Eipä sitä muuta voi todeta, kun miettii alkanutta säilöntävimmaa. Ostin 10 kiloa mansikoita, jotka pakastin. Aiempina vuosina on tuntunut, että 5 kiloa loppuu kesken. No nyt ei pitäisi loppua... Sitten kun halavalla sain, ostin vielä 5 kiloa mansikoita, myytiin hillomansikoina, ja tein niistä mansikkahilloa. Hulluutta, koska enhän minä syö kauheesti hilloja. Näin jälkeenpäin ajatellen, olisin voinut keittää mansikoista mehua. Mutta eipä tullut mieleen.
Pari päivää sitten, vielä puolikuntoisena kesäflunssaisena, piti päästä metsään mustikoita poimimaan. Olin saanut idean höyryttää mustikkamehua, joten muusta viis ja metsään. Rohmulla poimin ja parin tunnin saalistuksen jälkeen ämpäri oli puolillaan ja olo väsynyt. Mutta sainpahan keitettyä 4 litraa mehua, jota terästin punaisella viinimarjalla.
Tänään sitten tyhjentelin toisen punaisen viinimarjapensaan, saalis huima 5 dl. Ja sitten valkoisen viinimarjapensaan kimppuun. Siinä näyttäisi olevankin paras sato. 2½ litraa poimin ja puska on vasta puolillaan. 3 litraa viinimarjoja riittää yhden sitruunan kera mehuannokseen. Se on likoamassa jääkaapissa.
Huomenna olen menossa jälleen mustikkaan. Lisää talvivarastoja. Sitten pitäisi poimia loput valkoiset ja mustat viinimarjat ja keittää ne mehuksi. Pensaspapusatoa saa jo ruveta korjaamaan. Myöskin papusalko pitää korjata. Se olisi jo alunperinkin pitänyt ruuvata laatikkoon kiinni, mutta enpä tullut tehneeksi ja nyt se on kaatunut. Toivottavasti salkopavut ovat vielä ehjiä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti