Juhon jalanjäljissä Hankoon

Lähdin käymään yhdessä äitini kanssa Hangossa, koska Hangon museolla on näyttely siirtolaisuudesta. Juho oli isoäitini isä, joka lähti vuonna 1930 Amerikkaan ja katosi siellä. Vuosien varrella olemme yrittäneet selvittää hänen vaiheitaan, mutta olemme ainoastaan saaneet selville, että hän on saapunut Kanadaan Halifaxin satamaan huhtikuussa 1930 ja mennyt metsätöihin. Isoäitini on muistellut Juhon olleen Minnesotassa, mutta missä ja miten hän on sinne päätynyt, siitä ei ole tietoa. Historiasta tiedän, että Yhdysvallat on sulkenut rajansa siirtolaisilta, joten Juho on saattanut mennä laittomasti maahan. Näin ollen hän ei todennäköisesti ole missään väestörekistereissäkään. Ja mikä hankalinta, hän on lyhentänyt nimensä Juho Mäeksi. Ja Juho Mäkiä on ollut satoja, koska moni muukin on Ameriikan kultamailla lyhentänyt nimensä. Juhoa on aikoinaan yritetty löytää mm. Pelastusarmeijan kautta, mutta hän on kadonnut jälkiä jättämättä.

Meitä jälkeläisiä siirtolaisuus kiinnostaa edelleen ja siksi lähdimme Hankoon tutustumaan siirtolaisuusnäyttelyyn. Näyttelyyn oli koottu tietoa Hangosta lähteneistä laivoista, muutamien matkallelähteneiden tarinoita ja sitten museon perälle oli rakennettu siirtolaishotellin ruokasali.

Museon jälkeen ajelimme Länsisatamaan, josta siirtolaisten laivat ovat lähteneet kohti Kööpenhaminaa tai Englantia. 

Satamavierailun jälkeen oli aika etsiä ruokapaikka. Äitini oli kuullut, että ravintola På Krokenissa on hyvä saaristolaispöytä, joten suunnistimme sinne. Ravintolan pihalla seisoi kaksi bussia, mutta ainakin terassin pöydissä oli tilaa, joten jäimme jonottamaan pöytää. Ja kun vartin jälkeen pääsimme kassalle, niin kassapoika ilmoitti, että heillä on yksityistilaisuus ja he avaavat yleisölle vasta myöhemmin. Minkäänlaista ilmoitusta yksityistilaisuudesta emme nähneet. Niinpä lähdimme keskustaan etsimään toista ruokapaikkaa.

Itäsataman makasiineissa on useita ravintoloita, joista suurin osa oli jo sulkenut ovensa tältä syksyltä. Mutta yksi oli onneksi vielä auki, Ravintola Origo. Ensimmäistä kertaa saan ruokalistan käteeni tabletti-tietokoneella, varsin modernia!!! Tarjolla oli mm. runsas saaristolaispöytä, joka oli todella hyvä!!!! Sen voisin syödä uudelleenkin. Mutta pääruuista löytyi muitakin kiinnostavia vaihtoehtoja, kuten luomukaritsaa ja hankolaista haahkaa (tämän ruokalajin kohdalla oli varoitus hauleista).

Ravintolan kiviseinä

Ruuan jälkeen lähdimme vielä kävelemään rantabulevardille. Ihailimme rantoja, rantakallioita ja upeita vanhoja pitsihuviloita. Sellaisessa kun saisikin asua... Rannalta löytyi myös siirtolaisille pystytetty muistomerkki...

Hanko on kiinnostava ja kaunis kaupunki. Sinne voisin mennä vielä uudestaan ja paremmalla ajalla....