keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Tästä on hyvä aloittaa...

Totesi urheiluliikkeen kassa, kun maksoin ostoksiani... Hän ilmeisesti kuvitteli, että olen aloittamassa liikuntaharrastusta uudenvuodenlupauksen takia ja hankin varusteita... Ehei, varusteita oli pakko hankkia, koska vanhat ovat jo niin loppuunkuluneita... Esim. salikenkäni ovat kaksikymmentä vuotta vanhat, ostin ne joskus opiskeluaikana. Niissä on pohjat jo niin kuluneet, että saa pelätä liukastuvansa juoksumatolla. Jo joululomalla suunnittelin kenkien ostoa, mutta jotenkin se vaan jäi. Tänään ne tuli vihdoinkin hankittua...


Ostoslistalle olin kirjoittanut kenkien lisäksi treenipaidan, ei mitään toppia minulle, vaan lyhythihainen paita. Ale-tangoista, jos löytyy, voin ostaa... Löytyi, peräti kaksin kappalein...


Hauska oli huomata, että urheilupaitojen ulkonäköönkin oli satsattu, toisessa pitsiä ja toisessa glitteriä... Kyllä nyt kelpaa treenata :) Ja ale-tangosta mukaan tarttui vielä jumppatrikoot, niin ei mikään ihme, että myyjä luuli harrastuksen vasta alkavan... Trikoot oli hyvä hankinta, koska maanantain jumppahousut irvistivät liikaa reiden sisäpinnoilta, joten ne joutuivat pyykkikorin sijaan roskakoriin, eikä tämän päiväisillä trikoillakaan ole pitkää elämää tiedossa, hiukan nekin jo irvistelevät... Paljolla käytöllä olleet :)

Päivän aktiivisuussaldo on tällä hetkellä 272 %, eikä se ole tullut virkkaamalla :)

Eilen uskaltauduin kokeilemaan kamerani manuaaliasetuksia... Tärähtäneet oli helppo poistaa, mutta muutamaan olen todella tyytyväinen...



Kuvassa on isänpäiväviikonloppuna Lidlistä ostetun amarylliksen 4. kukkavana. Kaunis kukka ja erittäin reipas kukkija...

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Kevättä rinnassa

Toisilla joulu loppuu loppiaiseen (6.1.), toisilla joulu loppuu vasta nuutinpäivään (13.1), minun joulunu loppuu 29. tai 30. joulukuuta, kun palaan joulunvietosta kotiin. Siitä lähtien mennään kohti kevättä ja kesää... Ei ole haitannut vaikka pakkanen on kivunnut lähes kolmeenkymmeneen asteeseen, omassa mielessä siintää kesä ja kukkivat ruukut...

Ensimmäiset tomaatinsiemenet laitoin lautalle jo ennen vuoden vaihdetta ja hienosti ovat itäneet lautalla...


Taas oli niin kiire kylvää, että unohdin merkitä, mitkä näistä on punaisia ja mitkä keltaisia. No se selviää sitten kypsänä... Tomaatin alut ovat tänään päässeet multaan ja samalla tuli koekäytettyä joulupukin tuoma koulintasetti. On just niin kätevä, mitä ajattelinkin :)



Facebookin pelargoniryhmässä olen saanut ihailla upeannäköisiä talvehtivia pelargoneja. Omani ovat kaikkea muuta kuin kauniita... Nämä toin jo saunamökistä sisälle... Valoa ovat saaneet, mutta lämpötila on ollut 5 - 10 astetta plussalla...



Katsotaan, tuleeko näistä mitään... Toivottavasti...

Sisällä olen talvettanut syksyllä otettuja pistokkaita ja muita hankintoja. Ne näyttävät paljon paremmilta...


Täytyy varmaan vähän nostaa saunamökin lämpötilaa, jotta kasvit talvehtisivat paremmin. Toisaalta silloin niitä täytyy kastella useammin ja siinä piilee omat vaaransa...

Ensimmäiset pistokkaatkin tuli otettua samalla kun siivosin kuivia lehtiä pois. Tai itse asiassa osittain kyseessä on kasvin pelastamisyritys, koska varsi oli alkanut mustua. Toivottavasti operaatio onnistuu...


Ja sitten, kun oli vähän tekemisen puutetta perjantaina, niin jotenkin tuli eksyttyä ensin Rinkin puutarhan sivuille ja sitten Sutarven sivuille. Rinkillä ei voinut vielä tehdä tilausta, mutta Sutarvelta voi... Ja niinhän siinä sitten kävi, että tilasin 12 uutta pelargoninpistokasta... Kaikki jonkinlaisia oranssinvärisiä :) Ja huonolla ruotsinkielentaidolla yritin vielä laittaa viestikenttään, että toimitus vasta huhtikuussa...

