torstai 28. heinäkuuta 2011

Maalaaminen jatkuu

Juupa juu, kun talo tuli maalattua ulkopuolelta, olin sitä mieltä, että ei tänä kesänä enää. Toisin kävi. Saunamökin lattia näytti painepesurilla pesun jälkeenkin vielä kauhealta, lattia ruosteesta kirjavana. Jo aiemmin pohdin lattian väriä, grafiitin harmaan olisin halunnut - ei löydy värikartasta :( Pienen pohdinnana jälkeen päädyin loistavan kirkkaan punaiseen. Siitä ei ainakaan ruoste näy!!!!! Ja hyvin Betolux myös peitti ruosteen... Nyt vaan odotetaan maalin kuivumista, niin pääsen mittaamaan ikkunan kokoa ja ompelemaan sinne uudet verhot.

Uusia verhoja on ommeltu muihinkin saunamökin ikkunoihin. Kangaskauppakierros tuotti tulokseksi 15 metriä uutta kangasta. Ja silti löysin vielä yhden ikkunan, joka kaipaisi verhoja... En nimittäin ollenkaan muistanut, että myös saunammökin parvella on ikkuna...

Mutta uskomattoman likaisessa kunnossa on ollut koko saunamökki. Nyt sitä on siivottu urakalla, että sinne kehtaa serkut majoittaa. On pesty katto, on pesty seinä, ikkunat, tavarat ja lopuksi lattia. Keittiön jääkaappi oli niin saastainen, että harkitsin desinfioivan puhdistusaineen käyttöä. Pesin kuitenkin tavallisella yleispuhdistusaineella ja lopuksi pyyhin vielä etikalla. Sinänsä hyvä puhdistusoperaatio, että en ole vielä edes kokeillut, onko jääkaappi toimintakuntoinen...

Kaiken siivoamisen keskellä olen myös ruvennut säilömään. Ensimmäiset punaiset viinimarjat poimin jo viime viikolla, kyseisen pensaan sato oli vajaa 1 litra. Ne pakastin sellaisenaan. Lohjan lomalta toin tullessani puoli ämpärillistä punaisia ja valkoisia viinimarjoja, sekä 3 litraa kirsikkaliotusmehua. Viinimarjoista tein myöskin liotusmehua. Molempien mehujen liotetut marjat keitin vielä vedessä, jotta saisin kaiken mehun varmasti talteen ;) Tänään poimin oman mustaviinimarjapensaan tyhjäksi, saalis vajaa ½ ämpäriä. Ne laitoin höyrystymään uuteen mehumaijaani. Valmista mustaviinimarjamehua tuli kolmen litran kattilallinen. Aikas hyvin :) Mukava kerätä satoa tulevan talven varalle... Vielä pitäisi pakastaa kasviksia: paprikaa, kukkakaalia´.

Puutarhan satotoiveet eivät muilta osin ole kovin korkeita. Pavuista on tulossa tällä hetkellä 4 palkoa, kesäkurpitsat, siis ne jotka ovat hengissä, kukkivat vain poikakukkina, samoin spagettikurpitsa. Sipulit ovat pieniä ja sipulikärpäsen riivaamia. Omenapuu oli pudottanut toisen kahdesta omenastaan. Lajikearvaus: Valkea kuulas. Onneksi sentään punajuuret ja porkkanat näyttävät hyviltä!!!!!! Ja salaatti ja viime viikolla kylvetty tilli!!!!! Uuden kasvimaan laajennussuunnittelu on jo hyvässä vauhdissa ensi kesää varten, sitä odotellessa....

torstai 14. heinäkuuta 2011

Kuvia...

Kesä on kauneimmillaan ja ideoita piisaa... Saas nähdä koska ideoiden toteutukseen on aikaa... Kasvimaa on laajenemassa, kivet olis tarkoitus peittää kärhöillä, kaivon viereen perustaa kukkapenkki ja kaikkea muuta ihanaa. Mutta suunnitelmia on mukava tehdä...

