Kesän satoa

Eilen oli kitkemis- ja harvennuspäivä. Sateet ja lämpö on saanut ihmeitä aikaan kasvimaalla, kaikki kasvu on ollut hurjaa, myös rikkaruohojen. Niinpä lähdin ämpärin kera kasvimaalle... Tuli harvennettua porkkanat ja punajuuret. Palsternakan jätin harventamatta, koska ystäväni oli luvannut tehdä sen. Hän vei harvennustaimet omalle kasvimaalleen, koska hänen syyskylvönsä oli epäonnistunut. Salaattipenkkiä oli hankala kitkeä, koska viimekesäiset pinaatit olivat kylväytyneet itsestään, eivätkä kasva riveissä. Mutta pinaattisato on jo valmiina korjattavaksi, joten tänään syödään tomaatti-pinaattiwokkia, ohjeen löysin muistaakseni Pirkan nettisivuilta. Juhannuksenakin tarjoillaan tuoretta pinaattia, varokaa vaan ;)

Pavut ovat jo päässeet kunnon kasvuvauhtiin, joten oli aika pystyttää papusalot. Tänä vuonna kokeilen kasvattaa papuja tekokuitunarua pitkin. Viimevuotinen pellavanyöri kutistui ikävästi ja oli melko kallistakin ja kesti vain yhden kesän, vaikka olikin luonnollisemmannäköinen kuin tuo valkoinen naru. Mutta kokeillaan ja toivottavasti pavut sen pian peittävät...

Papulaatikoiden välissä kasvattaa kukkavanaa viimevuotinen palsternakka. Ja päätin antaa sen kasvaa ja kokeilla, saanko siitä siemenet ensi kevääksi.

Mukavan juhannusyllärin lahjoittaa tuoksuherne, joka avasi tänään ensimmäisen kukkansa. Kasvilla on korkeutta vasta puolimetriä, vaikka pussin mukaan pituutta pitäisi tulla pari metriä. Värikin on violetti, eikä laivastonsininen (navy blue), mutta kaunis se on silti!!!!!

Aurinkoista Juhannusta!!!!!

Hamstraushulluus iski jälleen

Eipä sitä muuta voi todeta, kun miettii alkanutta säilöntävimmaa. Ostin 10 kiloa mansikoita, jotka pakastin. Aiempina vuosina on tuntunut, että 5 kiloa loppuu kesken. No nyt ei pitäisi loppua... Sitten kun halavalla sain, ostin vielä 5 kiloa mansikoita, myytiin hillomansikoina, ja tein niistä mansikkahilloa. Hulluutta, koska enhän minä syö kauheesti hilloja. Näin jälkeenpäin ajatellen, olisin voinut keittää mansikoista mehua. Mutta eipä tullut mieleen.

Pari päivää sitten, vielä puolikuntoisena kesäflunssaisena, piti päästä metsään mustikoita poimimaan. Olin saanut idean höyryttää mustikkamehua, joten muusta viis ja metsään. Rohmulla poimin ja parin tunnin saalistuksen jälkeen ämpäri oli puolillaan ja olo väsynyt. Mutta sainpahan keitettyä 4 litraa mehua, jota terästin punaisella viinimarjalla.

Tänään sitten tyhjentelin toisen punaisen viinimarjapensaan, saalis huima 5 dl. Ja sitten valkoisen viinimarjapensaan kimppuun. Siinä näyttäisi olevankin paras sato. 2½ litraa poimin ja puska on vasta puolillaan. 3 litraa viinimarjoja riittää yhden sitruunan kera mehuannokseen. Se on likoamassa jääkaapissa.

Huomenna olen menossa jälleen mustikkaan. Lisää talvivarastoja. Sitten pitäisi poimia loput valkoiset ja mustat viinimarjat ja keittää ne mehuksi. Pensaspapusatoa saa jo ruveta korjaamaan. Myöskin papusalko pitää korjata. Se olisi jo alunperinkin pitänyt ruuvata laatikkoon kiinni, mutta enpä tullut tehneeksi ja nyt se on kaatunut. Toivottavasti salkopavut ovat vielä ehjiä...

Nautiskelua ulkosalla

Ihana olla ja kuunnella hiljaisuutta... Linnun laulavat, tuuli humisee puissa, lämmintä on. Kasvulaatikoista poistin harsot ja ihailin kasvun ihmettä. Erityisen innostunut olen papujen itämisestä, ne kun eivät viime kesänä jaksaneet kasvaa. Nyt näyttää hyvältä. Kiinnitin kasvulaatikon reunaan salot ja viritin niiden väliin lankaa, kankaankudonnasta ylijäänyttä hauenkoukkosiimaa. Lisäksi viritin siihen roikkuvia lankoja, joita pitkin pavut pääsevät kiipeämään. Lankoja viritellessäni pohdin, että liioittelinko papusalkojen pituutta. Tarvittiin nimittäin pitkät A-tikkaat, että sain langat viritettyä ja vissiin samoja tikkaita tarvitaan papusadon korjaamiseen :( Voipi olla, että ensi vuonna papusalot ovat hiukkasen eli metrin lyhyemmät....

Kesäkurpitsat ja spagettikurpitsan taimet näyttävät myös viihtyneen ulkona laatikossa harson alla, mutta kurkun taimet ovat mielestäni heikonnäköisiä. Toivotaan lisää lämpöä, jotta nekin vahvistuisivat.

Kasvimaan puolella iloitsen lantun, mustajuuren ja porkkanan hyvin alkaneesta kasvusta. Palsternakkakin näyttäisi itäneen ihan hyvin, mutta punajuuri näyttää melko onnettomalta. Siitä joudun luultavasti tekemään uusintakylvön.

Lantuntaimet näyttävät melko reikäisiltä eli kirpat ovat vierailleet harson alla. Ulla Lehtosen luomuviljelykirjan ohjeena oli tuhkan sirottelu lehdille. Sitä on nyt kokeiltu ja harso on jälleen taimien päällä. Jos ei tuhkasta ole apua, niin sitten kokeilen mäntysuopa-vesiruiskutusta. Myös nokkosvesi voisi auttaa, se on jo tekeillä.

Ilon aiheen tuotti myöskin aumakompostin kääntäminen. Olen pohtinut sen toimivuutta, koska kertyy paljon kuivia lehtiä ja rikkaruohoja. Mutta niin vain olivat lierot löytäneet senkin kasan. Ilo oli katsella lierojen matelua käännetyssä kompostissa. Kääntämisen jälkeen tyhjensin vielä lämpökompostoria ja vein sieltä saadun raakakompostin jatkokompostoitumaan aumaan ja peittelin sen viimesyksyn kosteilla lehdillä. Ensi keväänä aumasta saattaisi saada jo multaa, koska Lehtosen mukaan lehtikomposti hajoaa mullaksi noin kahdessa vuodessa...