia ajatuksia, suunnittelen kukkapenkkejä ja istutuksia värien mukaan. Tästä uusimmasta on tulossa valkoinen, siis oikeasti vihreää ja valkoista. Jonkun verran minulla onkin jo valmiina valkokukkaisia kasveja, jotain olen saanut taimivaihdoista ja osan olen kasvattanut siemenistä.

Aika tyhjältä näyttää vielä... Ja näin kun kuvaa katselee, joutuu toteamaan, että aika mutkainen on reunus... Tekijänsä näköinen :)

En vielä istuttanut ruukuissa olevia taimia, koska taimien nimet on teipattu purkkeihin kiinni. Eli niihin on tehtävä uudet nimilaput, myöhemmin on ihan turha arvailla, kuka on arovuokkoa ja kuka kanadanvuokkoa... Samoin kuunliljat pitää nimetä... Aiemmin yritin piirtää karttoja, mutta eihän niistä saa mitään selvää enää, joten nimilaput on ihan must.

Siemenkylvöistä vein jo valkohanhikit, valkoiset akileijat ja tellimat paikoilleen. Myskimalva ja valkopallo-ohdake kasvavat edelleen vauvalassa, ne istutan vasta syksymmällä.

Suopayrttiä ja valkoalpia ajattelin kokeilla siirtää jo huomenna, vaikka nyt ei olekaan hyvä siirtoaika. Katsotaan, miten käy. Jos käy huonosti, niin sitten tehdään uusintasiirto ensi keväänä.

Lisäksi ajattelin viikonloppuna käväistä taimimyymälöissä katselemassa jotain penkintäytettä, suunnitelmissa on hankkia ainakin syyssyrikkä ja kirjokanukka, ehkäpä jotain perennoja ja heiniä...

Istuttaminen on niin mukavaa, sitä oikein odotan...

Tänään olen onnellinen...

Aurinko paistoi ihanan lämpimästi, leikkasin ensimmäisen kerran tänä kesänä nurmikon. Sain jopa vedettyä itse ruohonleikkurin käyntiin. Talven jälkeen se on joskus melko haastavaa, useimmiten ensikäynnistyksen on tehnyt isäni, joskus Naapuri, tänä vuonna minä itse :)

Lämmön lisääntyessä kukat availevat nuppujaan...

Ensimmäinen tulppaani kukassa

Viime syksynä istutin useampia tulppaaneja kukkapenkkeihin. Hyvin ovat lähteneet kasvuun, mutta ensimmäisenä kukkaan ehti tämä parin kaverinsa kanssa. Ovat joskus karanneet jostain, minä en ole heitä istuttanut, mutta sieltä vaan keskeltä nurmikkoa nousevat. Kerran yritin heitä kaivaa ylös ja siirtää soveliaampaan paikkaan, niin en löytänyt sipulia lainkaan, niin oli syvällä. Joten saivat jäädä paikoilleen. Tänäänkin kiersin heidät ruohonleikkurilla. Saavat kukkia rauhassa, mutta myöhemmin ajan tylysti heidän yli.

Parvitulppaani. Ainoa tulppaani, josta todella tykkään

Lisää narsisseja aloittelemassa kukintaansa. Viime syksynä istutin 6 eri lajiketta, joista 5 oli kuvallinen pakkaus. Kuvat olen säilyttänyt, mutta silti en tunnista tätä, enkä seuraavaa vielä ihan varmasti

Narsissi 'Mondragon' 

Narsissi 'Waltz'

Kunhan kaikki uudet lajikkeet aloittavat kukintansa, niin sitten tunnistaminen on helppoa. Miksihän ei tule piirrettyä tarkkaa karttaa istutuksista, niin tietäisi aina, missä on mitäkin.

Uusi tuttavuus, Assyrian pikarililja

Sitten ensimmäisiä perennankukkia:

Rönsyansikka

Nupuillaan oleva pikkusydän

Pikkutalvio

Ai miksi olen tänään onnellinen ? Sain aamupäivällä kuulla lääkäriltä, että olen selättänyt syövän ja sain terveen paperit. Iso kivi vierähti sydämeltäni.

Aurinkoa, valoa ja terveyttä meille kaikille!!!!

