Viimeisten varjelua, uuden suunnittelua

Yöpakkaset ovat saapuneet etelään, nyt viimeistään on kesä ohi. Kaikesta huolimatta yritän vaalia osaa kesän kasvustosta. Virittelin kaksinkertaisen hallaharson ananaskirsikka- ja pensaspapulaatikoiden päälle. Toivo elää, että saisin vielä satoa. Ananaskirsikan osalta olen pessimisti, borlottipavun suhteen optimisti. Katsotaan, miten käy.

Kesäkukkaistutuksia siirtelin talon seinän viereen, varsinkin ahkeraliisaa yritän suojella parhaani mukaan. Se on minulle tärkeä, onhan se ensimmäinen siemenestä kasvatettu kesäkukka, jossa myös onnistuin. Pari pistokasta olen siitä ottanut juurtumaan, samoin siemeniä. Siementen itävyydestä ei kuitenkaan ole takuuta, koska kyseessä oli F1-lajike.

Ananaskirsikasta otin myöskin muutamia pistokkaita vesilasiin juurtumaan. Jos kuitenkin yrittäisi ensi kesä uudelleen, mutta ei siemenestä vaan pistokkaista. Jos sato kypsyisi nopeammin...

Muutenkin innostuin jo ensi kesän suunnittelusta. Tilasin Kukkivasta niitystä maatiaisperennan siemeniä useamman pussin. Alun perin sisareni piti hakea sieltä minulle pussillinen loistosalvian siementä, mutta hän ei ehtinytkään, joten tilasin postitse 7 pussia siemeniä, loistosalvian lisäksi sormustinkukkaa, valeunikkoa, ritarinkannusta ja esikkoa ja ....

Sitten seikkailin Seemnemaailman sivuilla, sieltä innostuin tilaamaan vielä enemmän. Päätin, että vain kesäkukkia, ei muuta. Päätös ei ihan pitänyt, tilasin kokeeksi ihania puna-valkoisen akileijan siemeniä ja erimakuisia basilikoja (anis, sitruuna, vanilja, kaneli). Lisäksi oli niitä kukkia: leijonankitaa, jänönhäntää (heinä), tulisalviaa...

Ennen tilaamista lueskelin netistä muiden puutarhureiden kommentteja seemnemaailmasta. Hiukan ihmettelin, kun kirjoittajat valittivat siementen vähyyttä. Joo, olihan määrät pieniä (esim 0,1 g), mutta toisaalta mitä teen tuhannella sormustinkukan siemenellä, jotka tulivat Kukkivasta niitystä. Minä harrastan niin pienimuotoista kylvöä ja kasvatusta, että pieni määrä siemeniä riittää, kunhat kaikk siemenet itävät !!!!!

Sadonkorjuuta

Aamusumujen haihduttua, iltapäiväauringon ilmestyttyä lämmittämään maailmaa lähdin ulos kyselemään kasvimaan kuulumisia. Ananaskirsikat ovat edelleen vihreitä, ei merkkiäkään marjojen kypsymisestä, uusia kukkia vaan tekee. Olen jostain lukenut, että tomaattia pitää latvoa, että se innostuu kypsyttämään satoa. Ananaskirsikkakin kuuluu koisokasveihin, joten päätin kokeilla samaa temppua. Katkoin jokaisesta varresta latvan, siten ettei siihen jäänyt yhtään kukkaan ja pienimmät hedelmän alut poistin myös. Ja sitten, kun möyrin vyötäröä myöten ananaskirsikassa, löysin ensimmäisen kellastuneen ananaskirsikan!!!!

Epäilin sen olevan vielä hiukan raaka, mutta pakko oli maistaa... Ei ollut kirpeä, vähän kookosta, vähän vaniljaa, NAM!!! Miten saisin loputkin hedelmät kypsymään ? Pari kappaletta poimin raakana jo viikkoja sitten ja toin sisälle lämpimään, mutta minkäänlaista kypsymistä ei ole havaittavissa. Huoli on kova, koska ensi viikolle on luvattu ensimmäiset yöpakkaset.

Keväällä istutin 4 erilaista papua laatikoihini. Tavallisen pensaspavun lisäksi istutin kauniin vaaleanpunaista Borlotto lingua di fuoco nano -pensaspapua. Keskikesällä poimin näitä papuja ja söin palkoineen. Ystävältäni kuulin, että borlotto-pavut pitäisikin kasvattaa pidempään ja käyttää siemenet. Okei, jatkoin kasvattamista ja tänään päätin katsoa, ovatko jo kypsiä. Parin litran kulhollisen poimin ihan kaikkein vaaleanpunaisimpia...

