Lomakäsitöitä

Tuntuu ihanalta vain istua sohvalla ja neuloa!!!! Välillä tietysti laitetaan ruokaa, syödään, käydään kaupassa, käydään kuntosalilla (tänä aamuna klo 7.30).

Neulon ja tv:stä katsotaan Komisario Palmuja tai Risto Räppääjää... Ja valmista tulee, kun ei tarvitse ajatella mitään muuta...

No, kun ei tarvii ajatella, niin virheitä sattuu... Jälkimmäinen sukka olikin jo melkein valmis, kun totesin, että olen varressa kaventanut liikaa silmukoita, joten purkuhommiin. Ärsyttävää!!!!! Teki mieli päästää muutama kirosana suustani, mutta hillitsin itseni, koska seurassani on rakas kummityttöni.

Kummityttöni ei neulo, ei osaa. Olen kyllä luvannut opettajaa hänet neulomaan vasenkätisesti. Hän on silti innokas käsityöntekijä. Tänään valmistui aasi. Ei keppihevonen, vaan keppiaasi... En edes tiedä kuinka mones keppari tämä on hänellä, paljon niitä jo on. Täytyy sanoa, että taitava tyttö. Lounaan jälkeen hän aloitti ja nyt on jo valmista.

Käsityörikkaita välipäiviä!!!!

Joulurauhaa!

Joulu on mennyt rauhallisissa merkeissä. Aattona söimme ja seurustelimme vanhempieni, enoni ja isoäitini kanssa eli perinteisesti mentiin. Kun vieraat lähtivät, niin mekin lähdimme vanhempieni kanssa kävelemään tätini luo iltakahville. Tänä vuonna olimmekin aikaisin liikenteessä, jo vähän ennen iltakahdeksaa... Kyseinen vierailu on odotettu, koska se on ainoita kertoja vuodessa, kun tapaan serkkujani. Tänä vuonna he olivat kaikki paikalla...

Jouluperinteisiimme kuuluu joulupäivän ajelu sisareni luo. Hän ei ison perheen kanssa halua tulla vanhempieni luo, joten me ajelemme sitten heille. Paluumatkalla pysähdyimme Pusulan hautausmaalle sytyttämään kynttilät isovanhempieni haudalle.

Pusulan kirkko

Jokajouluinen yllätys löytyy vanhasta ruumishuoneesta, seimiasetelma. Joka vuosi asetelma on erilainen...

Tänään olen ohjekirjan avulla opetellut kameran käyttöä. Vielä mennään ihan automaattiohjelmilla, manuaalisäätöihin en ole vielä uskaltautunut. Kamera rupeaa jo tuntumaan hyvältä kädessä, ei  enää liian painavalta, kuten alussa. Harjoittelu jatkukoon...

Rauhallista joulun jatkoa!!!!

Hyvää joulua!

Hyvää ja Rauhallista Joulua!!!!!

Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy

Mutta minäpä löysinkin tieni joulumaahan, Mäntsälään Saaren kartanoon, jossa Keudan opiskelijat luovat vuosittain joulumaan. En käy siellä joka vuosi, mutta aina joskus... Ensimmäiseksi, kun astuu ovesta sisään, pääsee satumetsään. Satumetsään on luotu kuusten avulla polkuja, lisäksi sinne on tuotu kartanon ja muutaman lähitilan eläimiä yleisön nähtäville. Oli vuohia, vasikoita, ankkoja, minipossuja, hiiriä ja alpakoita...

Ja se, mistä tykkään kaikkein eniten, on tietenkin puutarhaopiskelijoiden upeat kukkakoristeet.

Tämä viimeisin ei sisällä mitään jouluista, mutta varsin komeankokoisia nuo kasvit ovat. Harvalla on yhtä isoa rahapuuta kotona, kuten tuo etualalla kasvava.

Tänä vuonna emme päässeet kasvihuoneesen, jossa kasvatettiin mm. joulutähtiä. Sitä joulutähtimerta olen kaiholla muistellut muutaman vuoden takaa. Mutta kasvihuoneen seinien läpi sain sentään tirkisteltyä, että pelargoneja on vielä jäljellä...

Tänä vuonna ilmoittauduimme ystäväni kanssa myös navettakierrokselle. Navetasta en ottanut yhtään kuvaa, mutta pieneläintalosta sitäkin enemmän.

Chincilla

Korallisormisammakko

Oli todella kiinnostava kierros, koska itselleni oli uutta, että Saarella koulutetaan myös pieneläinhoitajia. Nämä matelijat eivät todellakaan ole lemppareitani, mutta katselihan niitäkin ja ystäväni jopa silitti valkoista käärmettä. Minä en uskaltanut.

Valoisaa vuoden pimeintä päivää, huomisesta alkaen päivät pitenevät ja voi aloittaa kevätkylvöt :)

Kamera ja kameralaukku

Keskiviikkona käväisin Helsingissä. Ohjelmassa oli tasan kaksi asiaa: Ystävän tapaaminen ja järjestelmäkameran hankinta. Jos aikaa jäisi, niin sitten voisin käydä Tuomaan markkinoilla...

Kamera tuli hankittua ja ihan juurikin se, jota menin ostamaan, samoin objektiivi. Loppuilta meni rattoisasti rupatellessa, että Tuomaan markkinoille en ehtinyt (jaksanut), illallakin olin sen verran myöhään kotona, että purin kameran ja objektiivin pois laatikoistaan ja laitoin akun lataukseen. Kaikkeen muuhun keskityn myöhemmin...

Kamerakaupassa sain myyjälle, että en tarvitse mitään kameralaukkua, koska käytän kameraani vain kotona. Ja pah, heti jouluna se pitää viedä näytille vanhemmilleni ja enolleni. No milläs minä kameran kuskaan, jos ei ole jotain laukkua... Pieni vilkaisu kameraliikkeen nettisivuille kameralaukuista: rumia ja kalliita... Siitä se ajatus sitten lähti... Eli jospa tekisin laukun itse...

Ruutupaperille suunnitelmaa, mittojenottoa, materiaalivarastojen tutkimista... Melkein kaikki tarpeellinen löytyy kotoa, vain vuorikangas, pohjan vaahtomuovi ja vetoketju pitää hankkia... 

Eilen illalla kauppareissun jälkeen aloitin... Ja nyt se on valmis :)

Itsetehty kameralaukku

Päällikangas on takkikankaani jämä. Pohjassa on pari senttiä paksu vaahtomuovi, reunoilla päällikankaan ja vuorin välissä on kovikehuopaa tukemassa laukkua. Hinnaksi laukulle tuli alle 15 euroa.

Täytyy sanoa, että olen tyytyväinen lopputulokseen. Laukkuun mahtuu mukaan akkulaturi, mahdollisesti myöhemmin hankittava lisäobjektiivi, sivutaskuissa kulkevat mukana lisämuistikortit, johdot jne...

Nyt kun laukku valmistui, pitäisi ruveta tekemään joulusiivousta, mutta taidanpa ottaa kameran mukaan ja lähteä kokeilemaan sitä ulos puutarhaan...

Aurinkoista viikonloppua!!!!

4 vuodenaikaa -haaste

Sain Tuulikilta Kukkia ja koukeroita -blogista sekä Vaaleanvihreää-blogista haasteen 4 vuodenaikaa. Haasteen tarkoituksena olisi kuvata neljä vuodenaikaa, aiheen ei tarvitse välttämättä olla samasta kohteesta, vaan ajatuksena vain on kuvata vuodenajat ja kuva voi olla vanha tai uusi. 

Mietinpä tässä, että mitähän kohtaa pihallani olen kuvannut eri vuodenaikoina... Oli muuten vaikea löytää sellaista kohtaa. Minä olen kuvannut kaikkea innokkaasti keväällä ja kesällä, mutta syksy ja talvi onkin jäänyt vähemmälle. 

Mutta jonkinlaiset kuvat löysin takapihalta...

Talvi 2010 - 2011

Tämä kuva onkin ensimmäinen ja ainoa takapihan kuva, jossa tuo aronia pensas näkyy. Ensimmäinen puutarhatyö, jonka tein ensimmäisenä keväänäni tällä tontilla, oli tuon aronian hävittäminen. Sillä paikalla on tällä hetkellä kasvatuslaatikoita.

Kevät 2016

Kesä 2016

Syksy 2015

Taas huomaan, että kuvia pitää ottaa eri tavalla, ei saa kuvata pelkkiä kukkia, vaan välillä on otettava laajempia kuvia. Ehkäpä nyt muistan, kun minulla on vihdoin ikioma järjestelmäkamera :) 

Mutta sitten takaisin haasteeseen... Haastan seuraavat bloggarit penkomaan valokuviaan:
Kukkaiselämää
Vaaleanvihreää
Multaa ja mukuloita

Muutkin halukkaat voitte ottaa kopin haasteesta, täällä on taas pidetty taukoa blogien lukemisesta, joten en tiedä keillä kaikilla haaste on jo kulkenut.