Syyskesän kukkijoita

Jotenkin tähän asti kukkapenkkini ovat olleet täynnä alku- ja keskikesän kukkijoita. Ehkä siksi, että keväällä on intoa hankkia uusia perennoja ja tulee osteltua sellaisia, jotka ovat juuri sillä hetkellä kukassa. Toisaalta suurin osa perennoistani on kaivettu sukulaisten ja ystävien kukkapenkeistä. Niinpä päätin viikko takaperin lähteä taimikauppaan ja annoin itselleni luvan ostaa vain sellaisia, jotka kukkivat syyskesällä. Aika hyvin onnistuin...

Kahden pienen pahvilaatikon kanssa tulin kotiin, vain tulikellukka ei kuulunut syyskukkijoihin, kuunliljaa en laske edes kukkivaksi. Ostin syyskaunosilmää, syyshohdekukkaa, verihanhikkia ja sitten sen tulikellukan ja kuunliljan. Nyt toivon, että kasvit ehtivät juurtumaan kunnolla ennen talventuloa.

syyshohdekukka ja syyskaunosilmä

Onneksi tuli kasvatettua myös yksivuotisia syyskukkijoita....

Kesäpäivänhattu

Kesäpäivänhattu

Auringonkukka

 

Kirjokakkarakin jaksaa vielä kukkia...

Keskikesän alennusmyynnistä hankittu lilja innostui kukkimaan valtavin kukkasin

Vierailija kurkunlehdellä

Puutarha kukkii...

Nyt kun kasvihuone on valmis, minulla on aikaa ihailla kukkia. Rakastan kukkia, haluan runsasta kukintaa. Valitettavasti kaikki kukkapenkit ovat vielä niin nuoria, ettei niissä ole rehevää kukintaa, mutta muutaman vuoden kuluttua on... Vaikka puutarhassani oli muutamia perennoja muuttaessani tänne, niin kaikki ovat joutuneet jo muuttamaan toiseen paikkaan ja kaikki vanhat rikkaruohojen valtaamat penkit on hävitetty. En pidä siitä, että yksi pikkupenkki on siellä ja toinen täällä. Näin isolla pihalla pitää kukkapenkkienkin olla suuria.

Tässäpä tämän hetken kukintaa:

Pikkutalvio, puutarhan alkuperäisperenna

Jalopähkämö, myöskin alkuperäiskasvustoa

Palava rakkaus, viime kevään siemenkasvatuksen tulos

Daalia, sitkeä sissi, jonka naapurin koira katkaisi. Varsi on vain muutaman millin kiinni juuripaakussa ja silti se jaksaa kukkia

Tarha-alpi, siirretty äitin kukkapenkistä viime kesänä

Lilja

Janoinen kultahelokki, taimivaihdossa saatu

Vaalea jouluruusu, pihan uusin tulokas, rautakaupan alennusmyynnistä ostettu

Pelargoni 'Prins Nikolaj', pistokkaasta kasvatettu

Kastelukannun uusi suutin

Facebookin puutarharyhmässä näin erään puutarhaharrastajan hankkineen kastelukannuunsa tuollaisen suulakkeen, joka levittää kasteluveden leveämmälle. Päätin etsiä sellaisen myös itselleni ja HongKong-tavaratalosta sellaisen löysinkin. Ja täytyy sanoa, että sillä oli turvallisempaa kastella pieniä taimia kuin tavallisella suuttimella. Yhden kastelukerran jälkeen voin jo sanoa, että oli hyvä ostos.

Kevätkylvöt aloitettu

Vihdoinkin ehdin kylvämään... Kirja- ja lehtitiedon perusteella olen jo myöhässä, mutta ei voi mitään... Yritän kuitenkin kokeilla hankikylvöä.

Yhtään siementä en ole vielä ostanut, lähes kaikki olivat itsepoimittuja tai ystävältä saatuja. Vain loistoesikon siemenet ovat ostettuja, mutta parin vuoden takaa. Loistoesikon lisäksi kylvin parvitulppaania, unikkoa, ruskoliljaa ja palavaa rakkautta.

Siemenet saavat nyt muutaman päivän totutella multaa, mutta sen jälkeen kaivan ne syvälle lumihankeen. Ja sitten katsotaan, tuleeko niistä mitään... Mutta niinhän se on, että yrittänyttä ei laiteta ;)