Myrskyävä viikonloppu

Lauantaina katselin ikkunasta ulos ja pohdin, että kannattaako tuonne ulos edes lähteä, niin kovin siellä tuuli. Mutta kun olin kerrankin viikonlopun kotona, ja kun iltaisinkaan ei oikein ehdi ja jaksa... Lähdin, menin ja tein...

Useampi vaatekerros piti pukea päälle. Pipoa en käytä, mutta huivin sidoin pääni suojaksi. Ei se kauheasti lämmittänyt, saati suojannut korvia. Tuntui, että tuuli meni toisesta korvasta sisälle ja tuli toisesta ulos. Inhottava tunne!!!!

Tuuli oli tehnyt tuhojaan. Alkuviikosta maahan ankkuiroiduista kärhöobeliskeista se suurin ja painavin oli taas nurin. Samoin Lidlin rimpula köynnöskaari...

Köynnöskaarta en nostanut pystyyn, tyhjensin ruusupavut siitä pois ja siirsin pirtin seinustalle pystyyn odottamaan ensi kesää...

Viimeisiä istutuksia tein myöskin. Minä niin innokkaana kylvin viime syksynä perennansiemeniä, että nyt olen ollut oikein ihmeissäni niiden kanssa. Osittain istuttamista on hankaloittanut se, että siemenet olivat vaellelleet kennostossa miten sattuu, joten ei ole ollut mielekästä istuttaa tulikellukalta näyttävää konnanyrttiä jne. Tänään kuitenkin istutin kaikki vielä hengissä olevat kukkapenkkeihin, arvotaan sitten keväällä, että mitä olen kasvattanut, jos istutukseni siis selviävät hengissä. Ihan välttämättä nämä eivät olleet viimeiset istutukset tälle syksylle, koska suunnitelmissa on käydä parin viikon kuluttua lomalla Turussa ViherLassilassa... Mutta yhtään perennaa en kylvä tänä syksynä, ei siis siemenkirjeitä!!!

Heti joudun perumaan kirjoitukseni, etten kylväisi perennoja. Sain yhdeltä puutarhaystävältäni kurjenpolvensiemeniä. Ne tottakai menevät talvella tai alkukeväästä multaan...

Täällä on ollut jo useampia pakkasöitä, joten daaliat olivat jo lakastuneet. Niistä leikkasin varret poikki ja juurakot nostin ylös... Valtavia juurakoita!

Kuvassa on 3 paakkua, äitiltä tulee vielä 1 tai 2. Ja lähtökohtana näillä on ollut 1 halpakaupan minijuurakko muutaman vuoden (ehkä 4) takaa.

Kasvien verkottamisen aloitin pensasmustikoista...

Alueen verkottamiseen tarvittiin lähes kaksi rullaa verkkoa. Siniset tukikepit olen saanut vanhemmiltani. Isä maalasi ne ja junttasi omalle pihalleen, mutta äitini ei hyväksynyt näitä tolppia, vaan määräsi ne poistettavaksi, joten minä sain ne. Tuonne pihanperälle ne sopivat oikein hyvin.

Nopeasti meni tämäkin viikonloppu, paljon jäi vielä tehtävää ja siistittävää pihalle. Onneksi viiden työpäivän jälkeen on taas viikonloppu, jolloin voi jatkaa pihan siivousta.