Menneen ajan joulumarkkinat

Huh, jokavuotinen joulunalusrutistus on nyt kunnialla ohi eli Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat. Niihin valmistautuminen on vienyt kaiken aikani, joten en ole tännekään ehtinyt. Kiitos haasteista, joita olen saanut. Otan haasteet vastaan ja vastailen niihin ensi viikolla.

Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat ovat käsityövuoteni huipennus. Siellä myyn koko vuoden käsityötuotantoni, tai ainakin yritän myydä. Tänä vuonna osallistuin kaksiin muihinkin myyjäisiin, koska halusin kokeilla uutuustuotettani. Minä kun innostuin, kummityttöni syytä, hevosista. Olen virkannut shetlanninponeja, welshponeja, suomen hevosia ja lämminverisiä...

Nämä hevoseni ovat siis kaulahuiveja, joiden toisessa päässä on pää ja toisessa häntä. Ja kiinnostusta löytyi kiitettävästi :)

Ei voi sanoa, että myynti oli hyvä, koska jotain joutui tuomaan kotiinkin. Mutta tyytyväinen olen ja ensi viikolla pääsen ostamaan itselleni järjestelmäkameran, ettei tarvitse katsella näitä mihin sattuu tarkentuneita kännykkäkuvia...

Mukavaa kolmatta adventtia 💝

Joulufiilis

Nyt se iski jo... Nimittäin joulufiilis. Tämä on todella harvinaista, koska yleensä pääsen joulutunnelmaan vasta pari päivää ennen joulua laulaessani Enkeli taivaata kirkossa.

Enpä osaa sanoa, mikä tämän tunnelman luo. Onko syynä se, että vuoden pahin työviikko on takana vai se, että eilen rentouduimme työporukalla TyHy-illan merkeissä ja opettelimme ammattivalokuvaajan opeilla kännykkäkuvausta. Vai tuoko kynttilänvalossa kuunnellut joululaulut sen tunnelman, vaiko rasvaa tihkuvat, lämpimät joulutortut ? Vaiko tiedossa oleva pitkä viikonloppu, työt kutsuvat vasta keskiviikkona.

Eilisen innoittamana latasin puhelimeeni kuvankäsittelyohjelman, koska tällä hetkellä otan kaikki kuvat kännykällä. Googlen play-kauppaa selatessani löysin sieltä myös Bloggerin, joten tämä postaus on tehty kokonaan kännykällä.

Mukavaa viikonloppua

Kesäsuunnitelmia

Viime kesänä aloitin mittavan puutarharakennussuunnitelman, josta sain peräti yhden osan valmiiksi kesän aikana. Nyt ajattelin hiukan hahmotella tännekin kokonaisuutta, joka on tuloillaan. Tämän työnimenä on ollut alppiruusupuisto ja ehkä siitä sellainen tuleekin...

Tyhjää täynnä, maaliskuu 2016

Tässä koko alue. Valitettavasti lunta vielä runsaasti, mutta parempaa kuvaa en ole ottanut. Ensi kesänä yritän muistaa ottaa kokonaiskuvia, ei pelkkiä kukkakuvia.

Pienelle paperiarkille piirretty hahmotelma alueesta

Pienelle paperiarkille hahmottelin alueen. Ei mittakaavaa, ei mitään. Helpompi se on sitten maastossa merkkailla niitä alueita, ehkä on, ehkä ei...

Kesän 2016 aikana sain siis tehtyä suunnitelman alareunassa olevan istutusalueen sekä liikenneympyrän. Sitten loppui loma ja pihatyöaika...

atsalea- ja hortensiapenkki

Liikenneympyrä

Tuohon liikenneympyrä kuvaan yritin jo hahmotella alppiruusupenkkiä (sinisellä) ja keskiosan kukkapenkkiä (oranssi)

Alppiruusupenkki toisesta suunnasta

Alunperin suunnittelin, että kaikki alppiruusut olisivat 'P.M.A. Tigersteadia', mutta niin monelta olen nyt kuullut haukkuja sen rumasta kasvutavasta, että ajattelin muuttaa suunnitelmaani. Mutta en paljoa!!! Kaikki alppiruusut tulevat olemaan valkoisia, mutta eri lajikkeita. Hm, löydänkö siis 6 - 7 eri valkoista alppiruusua ? Alppiruusujen eteen tulee jotain kasvia, joka on vielä harkinnassa, ehkä seppelvarpua, ehkä jotain matalaa alppiruusua, ehkä...