Tässäpä kuvia keväältä ja kesältä...

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Heinäkuun helteitä

Huh hellettä!!!! Lämpötila on pysytellyt hellelukemissa, parhaimmillaan ulkolämpötila on ollut 35 astetta. Ei sellaisessa lämpötilassa mitään jaksa tehdä, onneksi ei ole edes pakko... Nyt on toivuttu viime viikon maalausurakasta ja tehty kaikkea pientä. Saunamökin sauna ja kylpyhuone tuli pestyä painepesurilla. Kylppärin lattia ei edelleenkään näytä puhtaalta, koska vesi on ollut niin ruosteista... Seuraava operaatio onkin maalata ruoste piiloon, vaan millä värillä. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan, itse ajattelin jotain ruosteen väristä tai tumman harmaata.

Puutarhakin tarvitsee kosteutta, ja onneksi on oma kaivo, pumppu ja toimiva puutarhahana. Sadetin onkin ollut joka toinen ilta päällä useamman tunnin... Ja kosteutta on riittänyt. Tänään pääsin vihdoinkin kitkemään ilmojen hiukan viilettyä. Kahden päivän takainen kastelu (sademittarin mukaan 17 mm) näkyi ja tuntui edelleen maassa. Kitkettävää riitti neljän ämpärillisen verran ja homma on vielä hiukan kesken. Roppa ei vaan jaksanut ;) Kasvimaata yrittävät vallata ohdake, nokkonen, leinikki, lemmikki ja maahumala, unohtamatta juolavehnää. Joten töitä saa tehdä tulevinakin vuosina... Olkikate helpottaa hiukan, rikkaruohoja ei ole valtavasti, toisaalta taas kate vaikeuttaa rikkaruohojen kitkemistä... Mietinkin, että toimisikohan ruohosilppu parempana katteena, koska se on tiiviimpää ? Rikkaruohokuria varmaankin auttaisi, jos taloudessa olisi siimaleikkuri. Sillä saisi viimeisteltyä kasvimaan reunat, eivätkä rikkaruohot pääsisi sitä kautta leviämään. Tutkaillaanpa sopivaa laitetta...

Merkkejä on valtavasti, haluan sähkökäyttöisen, en polttomoottorista. Tunteella päädyin Boschiin, niillä on paljon erilaisia malleja ja Boschilla olen aiemminkin leikannut.Niillä on myös hyvät nettisivut vertailumahdollisuuksineen. Aluksi ajattelin johdolla toimivaa trimmeriä, mutta tällä pihalla on niin monta siistittävää nurkkaa, että johdollinen on melko hankala. Akkukäyttöinen on helppokäyttöisempi pihalla, mutta maksaa tietenkin enemmän. Mitenkä vaan akku kestää talviseisokin ???? Siitä ajattelin keskustella kaupassa ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä.  Akuissakin on erilaisia vaihtoehtoja, Litiumioniakku kuulemma mahdollistaa voimakkaamman trimmauksen, siis horsmat ja putkikasvit, ilmeisesti toisin kuin tavalliset akut. Näin väitti Boschin omat sivut, liekö asiassa perää... Lisätietoa tarvitaan. Goolettamalla, siimaleikkurin valinta, löysin opetushallituksen sivuilta kiinnostavan opetusmateriaalin siimaleikkurista. Ei se ollut tarkoitettu tällaiselle kotitarhurille, mutta mielenkiintoista tekstiä. Sivuston perusteella päätin, että en osta mitään halpissiimaa, vaan profiloitua tai jopa terällisen version.

Muita tapahtumia pihalla:
- Omenapuustani löytyi 1 omenanraakile
- Päivänlilja aloitti kukintansa. Veikkaan, että kyseessä on tarhapäivänlilja, mahdollisesti 'Frans Hals'
- Joku onneton on syönyt 2 tyrnin latvat. Poika on vielä hengissä, mutta toinen tyttö taitaa olla entinen :(
- Linnunpönttö oli muuttunut kerrostaloksi, pöntön päälle oli ilmestynyt olkipesä. (kuva ilmestyy myöhemmin)

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista...

