Tästä on hyvä aloittaa...

Totesi urheiluliikkeen kassa, kun maksoin ostoksiani... Hän ilmeisesti kuvitteli, että olen aloittamassa liikuntaharrastusta uudenvuodenlupauksen takia ja hankin varusteita... Ehei, varusteita oli pakko hankkia, koska vanhat ovat jo niin loppuunkuluneita... Esim. salikenkäni ovat kaksikymmentä vuotta vanhat, ostin ne joskus opiskeluaikana. Niissä on pohjat jo niin kuluneet, että saa pelätä liukastuvansa juoksumatolla. Jo joululomalla suunnittelin kenkien ostoa, mutta jotenkin se vaan jäi. Tänään ne tuli vihdoinkin hankittua...

Ostoslistalle olin kirjoittanut kenkien lisäksi treenipaidan, ei mitään toppia minulle, vaan lyhythihainen paita. Ale-tangoista, jos löytyy, voin ostaa... Löytyi, peräti kaksin kappalein...

Hauska oli huomata, että urheilupaitojen ulkonäköönkin oli satsattu, toisessa pitsiä ja toisessa glitteriä... Kyllä nyt kelpaa treenata :) Ja ale-tangosta mukaan tarttui vielä jumppatrikoot, niin ei mikään ihme, että myyjä luuli harrastuksen vasta alkavan... Trikoot oli hyvä hankinta, koska maanantain jumppahousut irvistivät liikaa reiden sisäpinnoilta, joten ne joutuivat pyykkikorin sijaan roskakoriin, eikä tämän päiväisillä trikoillakaan ole pitkää elämää tiedossa, hiukan nekin jo irvistelevät... Paljolla käytöllä olleet :)

Päivän aktiivisuussaldo on tällä hetkellä 272 %, eikä se ole tullut virkkaamalla :)

Eilen uskaltauduin kokeilemaan kamerani manuaaliasetuksia... Tärähtäneet oli helppo poistaa, mutta muutamaan olen todella tyytyväinen...

Kuvassa on isänpäiväviikonloppuna Lidlistä ostetun amarylliksen 4. kukkavana. Kaunis kukka ja erittäin reipas kukkija...

Piristävä aamujumppa

Edellisessä postauksessa jo kerroinkin, että aion itse yksinäni kokeilla, saanko siirrettyä pienet kasvatuslaatikot (87 x 133 cm) talon päädystä omille paikoilleen. Kahden päivän sateiden jälkeen tuli pouta, ja minulla myöhempi töihinmeno, joten nyt piti kokeilla. Toisaalta en myöskään halunnut kenenkään näkevän ähertämistäni, jos siitä ei tulisi mitään.

Suunnitelmani oli selkeä, laatikko on liian iso yksinkannettavaksi, mutta jos saisin nostettua sen kottikärryjen päälle, niin silloin siirtäminen saattaisi onnistua. Joten eikun yrittämään...

Niin se laatikko vaan nousi. Haastavin kohta oli nostaa laatikon reuna kottikärryjen reunalle, niin etteivät kottikärryt kaadu. Helpoimmin sain työn tehtyä, kun itse seisoin laatikon sisällä. Varovaisesti työnsin lastin lähelle omaa paikkaansa, levitin suodantinkankaan ja asettelin laatikon paikalleen. Helppo homma!!!!

Enää muovit ja sitten multaa kärräämään ;) No ensin töihin...

Ennen aamujumppaa istutin ahkeraliisat parvekelaatikkoon, ja jätin ne pihalle. Yöksi ne täytyy vielä tuoda sisälle, mutta päivisin saavat jo ulkoilla. Nyt on vaan mietittävä kiinnityssysteemi laatikolle, koska se ei tule pysymään muuten kaiteen päällä.