Ensi kesän kukkaloistoa toivoen

Ensi kesä tuntuu vielä kaukaiselta ajalta, mutta silti se on jo ajatuksissa ja suunnitelmissa, ainakin kesäkukkaistutusten miettiminen. Tai oikeammin ehkä nuukuus, eli miten saada upeat kesäkukkaistutukset halvalla. Kun tilaa ja kokeiluintoa riittää, niin olen kantanut suurimman osan tämän kesän kukista saunamökkiin. Siellä yritin talvettaa viime talvena pelargonini, mutta onnistuin jäädyttämään ne. Onneksi olin ehtinyt ottamaan niistä pistokkaat ennen kohtalokasta kylmyyttä. Nyt yritän taas, paitsi että pelargonien lisäksi kannoin sinne verenpisaroita, ahkeraliisoja, ruusuliisan, verbenan ja lumihiutaleen. Ja onhan siellä vielä yksi begoniakin. Tungosta on.

Pelargonit näyttivät jo niin kellastuneilta, että virittelin heille hiukan valoa. Valohoitoa heille tarjoillaan vain iltaisin (tällä hetkellä), myöhemmin kaamosaikana saattavat saada vähän enemmän valoa.

Koska saunamökissä on jo melkoinen tungos, niin päätin kokeilla muutaman pelargonin talvettamista pistokkaana. Katsotaan jaksavatko ne juurtua enää näin myöhään, olisi pitänyt ottaa ne jo kuukausi takaperin. Mutta kun en ehtinyt/ muistanut/ viitsinyt. Kokeilen juurruttaa heidät sisällä huoneenlämmössä ennenkuin siirrän heidät saunamökin viileyteen.

Kokeilin myös ottaa lumihiutaleesta pistokkaita. Se on lukemani perusteella vaikeasti talvetettava ja erityisen tarkka kastelusta eli ei ihan minun kasvini, mutta kokeillaan. Mitään en menetä, varsinkin kun alkuperäinen kasvi maksoi poistomyynnissä yhden euron. Se on siis ollut jo hintansa väärti.

Kasvien ja pistokkaiden lisäksi olen kerännyt siemeniä (en pelkästään kaupoista), vaan myöskin omista kasveistani. Ahkeraliisasta, siitä upeasta lohenpunaisesta, sain paljon siemeniä. Ensi vuoden värisävyä en tiedä, koska nämäkin lohenpunaiset siemenet ovat peräisin valkokukkaisesta emosta. Tänään keräsin vielä leijonankidasta siementä... Ja kun omaa siementä on myös saatu samettikukasta, tupakoista (punainen ja valkoinen), tuliunikosta ja kirjokakkarasta, niin kukkarikaskesä 2015 on tulossa.

Ensimmäiset kukkakylvöt aion tehdä reilun kahden kuukauden kuluttua. Silloin laitan orvokin siemenet multaan...

Loma loppuu...

Niin sairausloma päättyi perjantaina, joten nyt on korkea aika tarkastella, mitä sain aikaiseksi. Olin antanut itselleni 3 tehtävää: muotopuutarha valmiiksi, polttopuut pieniksi ja liiteriin sekä kivien poisto nurmikosta. Mitä olen saanut aikaan: hiukan muotopuutarhaa eli ensimmäinen pieni kulma, muutama polttopuu on pienemmässä osassa, mutta kaikki on vielä ulkona, yhtään kiveä en ole kaivanut ylös. Voi kauhistus!!!! Mutta ei sentään, olen saanut paljon muuta aikaan, jotain ihan valmiiksi asti :)

Ensinnäkin, sain vihdoinkin sopivan ruukun sisääntuloon. Pitkään olen miettinyt siihen jotain, mutta mitä. Nyt löysin sopivan ja sainkin sen...

Tervetuloa meille

Ai mistä löysin tuon ihanan "padan". Löysin sen isäni hallin pihalta, ja pitkän ruinaamisen jälkeen sain sen. Se on siis jonkun ison auton jarrurumpu. Kierrätystä siis. Ja pihan syyssisustusta...

Toinen iso asia näihin viikkoihin on ollut pihan siivous. Täällä on puolitoista vuotta ollut erinäisiä risukasoja pitkin poikin. Niitä olen poltellut pois, tänään katosi se suurin, joka tosin oli jo pienentynyt kolmannekseen alkuperäisestä. Vähän silti hirvitti, kun tämä roihahti, mutta olin varautunut puutarhaletkulla. Onneksi sitä ei tarvittu :) Mutta kyllä tulenkatsominen on rentouttavaa...

Ensi kesälle onkin paljon puuhaa, kun tästä siistitystä piha-alueesta on tehty osa puutarhaa... Talvi on aikaa suunnitella ja osa suunnitelmista on jo valmiina....