Jo taloa ostettaessa oli selvillä, että talo pitää maalata uudelleen. Lautojen päät olivat ihan ilman suojausta monessa kohtaa. Siispä maalaamaan, eihän se mikään iso urakka ole...

Maalin valinta oli helppo, talon esittelyssä oli autotallissa vielä maalipurkkeja, joten Vinhaa pintaan. Sininen ja punainen löytyivät helposti Vinhan värikartasta, harmaata piti hiukan etsiskellä.Niinpä otin laudan pätkän mukaan maalikauppaan. Siellä tutkailin malliruutuja ja päädyin samaan sävyyn kuin kotona värikartassa. Myyjätyttö tutki laudan värisävyä koneellisesti ja päätyi eri tulokseen... Pidin pääni ja otin oman harmaan sävyni. Maalia tuli ostettua viisi 9 litran pönttöä: 1 harmaa, 1 punainen ja 3 sinistä. Ja eikun kotiin peittämään ikkunoita ja pesemään taloa...

Teippailin muoveja ikkunoihin, mutta ruokasalin ikkunat jätin auki. Juhannus tulossa ja maailma piilossa, kiitos ei. Päätin juhannuksen ajan ihailla maisemia ja peitellä loput ikkunat vasta keskikesän juhlan jälkeen. Talon pesu oli mielenkiintoinen urakka. Ensimmäiselle seinälle levitin pesuaineet harjalla ja huuhtelin pois puutarhaletkulla. Hirvee urakka ja varsinkin kun piti kiipeillä rakennustelineillä, että sai päädynkin pestyä otsalautoja myöten. Siispä seuraavalle seinälle levitin pesuaineen painepesurilla, helppoa :) Mutta... Seinä ei tullutkaan puhtaaksi, koska minulla oli liian mieto puhdistusaine (en tiennyt, että painepesuri lisää seokseen vettä). Muutamia kohtia piti pestä useampaan kertaan. Kolmannen seinän pesin siten, että levitin tuhdin pesuaineseoksen painepesurilla, hankasin harjalla ja huuhtelin taas painepesurilla. Jes, nyt tuli puhdasta!!!!  Viimeinen seinä ja ruokasalin kattojen väli piti jättää myöhempään ajankohtaan, jotta saisin tikkaita ja tikkaiden pitäjiä käyttöön.

Ja sitten maalaamaan... Talkooväki, vanhempani ja pari ystävää, maalasivat... Isäni laittoi 3 pitkät tikkaat yhteen ja kiipesi maalaamaan räystäitä ja päätyikkunan yläpuolista sinistä seinää... Voi luoja, valitsemani sininen oli ihan kauheeta... Siis aivan vaalean sinistä. YÖK!!!!! HIRVEE suorastaan... Mutta sillä mennään... Ja sitten oranssit ikkunanpielet. Ensimmäisessä ikkunassa oranssi näytti järkyttävän erilaiselta kuin vanha maali, ennenkuin tajusimme, että päätyikkunan pieliä ei oltu maalattu, vaan niissä oli pohjamaalipunainen. Aikaa myöten ja maalin kuivuessa maalaustulos ei näyttänytkään ihan niin pahalta. Mutta en minä silti siitä tykkää!!!!

Maalausurakka oli melkoinen kokemus: lihakseni huusivat tuskasta, urakka oli valtavan paljon isompi mitä kuvittelin ja minä opin hallitsemaan korkeanpaikan kammoani. Siis minä kiipeilin tikkailla, joskin tikkaiden alapäässä oli koko ajan ystävä pitämässä tikkaita paikallaan. Ilman Lauraa en olisi tikkaille kiivennyt!!!! Lisäksi minä kävelin katolla, makasin katolla, maalasin katolla...