Tien varteen suunnittelin istuttavani 1 - 2 kukkivaa puuta. Alkuun suunnittelin oikein purppuranpunaista koristeomenapuuta, mutta väri saattaa riidellä atsaleojen kanssa. Sitten harkitsin valkomarjaista pihlajaa, mutta pihlajan kukat haisevat pahalle. Nyt olen ihastunut, kiitos Kotipuutarhalehden artikkelin kirsikkapuihin. Jospa istuttaisin siihen 2 nappikirsikkaa (p. cerasus 'Rhexii'), sillä on upeat kerratut kukat ja sen pitäisi menestyä myös 2. vyöhykkeellä. Puiden väliin pohdin jotain pensastaryhmää, voi olla myös havuja.

Keskelle tulevan kukkapenkin (yläkuvassa oranssilla, alemmassa oikeanreunan sininen kolmio) ajattelin reunustaa kuunliljoilla ja niiden keskelle istutan jotain keskikesällä ja loppukesällä kukkivaa värikästä kukkaa, ehkä liljoja ja daalioita. Daalioiden huono puoli on tietenkin jokasyksyinen ylöskaivaminen ja talvettaminen, mutta ne ovat niin upeita kukkijoita.

Hankittavaa riittää ensi kesällekin, mutta enpä osta mitään ennenkuin rikkaruohot on kitketty ja multa kärrätty. Kitkeminen vie niin tuhottomasti aikaa, että turha edes haaveilla istuttamisesta ennen elokuuta. Mutta suunnitelmia, niitä on kiva tehdä ja talven aikana kasvisuunnitelmat ehtivät vielä muuttua moneen kertaan. Riippuu ihan siitä, mitä lukee tai katselee (juuri katsoin Gardeners Worldin jakson 6, jossa vieraillaan upeassa daaliapuutarhassa)

Mukavaa viikonloppua ja ensimmäistä adventtia!!!

Pimeys helpottaa

Se jokasyksyinen syysväsymys iski tänä vuonna todella aikaisin, jo elokuussa. Ja siitä lähtien on hommat jääneet tekemättä, tai jos ne on tehty, niin tehty myöhässä ja huonosti. Puutarhaletkunkin sain vietyä sisälle vasta lumen sulettua.

Mitä minä sitten olen tehnyt, mihin käyttänyt aikaani. En ole lukenut, uusin Harry Potterinkin on aloittamatta, vaikka se heti piti käydä ostamassa. En ole viettänyt aikaani täällä blogimaailmassa, vain harvoin olen jaksanut lukea muiden tekemisistä. Minä olen vain istunut sohvalla ja virkannut, se on homma, jossa ei tarvitse ajatella, riittää että kädet käy. Huiveja on valmistunut ihan kiitettävästi, joten niiden myynnistä saan toivottavasti rahaa ostaakseni sen järjestelmäkameran. Itse asiassa paljoa ei enää puutu sen hinnasta :)

Viikonloppuna eksyin lukemaan blogeja ja teidän postauksenne viime kesästä piristivät mieltä. Toissapäivänä uppouduin itsekin omiin kesäkuviini ja siitä se sitten lähti... Oma pimeys alkoi helpottamaan :) Kevät ja kesä 2017 mielessäni rupesin kaivelemaan siemenlaatikoitani...

Kasvatettavaa riittää, vaikka ei yhtä ainoaa siementä enää ostaisi tai vaihtaisi. Mutta eipä sitä malta olla hankkimatta lisää...

Postilaatikkoon kolahti ensi vuoden vuoden puutarhakalenteri. Sitä olen selaillut ja lueskellut kiinnostavia juttuja esim. erilaisista kurjenmiekoista. Pitäisikö niitä istuttaa lisää ?

Virkatessa katselen mieluusti tv:tä, ja mitä löysinkään YouTubesta: Gardeners World 2016. Virkkuukoukku suihkii itsekseen ja minä kuolaan kevättä ja puutarhaideoita...

Tästä se lähtee, se kevään odotus. Toin jo multapussinkin sisälle. En kylvääkseni, vaan istuttaakseni juurtuneita pistokkaita...

Tsemppiä pimeyden voittamiseen!!!!