keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kasvun ihme

Joka kevät se yllättää ja jaksaa ihastuttaa, se Kasvun Ihme!!!! Kävelin etupihan valkoisen kukkapenkin luo tarkistamaan, joko näkyisi lumikellon alkuja, mutta ei vielä. Penkki on tasaisen valkoisen lumikerroksen peittämä.

Tänä keväänä olen tehnyt yllättävän vähän kylvöjä, mutta vielä ehtii :) Samettikukat pitäisi kylvää, loistosalvioiden kanssa taidan olla jo myöhässä. Olen keskittynyt enemmänkin pelargoneihin ja niiden kasvuunlähdön seuraamiseen.

Talvetan pelargonit pääasiassa viileässä saunamökissä, josta olen kantanut niitä pikkuhiljaa olohuoneeseen, ihan tähän sohvan viereen. Siksi niitä tuleekin seurattua tarkemmin...

Pelargoni 'Preston Park'
'Preston Park' oli vain ranka, kun toin sen sisälle lämpimään. Mutta niin vaan varsista lähti kasvamaan uusia lehtiä. Kunhan kasvu lähtee kunnolla kunnolla vauhtiin, niin pätkäisen kuvan ulkopuolelle jäävät honkkelilatvat. Ja tottakai kokeilen juurruttaa ne...

Pelargoni 'Kaisa Kallio'
Kaisapa päättikin kasvattaa täysin valkoisen lehden. Se on niin kaunis, mutta kasville täysin hyödytön. Pitäisi vissiin napsaista pois voimia viemästä, mutta kun se on niin kaunis.

Auringonvalo saa ihmeitä aikaa. Olen huolestuneena seurannut 'Bornholm'in vihreitä lehtiä, surren kadonneita kuvioita. Mutta aurinkohan ne loihti esiin :)

Pelargoni 'Bornholm'
Vaikka emokasvit ovat lähteneet hienosti kasvuun, niin pistokkaat eivät. Olin taas kerran liian hätäinen niiden kanssa. Pitäisi jaksaa odottaa sitä kunnon kasvuunlähtöä. Ruusuliisa oli siitä hyvä esimerkki. Se oli aloittanut kasvun ja pistokkaat juurtuivat viikossa.

Juurtunut ruusuliisa
Nuo läpinäkyvät snapsilasit ovat ihan loistavia juurruttamiseen. Helposti näkee, onko pistokas juurtunut.

Eipä siitä joulustakaan niin pitkä aika vielä ole, joulutähtikin kukkii vielä....


Tulevana lauantaina on edessä ainakin minun kevääni odotetuin tapahtuma, nimittäin Rinkin puutarhan Pelargonipäivä. Mukaan otan vain rajallisen rahamäärän, jotta en hamstraa ihan järjetöntä taimimäärää sieltä kotiin. Jonkun verran olen tilannut jo etukäteen, vainajien tilalle, mutta jotain heräteostoksiakin täytyy tehdä, onhan paikalla paljon harrastajia ja muutama puutarha (Rinkin lisäksi Peltosen puutarha ja Pukin puutarha) myymässä omia taimiaan.

Hyvää ja Aurinkoista Pääsiäistä!!!!


sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Aurinkoa, aurinkoa

Onpa ollut ihana viikonloppu... Perjantaina työpäivän jälkeen oli kyllä melko kuollut olo, mutta aika nopeasti siitä toipui, toisin kuin muina arki-iltoina. Käväisin hakemassa rautakaupoista 8 hyllynkannatinta. Toisesta sain 7 valkoista, toisessa ei yhtään valkoista, joten oli pakko ottaa 1 harmaa. Eihän mulla ole aikaa odottaa, että tilaisivat...

Rahat ovat sen verran vähissä, joten kukkalaudat rakennettiin leveästä valkoisesta raakalaudasta. Kelpaavat ja toimivat, vaikka yksi lauta onkin kapeampi (120 mm) kuin muut (145 mm)

Tuulikaappi odottaa kasveja

Nyt vaan odotellaan, että yöpakkaset hellittävät, niin voin täyttää ruukut pelargoneilla.

Lauantaina sain miesvieraan heti aamusta, rakennusmies tuli hakemaan nimeäni paperiin. Autotalli on hänen osaltaan valmis!!!! Eikä siitä muuta puutukaan kuin rännit ja lumiesteet ja se sokkelin korjaus. Ja listotukset, ne eivät kuulemma kuulu tähän viittä vaille valmis-toimitukseen, koska ovat sisustamista. Olen kyllä vähän toista mieltä...

Ovipieli

Ikkunapieli

Alkuviikosta sain rakennustarkastajalta vastauksen viestiini, että voin ottaa autotallin ja varaston käyttööni ennen loppukatselmusta. Ei tarvita erillistä käyttöönottokatselmusta. Ja minähän aloitin käyttöönoton....



Tähän oli hyvä päättää sunnuntain ulkoilu ja lähteä valmistautumaan tulevaan työviikoon. Kroppa kertoo, että töitä on tehty. Sen kunniaksi lämmitin pihasaunan, sai rentoutettua kipeät lihakset.

Huomenna jatketaan puiden kantamista. Kannettuna on vasta yksi pino neljästä eli kolme on vielä jäljellä... Mutta kiirettä ei ole, mitään urakkaa en ota!

Aurinkoista ja keväistä viikkoa!!!!!!

keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

Luennoimassa

Kaikkea sitä tuleekin luvattua... Kävin pitämässä elämäni ensimmäisen luennon, kyllä muuten jännitti. Olen puhetyöläinen, mutta en silti joudu luennoimaan paljoakaan. Ja aihe: pelargonit 💗

Kyllä, tiedän niistä jotain, mutta tiedänkö tarpeeksi ? Eiks joku muu viisaampi voisi ? Varmaan tuttua monelle jännittäjälle. Minä menin, puhuin ja selvisin :)

Luentoani yritin värittää kuvilla, jotka ovat omista pelargoneistani vuosien varsilta.