Huomenna onkin sitten työpäivä ja sitten aloitellaan jälleen terveellinen elämä. Ei herkkuja (paitsi, kun joku tarjoaa), liikuntaa lisää, vähemmän sohvailua...

torstai 5. tammikuuta 2017

Aina sattuu ja tapahtuu...

Olet jo ehkä kuullut uutisista, että Porvoossa on vesikriisi. Vesitornista oli löytynyt pieni määrä E. coli -bakteeria... Klooraus aloitettiin heti ja kaikki myöhemmin otetut näytteet ovat olleet puhtaita. Vesilaitos hoiti mielestäni tiedottamisen hyvin, sain henkilökohtaisen tekstiviestin. Tosin puhelimeni piipitti niin hiljaa, etten kuullut sitä. Tuntia myöhemmin äiti soitti, että olenko tietoinen asiasta, hän oli lukenut siitä Ilta-Sanomista. No enpä ollut... Ja niin laitettiin vettä kiehumaan... Pakko sanoa, että eipä tuo vesikriisi minua ole hirveästi hetkauttanut, vettä olen keitellyt, mutta ei sitä yhden hengen taloudessa ihan järjettömiä määriä kulu. En ole erikseen lähtenyt kaupunkiin ostamaan, saati hakemaan jakelupisteistä vettä. Tänään kauppareissulla otin kanisteriin muutaman vesilitran, mutta ostovettä, sitä en hankkinut itselleni. Ystävälleni ostin 5 litran pöntön, koska hän palaa ensi yönä ulkomailta, jottei hänen ensi töikseen tarvitse ruveta vettä keittämään. Alkuviikkoon asti keitellään vettä, koska ei se kloorattu vesikään ole vielä tänne asti ehtinyt...

Vesikriisin lisäksi tuli kunnon talvipakkaset... Aamulla oli vähän viileä herätys...


Kuvaa otettaessa oli sisälämpötila noussut jo asteella, kun siirsin lämpömittarin kauemmas ikkunasta... Kiireesti tulet leivinuuniin, niin saadaan tupa vähän lämpimämmäksi. Lisäksi laitoin tulet saunamökin leivinuuniin, jottei pelargoneja palella, eikä sähköä kulu niin paljoa. Onneksi tiistaina saatiin lunta, jonka keskiviikkona kolasin kukkapenkkien päälle, niin että perennat ovat paremmin suojassa kovilta pakkasilta.

Lumitöitä, kompostin tyhjennystä, polttopuiden hakemista, miten onnistuinkaan lukitsemaan eteisen välioven...


Ovi on entinen ulko-ovi, josta lukko siirrettiin uuteen ulko-oveen. Ja nyt jostain syystä, olinkin nostanut oven sivussa olevan lukitusnipukan ylös. Ovi meni lukkoon, vaikka siinä ei ole edes lukkoa!!! Siinäpä sitä oli ihmettelemistä... Ystäväni saapui myös sopivasti kylään, hänelle piti hihkua makuuhuoneen ikkunasta, että sisäänkäynti on siirtynyt väliaikaisesti takapihan puolelle... En kehdannut heti tunnustaa tyhmyyttäni ja soittaa isältä apuja, vaan kaivoin ruuvimeisselin esiin ja irrotin ovesta kahvan yläpuolella olevan peitelevyn. Ajattelin, että sitten saisin ikkunakahvalla avattua oven. Ei onnistunut... Ei myöskään ruuvimeisselillä... Sitten keksin kokeilla vessan avainta ja sillä sain lukon auki. Huh, äkkiä nipukka takaisin ala-asentoon ja teippiä päälle, ettei vahinko toistu enää ikinä...

Jotta kaikki ei olisi niin negatiivista, niin jotain hyvääkin. Facebookissa on paikallinen Lahjoitetaan -ryhmä, johon kuulun. Sieltä olen löytänyt aina joskus jotain kiinnostavaa. Niin nytkin, 7 ihanan vihreää kukkapurkkia... Varasin ja hain ne tänään kauppareissulla. Juuri minun vihreitä...


Näihin on hyvä laittaa pelargoniruukkuja ensi kesänä... Kesä lähestyy ja siemenlaatikkoa on tullut jo rapisteltua moneen kertaan, siemenpusseja on jo lajiteltu keittiön pöydälle, kohta päästään tosi toimiin... Ensimmäiset itäneet tomaatinalut pitäisi laittaa jo multaan, mutta yritän venyttää multahommia ensi viikkoon, kun ei käsienpesua tarvitse tehdä keitetyllä vedellä...

Aurinkoista loppiaista!!!

tiistai 3. tammikuuta 2017

Seikkailu Vantaalla

Maanantaina olin koko päivän liikenteessä. Liikkeelle lähdin jo aamukymmeneltä ja kotiin palasin vasta vähän ennen iltayhdeksää... Olipahan päivä...

