Kerrankin ajoissa

Jossain asioissa voin sanoa olevani kerrankin ajoissa. Nimittäin minulla on autossani jo talvirenkaat alla, ollut jo viikon ajan. Juuri sopivasti, jos parin päivän sisään saadaan tänne eteläänkin ensilumi tai ensiloska. Yleensä olen liukastellut kesärenkailla isänpäivään asti, jolloin isä on vaihtanut minulle renkaat. Nyt ei tarvitse varoa renkaiden takia!!!!

Toinen asia, jossa olen ajoissa, on joulukortit. Olen jo hankkinut korttitarvikkeet ja aloittanut korttien tekemisen. Hyvä minä, tänä vuonna ei tule korttistressiä viimeisenä iltana kuten tavallisesti :)

Joulukorttitarvikkeet

No, puutarhahommissa olen pahasti jäljessä. Haravaan tai lehtipuhaltimeen en ole vielä koskenutkaan ja kasvihuonekin on vielä tyhjentämättä... Mutta ehtiihän ne... Kesäkukkaistutukset olen sentään tyhjentänyt ja sunnuntain tuulessa ja tuiverruksessa jopa pesin ruukkuja hetken verran. Ja vielä riittää pestäviä ruukkuja, mutta sitä hommaa ei voi tehdä kauaan kerrallaan ulkona, ettei vilustuta itseään.

Loma tuli tarpeeseen, nyt on mieli levännyt ja intoa piisaa puutarhaankin. Vaikkakin lomalla tuli vierailtua useammassa kangaskaupassa ja nyt polttelee päästä ompelemaan... Pari viikkoa pitäisi pystyä hillitsemään ompeluintoa, silloin on vuorossa viikonlopun ompelulanit...

Kangaskauppakierroksen saldo

Syntymäpäivälahjaksi antamani pelargoni-istutus

Isoäitini ilmoitti, että minun pitää talvettaa hänen synttärilahjaistutuksensa. Kiinnostavaa on ollut seurata neljän pelargonin kasvua. Purkkiin on istutettu Dr Ingrid, Pink Happy Thought, Naomi ja Cattolica. Vain Drottning Ingrid ja Naomi ovat kukkineet, nekin heikosti. Kolme kasvia neljästä on suht samankokoisia, mutta Naomi, hän on levittäytynyt koko ruukkuun, luikertelee muiden kasvien päällä ja välissä...

Olisi ehkä pitänyt itse latvoa kasveja kesän aikana. Myös lannoitusta pohdin, ovatko kasvit saaneet lainkaan lannotetta kesän aikana ? Ehkäpä ensi kesäksi hautaan ruukkuun pitkäkestoisia ravinnepuikkoja, josko kukinta olisi silloin runsaampaa.

Mummin lehtikaktukset ne jaksavat syksystä toiseen ihastuttaa kukinnallaan. Omani ovat myös kukassa, mutta ne ovat niin pieniä, että esittelen mieluummin mummin kaktuksia.