Ja hahmottaakseni, kuinka laaja on pelargonien suku, laadin vielä jonkinlaisen käsitekartan. Se ei ole täydellinen, mutta toivottavasti siinä ei isoja virheitäkään ole.


Nyt olen yhtä kokemusta taas rikkaampi 😊 Ja kiitoksena sain aivan ihanan kukkivan kärhönoksan. En ole tiennytkään, että niitäkin myydään leikkokukkana.


Puolentoista viikon kuluttua jatkuu pelargonielämä, kun vuorossa on Rinkin puutarhan Pelargonipäivä... Mitähän kaikkea ihanaa sieltä löytyykään ???

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Auto ja autotalli

Nyt on auto saanut hyväksynnän katsastusmieheltä 😊 Ja kyllä, äänestin jaloillani ja vein autoni toiseen paikkaan jälkitarkastukseen. Ja sainpa todella hyvää palvelua. Sinne menen toistekin... Jotta auton sai katsastuksesta läpi, siihen vaihdettiin tuulilasi, käsijarruvaijerit, takaiskarit ja jarrupalat. Rahaa meni 600 €... Mutta nytpä sillä saa ajella taas vuoden kaikessa rauhassa 😊

Isäni oli alkuviikon täällä tekemässä lumitöitä. Lumityöt olisi onnistunut minultakin, mutta pressun poisto puutavaran päältä ei... Isäni teki lumityöt, irroitti pressun hangesta ja kantoi puutavaran autotallin taakse pinoon ja minä sain autotallin käyttöön...


Näyttää ihan valmilta, mutta ei se sitä vielä ole. Ovipielet puuttuvat, samoin lumiesteet ja rännit. Ja tietenkin se sokkelin testaus ja korjaus... Mutta tuntuu niin valmiilta, kun auton voi jo ajaa katokseen 😊

Seuraava homma olisi purkuluvan hakeminen tuolle vanhalle autotalli-liiterille... Liityin Facebookin purkutavararyhmään, jos saisin siellä kaupattua nuo vanhat hirret, laudat ja lankut...


Pihasta tulee uskomattoman avara, kun tuo vanha rakennus katoaa... Sen paikalle olen suunnitellut lampea, mutta sen saaminen edellyttää lottovoittoa. Lapiolla en sitä kaiva, ja kaivinkone maksaa maltaita... Ehkä joskus, aina voi unelmoida...

lauantai 17. maaliskuuta 2018

Kurssi jatkuu

Tänään jatkui Vanhan Porvoon valokuvaus -kurssi. Aamulla istuimme 3 tuntia tietokoneiden ääressä ja opettelimme käyttämään kuvankäsittely-ohjelmia.

Ymmärrän kyllä, että kuvien värejä hiukan parannellaan, ehkä jopa sen että kuvista poistetaan rumia yksitiyskohtia, mutta että kuviin lisätään yksityiskohtia... Ei ole minun juttuni!!! Photoshoppaus antaa valtavat mahdollisuudet kuvien jälkikäsittelyyn. Kysyin opettajaltamme, että kauanko hän käyttää aikaa yhden valokuvan käsittelyyn. Kuulemma tunnista pariin viikkoon. Hänen kuvansa ovat upeita, mutta ovatko ne valokuvia vai kuvankäsittelyllä luotuja kuvia ????

Tässä pari kuvankäsittelyn kautta kulkenutta otosta. Toinen on vähemmän käsitelty kuin toinen...



Aiheena oli rakennukset ja yksityiskohdat. Saatoin onnistua :)

Aurinkoista viikonloppua!!!!!

lauantai 10. maaliskuuta 2018

Vanhaa Porvoota kuvaamassa

Ilmoittauduin kansalaisopiston kurssille, joka käsittelee valokuvaamista Porvoon vanhassa kaupungissa. Aamulla kaupunkii ajellessani pohdin, että mitä haluan oppia tällä kurssilla, miksi osallistun sille. Haluan oppia kuvaamaan rakennuksia siten, että niissä kuvissa on jotain kiinnostavaa, että ne eivät ole pelkkää tylsää dokumentointia. Osaan käyttää kameraa, mutta kuvani ovat tylsiä. Nyt siis haluan oppia luomaan jotain kiinnostavaa...

Kurssin aluksi opettaja esitteli omia valokuviaan ja kertoili niistä. Kaikki ne olivat mielettömän upeita, mutta yksi sykähdytti ja päätin kokeilla samantyyppistä kuvaustapaa eli ylivalottamista... Kuvista saa jotenkin kauniita akvarellimaisia, hempeitä. Näitä kuvia ei ole käsitelty yhtään, lisätty vain nimimerkki...



Joskun on todellakin kiva leikkiä ja kokeilla :)

Tunnelmien kuvaamisesta puhuimme myös. Edelliset kuvat ovat tunnelmaltaan hempeitä, talvisia. Seuraavissa on enemmän synkkyyttä, ehkä jopa aavemaista tunnelmaa...




Ja vihoviimeisenä luonnollisia kehyksiä... Onnistuin vain yhdessä....


Mitä siis opin ? Minun on opittava ajattelemaan ja suunnittelemaan kuvaa etukäteen, ei vaan räpsittävä tylsiä dokumenttikuvia. Näiden 5 kuvan lisäksi otin 140 muutakin kuvaa, jotka ovat julkaisukelvottomia... Mutta onneksi edes nämä viisi onnistuivat. Huomenna jatketaan!!!!