Jouluinen Tyhy-iltapäivä

Tänään olikin normaalia pidempi työpäivä, tavallinen työpäivä jatkui vielä Tyhyilyllä. Tyhy on lyhenne sanoista Työhyvinvointi. Meillä tämä on melko harvinaista, taisi olla tämän työyhteisön ensimmäinen viiteen-kuuteen vuoteen, vai onko siitä kauemminkin...

Ohjelmassa oli yhteislaulua, erilaisia pajoja sekä jouluglögit. Pajoissa sai tehdä joulukortteja, leipoa pipareita ja joulutorttuja tai sitten valmistaa puulasta (mainoksessa kyllä puhuttiin paistinlastasta).

Minä päätin valita paistinlastapajan, vaikka jo siinä vaiheessa epäilin, että tarkoituksena on veistää perinteinen puulasta. Olin osittain oikeassa, osittain väärässä. Puulastan teimme, mutta emme veistäneet sitä, vaan ihan isoilla koneilla tehtiin. Pajan vetäjä oli valmiiksi tehnyt meille puolen sentin paksuiset päreet, joille sitten piirsimme halutun mallisen lastan. Ja sitten vaan vannesahalle, jolla sahasimme lastan. Sitten vaan hiomakoneelle hiomaan reunat, pinnan ja viiston alareunan. Vielä viimeinen silaus hiekkapaperilla ja lasta oli valmis. Olin niin tyytyväinen omaani, että halusin sen signeerata polttamalla...

Tällainen siitä sitten tuli :)

Toinen puoli

Enpä tiennyt pystyväni tekemään tuollaisen :) Ja kaikki sormetkin ovat tallella....

Leivontapajassa leivottiin joulupipareita ja joulutorttuja. Oletko muuten koskaan nähnyt enkeli-joulutorttua, entäpä pöllötorttua ?  Muutama muukin perinteisestä poikkeava malli löytyy Dronningholmin nettisivuilta. 

Uuden idean sain pipareihinkin, ÄssäMix-piparit. Piparit painellaan ihan normaalisti. Sitten piparin keskeltä poistetaan taikinaa pienellä muotilla tai veitsellä leikaten ja tyhjään tilaan laitetaan ÄssäMix-karkki. Ja sitten vaan uuniin...

ÄssäMix-pipareita

Näitä pipareita tilasin kummitytöltäni, kun hän menee parin viikon kuluttua mummilaan leipomaan pipareita. Katsotaan saanko. Lupasin ostaa karkit.

Olipa mukava ilta, nyt taas jaksaa tehdä töitä muutaman viikon ja sitten onkin jo joulu ja vapaata...

Viikonloppupuuhasteluja

Onpa ollut ihanan aurinkoinen viikonloppu. Tälläkin hetkellä aurinko paistaa, vaikka toisaalta odotan jo iltapäivän sadettakin. Levitin äsken 50 kiloa kalkkia nurmikolla ja kukkapenkkeihin, ja vajaaksi jäi. Ensi viikolla on haettava toiset 50 kiloa lisää, ettei sammal valtaa alaa liiaksi.

Eilispäivän vietin rakennushommissa. Talvella surffailin innokkaasti Pinterestissä ja nyt sitten toteutan löytämiäni ideoita. Tässä yksi:

http://www.thegardenglove.com/creative-outdoor-herb-gardens/

Hauska yrttihylly terassille. Haluan!!! Ja tällainen siitä sitten tuli...

Ei yhtään samanlainen, mutta idea on sama. Nyt hyllykkö tarvitsee vielä mustan värin pintaansa ja pari kukkalaatikkoa lisää, niin se on siinä :) Hiukan ehkä täytyy oikoa tuota hyllyn alustaa, koska jokainen hylly ja laatikko näyttäisi olevan vinossa.

Laatikoihin on tarkoitus kylvää erilaisia salaatteja, yrttejä ja kauniita kukkia.

Pientä loma-askartelua

Ihastelin syksyllä ystäväni luona vieraillessani hänen kaunista, mielestäni uutta, lipastoa. Ystävä kertoi aikeestaan hävittää se, koska lipasto oli rikkinäinen. Minä tarjouduin ostamaan sen, oli niin kaunis.