Maalausurakan lisäksi pihalla on tapahtunut... Pavut eivät näytä kauhean hyvinvoivilta, myös kesäkurpitsat tekevät kuolemaa (kukkivat silti), mutta punajuuret, sipulit ja porkkanat kukoistavat :)
Jalopähkämö on aloittanut kukintansa ja se kukkii upein violetein kukin. Yksi pihani roniskoista ruusuista päätti kukkia kauniin hennon vaaleanpunaisin kerrotuin kukin. Mietin, että miten sen saisi leikattua siistimmäksi, kunnes selvisi, että kyseessä onkin köynnösruusu. Sillä vaan ei ole tukea, joten se kasvaa maata pitkin...

Nyt on tarkoitus rentoutua muutama päivä, mutta kolmen päivän päästä minun on palautettava painepesuri. Joten siihen mennessä pitää saunamökin sauna ja pesuhuone olla siivottuna, tarkoitus on pestä ne kunnolla painepesurilla....






maanantai 20. kesäkuuta 2011

Lapsi- ja vierastyövoimaa tilalla

Muutaman päivän poissaolo kotoa oli taas tuonut muutoksia pihaan. Punajuuret olivat kasvaa hujahtaneet jo viisi senttisiksi, porkkanakin oli saanut kunnon lehteä, pinaatti noussut ja tietenkin valtavasti rikkaruohoa... Kotiintullessa mukanani oli 2 lapsivierasta. Heti ensimmäisenä aamuna tytöt pääsivät kitkemään kasvimaata, papu- ja kesäkurpitsapenkkejä. Ohjeeksi annoin, että kaikki vihreä pitää repiä pois, koska molempien penkkien hyötykasvit kasvoivat vielä sisällä ikkunalaudalla. Ja tytöthän kitkivät... He olivat halukkaita auttamaan enempikin, mutta siihen piti pistää stoppi. En uskaltanut luottaa punajuurten harvennusta 6 vuotiaiden käsiin... Tytöt lähtivät hoitamaan kylvämiään auringonkukkia.

Sopivasti sateiden välillä, auringon paistaessa päätin kokeilla puutarhan vesiletkua. Sen kunnosta ei ollut takeita, koska se oli entisen omistajan jäljiltä... Ensin uusi suutin kiinni vesipostiin, sitten letkussa ollut liitin kiinni suuttimeen. Ei toimi... Letkun toiseen päähän uusi pikakiinnitin ja se kiinni suuttimeen, hyvin toimii. Sitten viallinen pikakiinnitin kiinni sadettimeen, ei pysynyt, kun vettä suihkusi paineella. Siispä kiinnitinkauppaan....

Perjantaina pihalleni ajoi linja-auto peräkärry perässään ja toi lainaksi rakennustelineitä... Talonmaalaus on alkamassa... Lankomies pystytti lauantain aikana telineet isäni avustuksella ja tänään sunnuntaina päätin testata ne, koska paikalla oli joku soittamassa ambulanssia, jos sieltä tullaan pää edellä alas. Kyllä sinne ylös pääsi, kun tikkaat siirrettiin parempaan paikkaan, mutta se  alastulo... Telineiltä tikkaille siirtyminen oli kamalaa!!!! Mutta mä aion mennä huomenna uudestaan telineille, jotta opin ja pystyn... Huomenna lähdetään hakemaan maalipesua ja suojamuovia ja maaleja ja ... Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin, että talo pysyy sinisenä. Minä olen jo tottunut siihen, enkä pystynyt mieltämään taloa keltaiseksi valkoisilla ikkunan pielillä, koska katto on punainen ja sokkeli terasseineen ja ikkunanpuitteinen on tummaa harmaata.