Teippiaskartelua

Sain syntymäpäivälahjaksi kirjan Ihana ilmastointiteippi. Vähän erilaista käsityötä... Heti piti käydä ostamassa ilmastointiteippirulla, sellainen perinteinen hopeanvärinen. Sitten löysin toisesta kaupasta punaista teippiä, taisi olla nimeltään korjausteippi. Sellainen piti ostaa myös...

Kirjassa kaikki työt on tehty kuviollisella askarteluteipillä, joita kuulemma saa tilata nettikaupoista. Minä päätin harjoitella ihan market-teipeillä. Ja hyvä niin, koska ei se ihan helppoa ollut...

Päätin kuitenkin aloittaa punaisella teipillä, se innosti sateisena päivänä enemmän. Päätin aloittaa opiskelun ruusukkeesta, sen ohje oli kirjassakin ensimmäisenä. Ensin leikattiin määrämittaisia teippipätkiä, jotka sitten taiteltiin hienosti kolmioiksi. Alkuun yritin olla kauhean tarkka, mutta onneksi hommassa ei kuitenkaan tarvinnut olla kovin tarkka...

Terälehtiä

Sain aikaan hienon ruusun, mutta en mallinmukaista ruusuketta. Tuli nimittäin luettua ohje huonosti. Mutta ei se mitään, kun tekee toisen samanlaisen ja muutaman lehden, niin saan johonkin kauniin ruusukoristeen.

Teippiruusu

Pakko oli kokeilla, että miten se ruusuke oikeasti kuuluu tehdä... Ja osasihan sen tehdä, kun luki ohjeen huolellisesti. Pieniä virheitä tähänkin mahtuu, mutta ei se mitään. Vasta harjoitus tekee mestarin.

Teippiruusuke

Hauskaa puuhaa... Mitähän sitten tekisin kirjan ohjeilla ???

Duracell-pupuna

Lilja 'Asiatic White'

 Olo on kuin Duracell-pupulla siinä vanhassa mainoksessa. Liikkuu, liikkuu, tekee, hoitaa... Yhtään ei malta olla paikoillaan, kun kerran kotiin pääsi. Olen nyt ollut 2½ vuorokautta kotona ja paljon olen saanut aikaan. Hyvä minä, tällaista hyvän olon tunnetta en olekaan kokenut pitkään aikaan. Olen siis tehnyt sellaisia tavallisia syystöitä. Olen poiminut loput avomaankurkut (2 isoa ämpärillistä), vienyt kurkuntaimet kompostiin ja kaivanut ylös rikkaruohoja. Olen nostanut punajuuret (1 ämpäri + 1 vati) ja juuri nostin uunista vadillisen uunipunajuuria broilerin lisukkeeksi. Olen kitkenyt etupihaa ja aloitinpa jopa pienen muotopuutarhani rakentamisen. Alppiruusupuisto odottaa isää ja halkaisulaitetta, se ei pääse etenemään ennen sitä.

Iki-ihana salkoruusu, se ehti sittenkin kukkimaan...

Edes sade ei ole pilannut tämän päivän töitä. Kun alkoi satamaan, niin minä siirryin sisätöihin. Ensiksi kasasin uuden leluni (katkaisu-jiirisaha ja jalusta) pirtin eteiseen. Minä ostin merkkituotteen, mutta edullisen mallin, katsoin etten tarvitse hienoa ja kallista, peruslaite riittää. Olen ihaillut ystävälläni olevaa samanmerkkistä, mutta siirrettävää sahauspöytää. Se on hieno!!!! Mutta totesin, että en minä sellaista tarvitse. Minulla on sahalleni hyvä paikka tiedossa, eikä sitä tarvitse siirrellä. Nyt voin jatkaa rakentelu-askarteluharrastustani :)

uusi leluni

Yksi iso ongelma on tullut vastaan näiden parin päivän aikana. Naapurini siitä kertoivat heti kotiin palattuani. Minulla on pirtin vintillä kissanpentuja. Minulla pentuja, vaikka en omista edes kissaa. Ei hiivatti, niistä on päästävä eroon. Ei, en vihaa kissoja, mutta en halua niiden myöskään pesivän pihapiirissäni. Kissat ovat toisen puolen naapurin puolivillejä tallikissoja. Niinpä kiipesin kurkistamaan vintille...

Suloisia, mutta ihan väärässä paikassa

Ja olihan siellä :( Pennut ovat jo sen verran isoja, että ne liikkuvat ja niillä on silmät auki. Lähtevät toivottavasti pian emonsa mukana ulos maailmaan. Siinä vaiheessa pitää keksiä, miten saan tukittua kissan kulkureitin vintille. Ovi on kiinni, joten jostain rakosesta kissa sinne vintille kiipeää ja sen raon haluan tukkia!!!!!

"Vielä on kesää jäljellä..."