Joulun jälkeen sain ystävältäni sähköpostia otsikolla Lahjoitetaan lipasto - ei palautusoikeutta. Tällainen oli mainosteksti:

• Aito lastulevylaatikosto, JYSKin mallistosta, oiskohan tämä http://jysk.fi/sailytys/lipastot/plus/lipasto-nielstrup-3-laatikkoa-valkoinen 
• yksi laatikko hajalla ja osin murtunut (ei näkyvissä päältäpäin), osat on tallella
• yksi välilevy (laatikoiden välissä) jotenkin notkolla
• päältäpäin nätti ja siisti lipasto, mutta niin kevytrakenteinen, ettei kestä käyttöä ainakaan meillä. Säilytetty tässä pipoja ym. talviasusteita.
• ei maksa mitään
• ei palautusoikeutta!!

Niin minä sitten kävin hakemassa lipaston itselleni. Kuljetuksen jälkeen oli kahdesta laatikosta pohjalevy irti ja kolmannessakin laatikossa se jo heilui uhkaavasti. 

Ajatuksella jos en onnistu korjaamaan, hävitän lipaston. Niinpä lähdin purkamaan lipaston laatikoita...Takaseinä näytti lähtevän helpoiten irti, kunhan ensin saan muovitulpat pois...

Jaahas, eivät olleetkaan mitään suojatulppia, vaan näillä oli kasattu laatikko. Roskiin, niillä en laatikkoa uudelleen kasaa, vaan kunnon ruuveilla. Kotoa löytyy monenmoisia ruuveja, mutta niidenhän pitää olla alkuperäisiä muovinauloja paksumpia ja sellaisia ei löydy. Niinpä täytin reiät kolmella coctail-tikulla, samalla tuli liimattua irvistävä lastulevy.

Ja sitten liimasin pohjalevyn paikoilleen... Ensimmäisen laatikon kiristin kasaan  vyöllä, mutta muissa laatikoissa liimasin pohjalevyn yhtä aikaa kaikkiin seiniin. Ja laitoin takaseinän vielä ruuveilla kiinni, niin ei tarvittu mitään kiristysvöitä.

Hauskaa puuhaa, tuo korjaaminen. Ja nyt minulla on kaunis, ehjä lipasto saunamökissä. Aikaa korjaamiseen meni muutama tunti, siis omaa työtä, sen lisäksi vielä liiman kuivimisaikaa eli käytännössä tein korjaushommia neljänä päivänä... 

Valmis, korjattu lipasto

Ja kun lipaston päälle virittää kasvivalon, niin siinä on taas yksi hyvä taso taimille :) Mitähän seuraavaksi tekisin ? No, huomenna on mentävä töihin, joten mitään ihmeellistä en pysty enää tekemään tällä lomalla...

Palapeliä

Jostain kumman syystä olen saanut päähäni, että haluan muotopuutarhan. Muotopuutarha tontille, jossa on jos jonkinlaista muotoa ja rakennusta vähän siellä sun täällä, mutta silti: Mää haluan!!!! Jotkut saattavat pitää minua hiukan hulluna, mutta mitä siitä. Sellaisen saa, kun vaan jaksaa tehdä.

Versailles, siinä minulle esimerkkiä... Ja on niitä hienoja muotopuutarhoja muuallakin... Tässä muutama pinterestistä kopioitu ideakuva:

Joopa joo, kaikissa kuvissa on paljon tilaa ja avaruutta. Minulla sellaista paikkaa ei ole, mutta ei se mitään. Jos tottapuhutaan, olen jo aloittanut muotopuutarhani rakentamisen. Todellisuudessa ei siitä mikään muotopuutarha tule, vaan pieni parterre (= yksi istutusalue muotopuutarhassa).

Olen siis aloittanut maansiirtotyöt parterren alueella. Olen poistanut nurmikon (lue rikkaruohikon) istutusalueen reunoilta (=vallihauta). Enkä enää ihmettele, etten ole saanut reunoilla kasvamaan kaunista nurmikkoa. Eihän siinä ole kauheasti edes multaa, saunamökin reunoilla oli soraa ja kiviä, talon reunassa sepeliä ja savea. Olen poistanut savea ja kiviä noin parin kymmenen sentin syvyydeltä, koska ainakaan tässä vaiheessa reunoille ei tule puksipuuaitaa. Ehkä joskus, mutta nyt aion istuttaa siihen unikkoa ja se ei tarvitse niin syvää multatilaa.

