Pimeys helpottaa

Se jokasyksyinen syysväsymys iski tänä vuonna todella aikaisin, jo elokuussa. Ja siitä lähtien on hommat jääneet tekemättä, tai jos ne on tehty, niin tehty myöhässä ja huonosti. Puutarhaletkunkin sain vietyä sisälle vasta lumen sulettua.

Mitä minä sitten olen tehnyt, mihin käyttänyt aikaani. En ole lukenut, uusin Harry Potterinkin on aloittamatta, vaikka se heti piti käydä ostamassa. En ole viettänyt aikaani täällä blogimaailmassa, vain harvoin olen jaksanut lukea muiden tekemisistä. Minä olen vain istunut sohvalla ja virkannut, se on homma, jossa ei tarvitse ajatella, riittää että kädet käy. Huiveja on valmistunut ihan kiitettävästi, joten niiden myynnistä saan toivottavasti rahaa ostaakseni sen järjestelmäkameran. Itse asiassa paljoa ei enää puutu sen hinnasta :)

Viikonloppuna eksyin lukemaan blogeja ja teidän postauksenne viime kesästä piristivät mieltä. Toissapäivänä uppouduin itsekin omiin kesäkuviini ja siitä se sitten lähti... Oma pimeys alkoi helpottamaan :) Kevät ja kesä 2017 mielessäni rupesin kaivelemaan siemenlaatikoitani...

Kasvatettavaa riittää, vaikka ei yhtä ainoaa siementä enää ostaisi tai vaihtaisi. Mutta eipä sitä malta olla hankkimatta lisää...

Postilaatikkoon kolahti ensi vuoden vuoden puutarhakalenteri. Sitä olen selaillut ja lueskellut kiinnostavia juttuja esim. erilaisista kurjenmiekoista. Pitäisikö niitä istuttaa lisää ?

Virkatessa katselen mieluusti tv:tä, ja mitä löysinkään YouTubesta: Gardeners World 2016. Virkkuukoukku suihkii itsekseen ja minä kuolaan kevättä ja puutarhaideoita...

Tästä se lähtee, se kevään odotus. Toin jo multapussinkin sisälle. En kylvääkseni, vaan istuttaakseni juurtuneita pistokkaita...

Tsemppiä pimeyden voittamiseen!!!!

Syyskiireitä

Nyt on lämmöt nousseet... Alkuun tietenkin liikaa, yli 20 asteen, mutta pienellä hienosäädöllä päästiin sopivaan 19,5 asteeseen. Aamuisin on mukava tepastella paljain jaloin lämpimällä lattialla. Eihän siitä ihanuudesta kauaa ehdi nauttimaan, kun työpaikka kutsuu.

Töitä on riittänytkin viime viikolla ja tälläkin... Palavereja normityöpäivän jälkeen, joka päivä. Aamulla lähdet töihin, on pimeää - illalla palaat kotiin, on pimeää. Mutta ei se mitään, työnteko ja erilaisten ihmisten tapaaminen on mukavaa.

Toisaalta kotitöiden tekeminen on jäänyt vähemmälle. Leivinuuniin kävin hakemassa eilen aamulla ennen töihin lähtöä puita. Puuliiterissä ei ole valoja, osa klapeista tarvitsisi halkaista, mutta turvallisuussyistä, en sitä pimeässä halua tehdä. Joten käsikopelolla yritin valikoida kasasta pieniä sellaisenaan uuniin sopivia puita. Olin varmaan varsinainen näky puurinkka kädessä, lyhyessä hameessa, ohuissa sukkahousuissa ja korkosaapikkaissa. Mutta aika ei yksinkertaisesti olisi riittänyt vaatteiden vaihtoon ja puut piti saada sisälle lämpimään.... 

Tulevana viikonloppuna viikonloppuna yritän silti ripustaa valot omenapuuhun. Ne valaisevat mukavasti pihaa ja sisääntuloa. En ajattele niitä jouluvaloina, koska jouluvalot kuuluu sytyttää vasta ensimmäisenä adventtina ja siihen on vielä viikko aikaa. Mutta valoa pimeyteen on saatava....

Viime viikonloppuna pääsin tutustumaan Lempäälässä sijaitsevaan askartelutukkuun, joka näin joulun alla on auki yksityishenkilöillekin. Siellä oli kaikkea askarteluun liittyvää ja käsityöaskartelutarpeitakin jonkin verran, helmiä, huovutusvillaa, paperinarua jne... Kiinnostava paikka, jossa voisi käydä useamminkin. Muutamia tarjouksia ja sitten kaikista normaalihinnoista -25 % eli edullista oli. Ja tuotteita sai ostaa yksittäin, ei tarvinnut ostaa kokonaisia tukkupakkauksia. Omat ostokseni jäivät muutamaan oasis-palloon ja rautalankaan. Tarpeita ei ollut enempää... Katsotaan osaanko käyttää yhtä vähän rahaa torstaina, kun vuorossa on Tallinna ja Karnaluks. Kauppalistaa olen tehnyt, etten sortuisi heräteostoihin...