Alun perin ohjelmassa oli ainoastaan parin tunnin kamerakoulutus Helsingin keskustassa. Koulutus tuli kaupanpäällisenä ostaessani järjestelmäkameran, ja kouluttautuminen tulee todella tarpeeseen.

Viime viikolla ystäväni soitti ja juttelimme pitkät tovit kuulumisia, koska emme tapaa toisiamme kovinkaan usein. Hän on pyytänyt minua jo useampaan kertaan käymään, joten puhelusta sain idean, että voisin mennä kylään hänen luokseen. Ei siitä tulisi niin isoa lenkkiä, koska hän asuu Vantaalla.

No, se tuli sovittua ja sitten päätin tehdä vielä yhden mutkan matkaani. Kun olen vienyt ystäviäni lentokentälle, matkan varrella on nähtävyys-kyltti "Viherpaja". En ole koskaan käynyt siellä, enkä edes tutkinut netistä, minkälainen paikka on kyseessä ennenkuin luin paikasta jonkun blogista. Anteeksi, en enää muista kenen blogi se oli :( Jos muistaisin, niin linkittäisin sen tähän.

Olipa upea paikka, vaikka siellä oli ainoastaan yksi pitkä kasvihuone auki... Maanantaina (on varmaan jonkin aikaa) siellä oli esillä timanttiananasnäyttely... En tiennytkään, että ananaksia voi olla niin paljon...






Ananakset olivat myös myynnissä, eivät ainoastaan näyttelykasveina... Ostinpa sellaisen tuliaiseksi ystävälleni... Itselleni ostin soihtuköynnöksen ja tuliköynnöksen. Soihtuköynnöstä olen himoinnut siitä lähtien, kun innostuin kasveista. Sellainen oranssinvärinen kasvoi huoneeni ikkunalla lapsena. Valitettavasti kasvi ei ole enää hengissä, muuten olisin ottanut siitä pistokkaita itselleni... Ostokset aiheuttivat ongelman, miten säilytän kasveja autossa koulutuksen ajan, kun ulkona on kuitenkin pakkasta useampi aste ?????

Ystäväni luo mennessä otin omatkin ostokseni mukaan, mutta sen jälkeen kasvit pitäisi jättää autoon... Ajatuksena oli ajaa auto Myyrmäkeen liityntäpysäköintipaikoille, ja jatkaa junalla eteenpäin... En voi!!!! Aseman vieressä on Myyrmannin kauppakeskus ja siellä on lämmin halli ja pysäköintiaika 3 tuntia. Ehdin ehkä siinä ajassa Helsinkiin koulutukseen ja takaisin. En ainakaan myöhästy kovin paljoa ja saa sakkoja...

Junamatka on helppo, paitsi että VR oli poistanut asemalta opasteet, että mihin kohtaan lipunmyyntivaunu pysähtyy. Kun juna tuli, ei ollut kauaa aikaa juosta asemalaiturilla ja etsiä oikeaa vaunua, pakko oli hypätä sisään, ja tietenkin väärään vaunuun... Pelottava matka...

Koulutus oli hyvä, opetettiin perusasioita valotuksesta, aukosta, ajasta jne... Termit ovat vielä hakusessa, nyt vaan pitäisi ruveta harjoittelemaan... Mutta automaattiasetuksilla on niiiiiiiin paljon yksinkertaisempaa, ainakin vielä... Paluumatkalle osasin jo valita oikean junanvaunun ja sain ostettua matkalipun :) Auto löytyi ja vaikka hiukan myöhästyin, ei tuulilasissa silti ollut parkkisakkoa :) Ja sitten vaan kotiinpäin... Kuka nyt navigaattoria tarvitsee, onhan siellä hyvät opasteet (lumenpeitossa)... Selvisin Martinlaakson kautta Kehä 3:lle... Mutta kun lähestyn kehää, näen jo kaukaa sinisen vilkkuvan valomeren, voi ei!!!!! Kolari, mutta onneksi länteen menevillä kaistoilla, minä pääsin kehälle ja kotiin.... Mutta liukasta oli, varovasti ja hissukseen sai ajella.

Kotona avasin varoen kukkapaketteja... Ja hyvältä näyttivät :) Laitoin heidät väliaikaisesti kasvivalojen koukkuihin roikkumaan, kunnes keksin lopullisen sijoituspaikan.

Tuliköynnös (oikealla) ja soihtuköynnös (vasemmalla)

Soihtuköynnös ja nuppu

Tämä soihtuköynnös on punakukkainen eli ei siis sellainen oranssi kuten lapsuudenkodissani. Ostin sen silti. Tuliköynnöksen pitäisi olla oranssi, mutta siinä ei ole vielä nuppuja. Jännistystä ilmassa, löysinkö jo oikean kasvin... Viherpajassa aion vierailla toistekin... Kalanruotokaktus jäi ainakin kaivelemaan mieltäni, mutta kaikkea ei voinut ostaa yhdellä kertaa...