Tänään sitten rakentelin reunuksia. Paperille oli helppo piirtää ruutujen avulla kaikki alueet ja rajaukset. Käytännössä kun rakensin rajoja laudasta, niin ei se ollutkaan niin helppoa. Piti pohtia ulkomittoja ja sisämittoja, ei onneksi ristimittoja ja kulmia, koska joku idiootti päätti tehdä muotopuutarhastaan puolisuunnikkaanmuotoisen, koska sellainen sopii hienosti talon ja saunamökin väliin!!!! Niinpä olen saanut käännellä ja väännellä leluani eri kulmiin, onneksi se kääntyilee. Tavallisella käsisahalla en olisi tähän hommaan edes ryhtynyt. Ihan ei mitat sitten loppujen lopuksi täsmänneet, reunapenkki ei ole joka kohdasta tasaleveä, mutta haittaaks se ??? Jos siis haluaisin täydellistä, niin purkuhommiksi menis... Onneksi en halua täydellistä lopputulosta, enhän ole itsekään täydellinen.

Reunapenkki, joka on vielä tyhjä ja liian syvällä

Reunapenkki ja keskiosan istutusalueet...

Tästä on huomenna hyvä jatkaa nurmikon poistolla ja sen jälkeen kaivetaan istutusalueilta savi pois ja keskelle muotopuutarhaa suihkulähteen kuoppa. Olen jo elokuussa hankkinut suihkulähdepumpun, jota alla olevassa kuvassa testataan. Kyseessä on aurinkokennolla toimiva pumppu, joten pilvisellä säällä on turha toivoa kuulevansa veden solinaa. Pumppu tulee vastaavaan, mutta puhtaaseen laastipaljuun, joka siis kaivetaan maahan.

Suihkulähde kokeilussa

Toivottavasti ei vielä tule talvi, niin että saan jatkaa muotopuutarhani kaivamista. En haluaisi jättää sitä kevääseen, silloin on niin paljon muuta tekemistä....

Projekti nro x: portaat takapihalle

Takapihan terassilta on hankala laskeutua maahan, koska rakennusvaiheessa on portaat jäänyt tekemättä. Askelmiksi oli kannettu 3 harkkoa, joista yhden olen jo tarvinnut muualle.

Lähtökohta

Ensimmäisen version portaista suunnittelin hienosti tietokoneella. Isäni tyrmäsi sen, hän piti sitä liian kevyenä ja monimutkaisena rakenteena. Mutta hän lupasi minulle paksua palkkia, joista saa rakennettua kestävän rungon. Joten suunnittelin portaat palkkien mukaan... Sekään suunnitelma ei kelvannut, koska olin suunnitellut, että porraslaudat ovat kiinni toisissaan. Kuulemma lautojen väliin kannattaa jättää raot. Joten suunnittelu jatkui...

Materiaaliksi oli valittu painekyllästetty puu, koska se on kestävää, vaikka ongelmajätettä onkin. Terassini on tehty komposiitista (vai miksi tuota tekopuuta kutsutaankaan), mutta sitä en halunnut missään nimessä. Lopulta materiaaliksi tuli painekyllästetty kierrätyslauta, pintalaudat on purettu vanhasta terassista ja runkomateriaali on jämätavaraa toisesta projektista. Ja koska runkotavara ei ollutkaan sitä mitä piti, olikin melkoinen palapeli saada rungosta oikeankorkuinen.

Runko

Runko rakentuu erikorkuisista palikoista, jotka olen yhdistänyt molemmilta puolilta naulauslevyillä. Pelkkään liimaan en uskaltanut luottaa...

Lähes valmiit portaat

Tällaiset niistä sitten tuli... Alunperin laudat oli maalattu ruskeaksi, mutta minä halusin harmaata. Maalikaupassa olivatkin sitten ihmeissään, että millä maalilla nämä voi maalata, mikä on peittävää ja tarpeeksi kestävää. Lopulta myyjä päätyi suosittamaan peltikattomaalia. Maali tekee pinnasta liukkaan, joten talvella portaat ovat vaaralliset, mutta en minä näitä portaita talvella edes käytä, joten liukkaudesta ei ole haittaa. Ja mikä parasta, maali on täsmälleen samaa harmaata sävyä kuin talon harmaat räystäs- yms. laudat.