Nyt nautitaan hiljaisuudesta ja kirjoitellaan kauppalistaa....

torstai 9. kesäkuuta 2011

Kesäloma vai työloma

Lämmintä, kaunista, ihanaa... Todellinen lomailusää. Puutarha näyttää ihanalta: Syreeni tuoksuu huumaavasti, omenapuu valkoisenaan kukkia, akilleijat, raunioyrtit, ruusujuuri, sammalleimu näyttävät parhaita puoliaan. Tässä teillekin ihailtavaksi:

Vaikka kesäloma alkoikin, oli maanantaiaamuna kello herättämässä kuudelta. Olin nimittäin sopinut putkimiehien kanssa tapaamisen. Odotan, odotan ja odotan, mutta ei heitä kuuulu. Tiistaina soitan perään, että mikäs on, kun eivät tulleet... Eivät edes löydä tilaustani, mutta lupaavat soittaa vartin sisään. Ei kuulu soittoa... Hiukkasen meinasin jo hermostua, mutta kolmen tunnin kuluttua pihaani ajaa automaalaamon auto ja autosta nousee 2 putkimiestä kysellen, että mitähän pitäis tehdä... Heillä ei siis ollut hajuakaan tekemästäni tilauksesta, mutta kuuntelivat ja kirjasivat ylös työlistani ja lupasivat tulla seuraavana aamuna uudelleen materiaalien kera. Ystäväpiiristäni kuului hiukan epäileviä kommentteja, mutta putkimiehet tulivat lähes lupaamanaan ajankohtana. Ja rupesivat ripeästi töihin. Yksi teki töitä sisällä, toinen tutkaili toimimatonta jätevesipumppua ja minä kitkin kasvimaata. Putket saatiin korjattua melko nopeesti, testaus ja pumppu käyntiin ja lisää vesisuihkuja... Asentajilta loppui korjaussarjat, tein samalla tilauksen myrkystä... Pieni epäily, että tulevatko takaisin, mutta tulivat... Ja nyt toimii, enää on ylimääräisiä suihkuja WC-altaassa ja lavuaarin hajulukossa. Nekin korjaantuvat huomenna....

Pihatöitä on mukava tehdä, kitkemistä on melko vähän, joten kukkapenkkejä tekemään. Tällä pihalla kukkapenkit ovat väärässä paikassa ;) Hellesäällä on niin mukava rehkiä...

Ensin pintamaa pois... Sen alta löytyikin noin 20 cm kerros kiveä (koko vaihteli pikkurillin kynnestä pään kokoiseen). Ja kivien alta tiukkaa, paksua, harmaata savea... Eipä tarvitse miettiä punttisalia tai puistojumppaa, kun kaivaa kukkapenkkiä... Tietää tehneensä töitä. Tämän kesän tavoite on saada tämä kukkapenkki valmiiksi, lähtien ruususta päättyien koivuihin. Loppu hevosenkengästä keskustoineen tehdään vasta tulevaisuudessa ellei tänne ilmesty innokkaita kaivajia ;)

Silti voi sanoa, ihana asua maalla :)

maanantai 30. toukokuuta 2011

Ensimmäiset säilönnät omalta tontilta

Olipa ihana ja lämmin auringonpaiste... Huivi päähän, aurinkolasit silmille ja kasvimaata kitkemään. Juolavehnä, vuohenputki ja leinikit olivat hyökänneet kasvimaalleni, mutta hävisivät tämän taistelun. Ilokseni sain huomata, että punajuuri oli jo itänyt, pienen pienet sirkkalehdet olivat nousseet savesta. Ihana ja toivottu ylläri. Samalla kasvimaata raakatessani totesin, että reunimmaiset sipulit ovat sen verran keskellä penkkiä, että reunaan toivottavasti mahtuu vielä yksi kylvävako. Mahtuihan siihen: Puoleen vakoon kylvin pinaattia (lajike: Matador) ja toiseen puolikkaaseen kylvin jäävuorisalaattia (lajike: Great Lakes). Pinaatti on lähempänä taloa ja salaatti kauempana.