Mutta eivät olleet ihan vielä kypsiä, vain parin palon sisältä löytyi violettikirjavia siemeniä. Mutta mitä tehdä siemenille, miten ne kuuluu säilöä ? Siinäpä ongelma. Säilöntäkirjojeni mukaan papua pitää keittää pari minuuttia ja pakastaa sitten. Niin olen palkoja käsitellyt, mutta tehdäänkö siemenille samalla tavalla. Laitoin siemenet kiehumaan ja soitin Ystävälleni kysyäkseni neuvoa. Olisi kuulemma pitänyt kuivattaa. Mutta jos keitän, niin ilman suolaa ja tunnin verran. No, papuni kiehuivat jo suolavedessä. Ja keittoaikakin oli n. 15 minuuttia, sitten haarukka meni jo niistä läpi. Mutta seuraavan satsin kuivaan, kuten kuuluukin, jos ei pakkanen tapa papujani. Yritän peitellä ne harsolla, etteivät ne vielä tuhoutuisi.

Papujen jälkeen siirryin tutkimaan kesäkurpitsan taimia ja uskomatonta kyllä, kaksi taimista oli aloittanut tuotannon uudelleen. Ainakin 2 kesäkurpitsaa on vielä tulossa. Spagettikurpitsan sato ei tänä vuonna kovin iso ole, mutta se saattaa johtua savisesta kasvualustasta. Se ei tänä vuonna päässyt laatikkokasvatukseen, koska laatikot loppuivat kesken. Mutta muutaman mukavankokoisen hedelmän sekin oli tehnyt. 3 spagettikurpitsaa korjasin talteen, 2 jäi vielä kasvamaan.

Ja viimeiseksi nostin ylös 4 punajuurta, 2 palsternakkaa ja 10 porkkanaa. Niistä valmistuu uunijuureksia lisäkkeeksi jauheliha-kesäkurpitsapihveilleni.

Onneksi asun maalla, ihanaa omistaa kasvimaa, ihanaa nauttia oman maan satoa!!!!

puutarhakuulumisia

Olen päässyt korjaamaan satoa kasvimaalta!!!! Ensimmäinen kerta tuntuu mahtavalta, minä onnistuin...

Tänään hain ensimmäisen sipulin perunasalaattiini, samoin muutaman avomaankurkun ja yhden kesäkurpitsan.

Olen joka päivä vahtinut, milloin ensimmäinen salkopapu pääsee huipulle ja tänään hän oli siellä. Olen niin tiiviisti seurannut salkopapuja, että olen lähes unohtanut samassa laatikossa kasvavat pensaspavut. Olen kyllä ihaillut niiden kukkia, mutta harmitellut pölyttäjien vähyyttä. Tänään kurkistin papujen sekaan ja siellähän oli jo valmista, ainakin muutama vihreä papu. Pakkohan ne oli poimia ja ryöpätä, niinpä täällä syödään iltapalaksi valkosipulivoissa paistettuja papuja, nami!!!

Punajuuret näyttävät valtavankokoisilta, eli todennäköisesti ne pitää kohta jo nostaa, vaikka ollaan vasta heinäkuulla. Uskomatonta!!!!

Ilokseni löysin tänään ananaskirsikan alun, tai itseasiassa niitä oli ainakin kaksi... Tässä se suurempi

Lisäksi takapihan kukkapenkki punoittaa...

Työlista lyhenee

Maanantaina saapuu kaivinkone pihalleni kaivamaan salaojia. Joo, mutta mitkä asiat on pakko tehdä ennen kaivinkoneen tuloa, siis ihan pakko. No, esimerkiksi saunamökin takana olevat metrinpituiset pöllit pitää siirtää pois, muutamia perennoja pitää siirtää turvaan, saunamökki pitää siivota ja asentaa ikkunoihin rullaverhot...

Kun kirjasin kaikki tehtävät asiat paperille, niin ei se lista ollutkaan kauhean pitkä. Ja kun aloitin töiden tekemisen ikävimmästä hommasta eli siivoamisesta, niin muut työt sujuivat melkein kuin huomaamatta. Ja nyt voin ilokseni todeta, että kaikki on tehty :)

Minä olen huomannut, että minulle sopii työlistojen kirjoittelu. Mietin tärkeimmät työt, ne jotka on pakko tehdä, ja kirjoitan niistä listan. Lista ei saa olla liian pitkä, ehdoton maksimi on 10 työtä. Silloin työt pystyy tekemään ilman stressiä. Ja kun työlistan työt on tehty, voin olla tyytyväinen itseeni.

Kun siirsin pöllejä saunamökin takana, niin löysin kiinnostavan uuden kasvin. Se oli hernekasvi, muistutti niittynätkemää ja hiirenvirnaa. Se kukki jo violetein ja sinisin kukin, molempia värejä oli samassa kukkatertussa. Kasvikirjasta löytyi kasville nimi: Kevätlinnunherne. Kasvi on rauhoitettu, mutta ajattelin sen silti siirtää turvaan, muuten kaivinkone jyrää sen.