Terassin reunasta puuttuu vielä pari lautaa, koska kierrätyslaudat loppuivat vähän kesken. Mutta saan niitä parin viikon päästä lisää. Portaat ovat kapeammat kuin terassi, koska portaiden viereen olen suunnitellut kukkalaatikon. Se rakentuu ensi kesänä.

Lisää puutöitä ja puutarhakuvia

Eilen sain jakkaran valmiiksi ja mielestäni siitä tuli aika hieno. Uskaltauduin jopa kokeilemaan istumista ja jakkara kesti tällaisen sadan kilon keijukaisen ;)

Jakkaran valmistuttua innostuin jatkamaan puutöitä, vaikka kitkeminen olisi ollut paljon tärkeämpää. Päivänliljat hukkuvat nokkosiin, mutta ei, puutöihin piti vaan päästä. Ohjeen tuoliin löysin Susanna Uusitalon ja Ritva Tuomen kirjasta Risu, paju, betoni & rautalanka. Kirjassa tuoli oli tehty koivusta, mutta kun minulla sattuu olemaan haapaa edelleen, niin tein siitä.

Varsin venkura siitä tuli, mutta onneksi liian pitkä ruoho peittää eripituiset jalat. Nyt vein tuolin kasvulaatikoiden keskelle vähän niinkuin lepopaikaksi, mutta istua sille ei saa. En usko, että se kestää. Nyt nostin tuolille koristeeksi ahkeraliisan, mutta ensi kesänä ajattelin käyttää tuolia köynnöstukena.

Ja sitten kuvia puutarhasta:

Maksaruoho aloitti kukintansa. Se on parina kesänä hukkunut raunioyrttien sekaan, joten näen sen nyt ensimmäistä kertaa kukassa. Luulin kasvia punaiseksi komeamaksaruohoksi, mutta tämä näyttääkin keltaiselta. Liekö siis komeamaksaruoho vai joku muu.

 

Toukokuussa taimivaihdosta saatu valkoalpi puhkeaa kukkaan. Kummallisesti vaan kukkavarsi on taipunut sivulle.

 

Naapureilta saatu ruostekukka aloittaa myöskin kukintaansa. Kahtena edellisenä syksynä olen katsellut ihaillen naapurin pihalle, että mikä loistavan punainen siellä kukkiikaan. Ruostekukka!!!! 

Oo, 'Royal Scarlett' iti sittenkin. Siis yksi siemen Nelsonin siemenpussista on itänyt... Siemenpussissa olleen kuvan perusteella tämän olisi pitänyt olla oranssinpunainen, mutta minusta tämä on enemmän aniliinin punainen. Kaunis joka tapauksessa.

Ja lopuksi vielä daalioita. Molempien piti olla tummanpunaisia, mutta oikeanpuoleinen on minusta enemmän violetti kuin punainen... Kunpa onnistuisin talvettamaan juurakot, niin että saisin nauttia näistä ihanuuksista myös tulevina kesinä.

Jakkaraprojekti etenee

Lähdin hellettä pakoon pihapirttiini, siellä sijaitsee verstas. Oli aika jatkaa jakkaran tekemistä...

Alusta alkaen pidin jakkaran jalkojen valmistamista suurimpana haasteena. Nyt on jalat valmiit ja olen edelleen samaa mieltä, että siinä oli suurin haaste. Tietenkin ensin piti opetella säätämään sirkkeli, oikeesti kaappari. Mutta se olikin yllättävän helppoa, vain yksi ruuvi piti avata. Mutta se oli todellakin se helpoin osuus. Vaikka haapa näytti suoralta, vasta sirkkelillä huomasi, että se ei todellakaan ollut suora. Ensimmäinen pääty oksasta meni helposti 10 asteen kulmaan (oikeasti 80 asteen), mutta yritäpä sitten saada se toinen pää tasan samansuuntaiseksi kuin ensimmäinen. Ei meinannu onnistua. Jotain sain silti aikaan, jotain, johon päätin tyytyä ainakin siiheksi, kun sovitan niitä jakkaran istuinlevyyn.