Vielä johonkin kohtaan pitäisi rakentaa monivuotisten kasvien kasvimaa. Villirucola ja maa-artisokat odottavat kylvämistä. Niitä en haluaisi istuttaa kasvimaahan, jotta sen voisi joskus kääntää jyrsimällä. Hyviä ideoita siis otetaan vastaan.

Olin jo muutaman viikon ihaillut pihani nokkospuskia. Mieleni on tehnyt kokeilla nokkosruokia. Nyt jo nokkoset olivat aika isoja. Saksin nokkoset varsineen ämpäriin. Kokonaisen ämpäsillisen niitä poimin, sitten toin saaliini sisälle ja laitoin tiskialtaaseen likoamaan. Liotetuista nokkosista riivin lehdet irti, varsi joutui suoraan biojätteeseen. Siivilällisen lehtiä laitoin kiehuvaan veteen, keitin niitä noin 5 minuuttia ja sitten kaasin keitinveden siivilän läpi ämpäriin. Huuhtelin nokkoset kylmällä vedellä, puristin kuivaksi ja lätsäytin kasan leikkuulaudalle. Annoin niiden hetken jäähtyä, sitten muotoilin pötkön ja leikkasin viipaleiksi. Viipaleet nurin ja lopuksi koko leikkuulauta pakastimeen. Toivottavasti minulla on tämän jälkeen helposti käytettäviä nokkospellettejä... Yhdestä ämpärillisestä nokkosia tuli noin 3 desilitraa ryöpättyä nokkosta. Ja sitten minulla on puoli ämpärillistä nokkosvettä lannoitukseen ja hiusten hoitoon. Nokkosvesi kuulemma edistää hiusten kasvua...

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Pihatöitä talkoilla ja pieniä vieraita

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet työntäyteistä aikaa pihalla. Vieraatkin on pistetty lapion varteen (KIITOS). Kasvimaa on nyt kunnossa, laajennusosa odottaa taimia, polut on katettu oljilla. Kohta pääsen kattamaan sipulipenkit, niissä on jo mukavat alut.

Marjapuskat ovat kukassa ja kimalaiset ovat olleet ahkeria :) Pirtin takana olevat "punaherukat" tunnistin taikinamarjaksi, koska niissä kukkatertut kasvavat ylöspäin. Harmi!!!!! Takapihan marjapuskat kasvoivat vuohenputkien ja nokkosten seassa. Niissä oli runsaasti kuivia oksia. Kitkeminen, leikkaaminen ja tukeminen sai ihmeitä aikaa, vai mitä ?
Ennen

Jälkeen

Tämä puska on aika eriskummallisen muotoinen, mutta aika näyttää saako siitä elävää kunnollista kasvia. Marjojen kyspymisen jälkeen olis tarkoitus aloittaa leikkausurakka, joka jatkuu useiden vuosien ajan. Niin tiheitä ja isoja osa puskista on... Eivät meinanneet mahtua 80 cm kehikkoon.

Viikko takaperin istutimme siskon lasten kanssa auringonkukkia. Niiden kylväminen oli lapsille mukavaa puuhaa. Tänä kesänä herrasväki vieraileekin usein täällä, joten lapset pääsevät seuraamaan kylvöksen kasvua. Toivottavasti pääsevät näkemään kukkivia auringonkukkia :)

Pienten siskonlasten lisäksi rupesin epäilemään, että talossani asustaa muitakin pieniä, ainakin rapinasta päätellen. Hiljaa hiipien pääsinkin yllättämään hiirulaisen... Näin sen otuksen elävänä roskakaapissani. Siispä loukkua virittämään ja vajaan tunnin kuluttua loukku napsahti ja hiirulainen oli vainaja. Viime syksynä kalliilla hankittu koteloloukku osoitti toimivuutensa, eikä minun tarvinnut koskea itse loukkuun, kun irrotin hiirtä pirtin takana. Joskus kannattaa satsata laatuun ;)

Uusia kasvilöytöjä pihalla: Jalopähkämö (nähty aiemmin, nyt tunnistettu) ja komea maksaruoho ja oletettavasti pihalla kasvava päivänlilja on syyspäivänliljaa, koska siinä ei vielä näy kukkavanoja kuten äitin päivänliljassa.