Tänään tein siis viimeiset työlistan työt, siirsin viimeiset puupöllit pois tieltä. Palkitsinko itseni hyvin tehdystä työstä, EN. Minä jatkoin mullan kärräämistä, mutta sainpahan toisen pikkulaatikon täyteen  :) Se oli pikku urakka, vain 7 kottikärrylistä. Ja saman tien istutin ananaskirsikan taimet. Katsotaan, miten käy, saanko satoa ilman kasvihuonetta... Samaan kasvatuslaatikkoon istutin myös 2 lehtikaalin tainta.

Mullasta nousee vihreää

Tätä juuri kaipasinkin, vähän vihreää mustaan harmitukseen, jonka lumilinko-ongelma aiheutti. Ihana yllätys oli, että ananaskirsikka on itänyt. Yksi pieni, ohut, hento varsi oli noussut mullasta, sirkkalehdet kokoa 2 mm x 1 mm. Muutama muukin siemen näytti itäneen, mutta sirkkalehdet eivät vielä näkyneet, pieni varrenmutka ainoastaan. Kiireesti kiikutin koko laatikon kasvilampun alle. Valoa, valoa, että taimi vahvistuu.

Maanantaina käväisin pikaisesti paikallisessa halpakaupassa katsomassa siementarjontaa, vaikka en enää mitään tarvitsekaan. Tai oikeastaan tarvitsen vielä viherlannoituskasveja. Lannoitteeksi ajattelin hankkia hernettä ja apilaa. En kuitenkaan ostanut siemeniä, mutta innostuin daalianjuurakoista, liljoja ja gladioluksia ihailin myös. Valikoima oli varsin suppea, mutta 3 daalian juurakkoa lähti silti mukaan: punakeltainen matala ja korkeat keltainen ja tummanpunainen. Ja yllätyksenä kassalla: 3 pussia sai viidellä eurolla. Nyt mietin, että koskahan daalian juurakot pitäisi laittaa multaan ?

Siementä multaan

Tätä olen odottanut... Sormet syyhyten olen odottanut, että pääsen kylvämään. Kylvöjä on ollut pakko siirtää, koska olin viikon verran sukuloimassa. Eikä kylvöksiä voi jättää vartioimatta yksin kotiin ;)

Eilen palasin kotiin ja heti tänään aloitin kylvämisen. Ensimmäisenä mullan alle meni ahkeraliisaa ja ananaskirsikkaa sekä mansikkakoisoa.

Kiinnostavaa on vertailla kasvien itämistapaa. Ahkeraliisa haluaa itää valossa, siispä se on ikkunalaudalla, kun taas ananaskirsikka ja mansikkakoiso haluavat itää lämpimässä. Joten niiden kylvöpotit sijoitin leivinuunin päälle. Ja nyt vain odotellaan...

Piristystä

Piristystä kaipailen elämääni. Kylvin herneenversoja, ostin ilokseni soilikin.

Silti tympii... Soilikki on todella kaunis kasvi. Se muistuttaa isoäidistäni, jolla oli useita kukkivia soilikkeja lapsuudessani. Kunpa saisin pidettyä tämän yksilön hengissä pitkään... Ja tottahan unelmissani siintää ajatus soilikin lisäämisestä... Katsotaan, josko löytyisi innostusta. Mustanmerenruusun kävin siirtämässä saunamökin kaapista ikkunalaudalle. Katsotaan herääkö se henkiin. Sen suhteen olen pessimisti, koska se kuivui liian aikaisin kesällä...

Parin viikon takaiset perennakylvöt vein tänään ulos lumihankeen. Siellä ne nyt kylmettyvät kasvulaatikoiden välissä lumikerroksen alla. Saas nähdä, riittääkö tällainen reilun kuukauden hankiulkoilu kylmäkäsittelyksi. Toivottavasti.

Kauppojen siemenhyllyjä olen tutkaillut ahkerasti. Kylvösuunnitelma on tehty, joskin sitä on vielä hiukan muokattava. Sillä en voi kylvää juureksia sellaiseen laatikkoon, joka on vielä lautoina liiterissä. Laatikot kuitenkin valmistuvat aikaisintaan toukokuun lopulla. Olen ostanut jo 3 pussillista siemeniä: ananaskirsikkaa, mansikkakoisoa ja krassia. Krassillakaan ei ole kiirettä, mutta ananaskirsikat pitää kylvää jo maaliskuun alussa, että ehtivät tuottamaan satoa loppukesällä. Ajatuksena on kokeilla joka kesä jotain uutta. Viime kesänä kokeilin steviaa, mutta en innostunut, enkä jatka sen kasvatusta.