Istuinlevyä en pystynyt kotona leikkaamaan, koska en omista lehtisahaa enkä pistosahaa. Mutta jälleen isä oli korvaamaton apu, hän omistaa pistosahan. Koskaan ennen en ole moista laitetta käyttänyt, joten usko kykyihini oli olematon. Mutta päätin yrittää... Ja isäni, hän vielä varoitteli, että hänellä on vain 2 varaterää... Ja niin rupesin sahaamaan, aloitin harjoittelemalla ohuempaan levyyn. Aika hienosti meni, melkein viivaa pitkin. Sitten vielä paksumpi levy. Siinä onnistuin katkaisemaan yhden terän, ihan loppuvaiheessa, kun isäni tuli katsomaan homman edistymistä.

Ja kun istuinlevyt on sahattu, niin sitten vain jalkoja kiinnittämään. Valitsin kuitenkin ohuemman levyn, johon kiinnitin jalat. Sahaamani jalat ovat liian paksuja ja siksi niin painavia, etten halunnut levystä enää lisäpainoa jakkaralle. Jalkoja varten porasin levyyn ruuvinreijät, jotta jalkojen ruuvaaminen sujuisi helpommin. Porausta varten piirsin jalkojen paikat pohjalevyn alapuolelle, mutta oli erittäin vaikeaa pitää jalkaa oikeassa kohdassa samalla, kun ruuvasi jalkaa kiinni. Ihan eivät pysyneet oikeilla paikoilla. Ensin kokeilin jakkaran tasapainoa pirtin epätasaisella lankkulattialla ja jakkara pysyi pystyssä!!!! Sitten uskalsin tuoda sen sisälle ja se pysyy  täälläkin pystyssä.

Enää tarvitaan vaahtomuovipehmuste ja päällinen... Valmista voipi tulla vielä tänä iltana...

Uutta projektia aloitellaan

Maalausurakka tuli valmiiksi siltä osin, kun sitä nyt voi tehdä :) Tuulikaappi on vielä maalaamatta, mutta se tehdään vasta eristeiden vaihdon jälkeen. Eli seuraavaksi pitäisi ulkoverhous repiä irti, poistaa jäljellä olevat purut, laittaa villaa tilalle ja laudat takaisin paikoilleen. Sen jälkeen pääsen jatkamaan maalaamista. Niin tyytyväinen olin maalausurakan vaiheeseen, että korkkasin pienen pullon kuohuvaa.

Seuraavaa projektia olen suunnitellut jo keväästä alkaen, itseasiassa siitä lähtien, kun sain kirjan, Luonto sisustaa, käsiini. Ihastuin tällaiseen palliin/ jakkaraan.

Tässä jakkarassa on sitä jotain ja raaka-aineet löytyvät kotoa, pehmustevaahtomuovia lukuunottamatta. Haapoja täältä on kaadettu melko runsaasti, enkä ole kaikkia oksia vielä hakettanut, koska oksasilppuri hajosi keväällä, eikä ilmeisesti ole vieläkään kunnossa. Joten jakkaran jalkapalikat on. Pitää vain osata sahata jalat 10 asteen kulmaan. Sirkkelillähän se onnistuu helposti, siis jos osaa säätää sitä. Pitänee harjoitella...

Päällinen on virkattu matonkuteesta kiinteillä silmukoilla ja ketjusilmukoilla ja samalla virkkaukseen on upotettu juuttinarua. Ongelmana on, ettei kirjantekijä ole antanut virkkausohjetta. Mutta osaanhan minä ympyrää virkata. Aion unohtaa juuttinarun ja virkata ihan tavallisen ympyrän. Kävin ihan vasiten ostamassa ison virkkuukoukun (nro 15). Myyjä kyllä kertoi itse virkkaavansa matonkudetta paljon ohuemmalla koukulla (6 - 10), mutta päätin silti ottaa paksumman. Ja hyvä niin, koska koukku tuntuu liian pieneltä, tämä kude on todella paksua.

Muitakin suunnitelmia haavanoksille on... Suunnitelmaa varten piti ihan muistella peruskoulun matematiikkaa ja herra Pythagorasta ;) Toteutuksesta myöhemmin lisää.......