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Pakko päästä kylvämään...

Pakko, ihan pakko on päästä kylvämään. Siis nyt iski niin paha kylvökuume, että pakko on, vaikka savikokkareet kasvimaalla on koko 5 cm. Mutta ei ne enää käsipelillä pienene. Maakin on mukavan märkää, kun on satanut parina päivänä.

Siispä kylvösuunnitelma esille ja opaskirja kans. En nimittäin aiemmin ole penkkeihin kylvänyt. Riviväli ja taimitiheys on uutta. Ensimmäiseen riviin laitoin sipulia, toiseen riviin tuli aikaista porkkana, lajike Amsterdam, sitten taas sipulia ja sitten taas porkkanaa, tällä kertaa syyslajiketta Nantaise. Ja vielä lopuksi rivillinen punajuurta, lajike Detroit. Oli mielenkiintoinen urakka laatia talvella viljelysuunnitelmaa, kun kaikki kasvit eivät tykkää toisistaan. Porkkana ja sipuli kuulemma suojelevat toisiaan, sitten tillin piti pysyä kaukana, jne... Toivottavasti lukemistani ohjeista on hyötyä...

6 riviä kylvetty ja pieni kasvimaani oli täynnä. Kesäkurpitsa, pavut, pinaatti, rucola... Ne ovat vielä kylvämättä. Rupesinpa sitten saman tien kääntämään lisämaata. Ensimmäinen kerta käännetty, purettu työpaineita saveen. Siitä on hyvä jatkaa paineiden purkua...

Kesäkurpitsan alut näyttävät nostavan päätään mullasta, amarylliskin heräsi henkiin kasvattamaan lehtiä... Ystävän tuoma ruohosipulisetti menee tänään kylvöön... Basilikan vieressä keittiössä on tilaa....

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Ikävä ylläri ja hiukan positiivista

Sai tänään vanhemmat vieraakseen. He toivat tullessaan uuden vesipumpun naapuriin, koska vanha oli rikki ja halki ja korjauskelvoton. Isä asensi sen paikalleen ja kokeili. Vettä tuli, mutta ei hanasta, vaan vessan seinästä ja keittiön katosta. Molemmissa putket halki :( Eli toisin sanoen naapuri on päästetty kylmäksi, oletettavasti edellinen omistaja ei ole lämmittänyt sitä sen jälkeen kun muutti siniseen taloon. Piru vie!!!! Tiedän, että ostin piharakennukset huonokuntoisina, mutta luulin silti, että pumppu toimii eikä putkissa olisi reikiä. Minusta näistä vioista olisi pitänyt kertoa... Korvauksia on silti turha hakea, putkimies vaan paikalle...

Vanhempani toivat minulle myös ruohonleikkurin, sellaisen bensakäyttöisen, joka pitää vetää käyntiin. Hirvittää, saanko sen käyntiin. Kokeiltaessa se lähti käyntiin, samoin illalla kun oikeesti ajoin pienen pläntin nurmikkoa ja ison alueen rikkaruohoja. Jes!!!! Mutta pihasta voi sanoa, että perunapeltokin on tasaisempi kuin meikäläinen nurmikko (lue rikkaruohikko). Työmaata riittää sen tasoittamisessa...

Isäni kiipeli talojen katoilla ja puhdisti rännit, äitini haravoi, kantoi puita ja siivosi muutenkin pihaa. Suurkiitos!!!!! Hommat menivät paljon eteenpäin, vaikka en ehtinytkään kylvämään kasvimaata. Ehkä huomenna....

Uusia löytöjä pihalla: mustarastaan pesä liiterin oven päällä, ukonhattuja syreenin juurella...