Huomisen ohjelmassa on kasvihuoneen syyssiivous ja automaattiavaajien poistaminen. Sateen jälkeen pääsee myös jatkamaan risujen polttamista ja mitä kaikkea muuta sitten keksinkään. Täällä ei työt lopu tekemällä, onneksi nyt on aikaa.

Ajanvietettä

Ajanvietettä tarvitaan ja paljon, nyt juuri, tällä hetkellä. Olen sairaalassa, säteilen, minut on eristetty, kukaan ei tule huoneeseeni, hoitajatkin kurkkivat ovelta ja kyselevät vointia. Siinä ei todellakaan ole mitään vikaa, vielä ei edes tylsistyminen uhkaa.

Kun tulin sairaalaan, mukanani oli iso kestokassillinen lankoja, pari kirjaa, aikakauslehti, ristikkolehti, 2 käsityökirjaa ja mikä parasta tietokone nettiyhteydellä. Pääsen ulkomaailmaan, vaikka en saakaan poistua huoneestani eteistä pidemmälle. Heti tultuani sisustin huonettani uudelleen. Siirsin nojatuolin pois  nurkasta keskemmälle huonetta ja käänsin sen niin, että voin katsella ikkunasta ulos. Nostaa jalat ikkunalaudalle, tarkkailla liikennettä ja neuloa. Ja taustamusiikista vastaa Spotify. Ei paha ollenkaan...

Tarkkailemassa...

Huoneen sisälläkin on jotain kiinnostavaa seurattavaa. Sinne on asennettu 2 säteilymittaria eli pääsen itsekin seuraamaan omaa säteilyäni. Ja kyllä, olen säteilevä!!!!

Kuva on otettu siten, että seison noin metrin päässä laitteesta ja säteilyä on runsaasti. Mutta on se laskenutkin jo paljon. Eilen säteily samalta etäisyydeltä oli yli 140. Kotiin pääsen, kun säteily on laskenut alle 15, siis metrin päästä mitattuna. Ensimmäinen virallinen mittaus tehdään vasta huomenna...

Hauska huomata, että rakennusmiehillä on tänäänkin (lauantaina) työpäivä. Ainakin kuvassa näkyvä nosturi nosti seinäelementtiä ilmaan. Saas nähdä, pääsenkö nyt näkemään, kun nosturinkuljettaja kipuaa alas tornistaan. 6 vuotta sitten en nähnyt, vaikka kuinka tarkkaan yritin seurata.

Hauska sattumus tältä aamulta: Taksi pysähtyy keskellä ajoväylää ja kuski nousee autosta, kiertää auton ja työntää päänsä "lähes" pensaaseen ja kaivelee. Minä tietysti katson tarkkaan, että mitä hän kaivelee, jotain huumekätköä vai mitä. Kuski suoristuu ja heittää jotain suuhunsa. Silloin tajuan - kuski pysähtyi syömään tyrnejä... Loistavatkin kauniin oransseina tänne kahdeksanteen kerrokseen asti.

Upea auringonnousu, vaikka se ei kuvassa näykään

Ainoa asia, mikä minua oikeasti harmittaa, on tuo ihana auringonpaiste. Miten mukavaa olisikaan puuhastella pihalla juuri nyt... Mutta onneksi saan sairaslomaa tämän säteilytyksen jälkeen, niin sitten voin parin viikon ajan puuhastella pihamaalla, sitä odotellessa...

Aurinkoista viikonloppua!!!!!

Syyskuussakin kukkii...

On uskomatonta, miten kasvit vieläkin jaksavat kukkia. Osa kasveistakin vasta aloittelee kukintaansa... Aurinko paistaa ja on lämmintä, ei uskoisi, että eletään jo syyskuuta. Minä aloitin silti jo syystyöt. Pelargonit, osan verenpisaroista ja ahkeraliisoista siirsin jo talvisäilytykseen. Sääennusteen mukaan lämmin sää on jatkumassa vielä, mutta en halua riskeerata. Olen seuraavan parin viikon aikana niin vähän kotona hoitamassa ja hellimässä kasvejani, että oli parempi siirtää heidät ajoissa turvaan.

Verbena (kylvetty 3.3.) aloitti kukintansa

Pikkutalviolla on vuodenajat sekaisin

Komeamaksaruoho vasta aloittelee....

Näiden ihanuuksien lisäksi salkoruusuni on availemassa nuppujaan. Kylvin viime kesänä kahdesta siemenpussista, yksinkertaista maatiaissalkoruusua ja kerrottua salkoruusua. Molemmat olivat punasävyisiä, mutta tämä avautuva kukka näyttää melkein mustalta. Sitä en vielä tiedä, että onko se yksinkertainen vai kerrottu. Toivottavasti se jaksaa avata nuppunsa. Rakastan salkoruusuja!!!!

Olen yrittänyt sadonkorjuun ohella valmistella pihaa talveen. Tänään leikkasin marjapensaat, kitkin niiden aluset ja annoin syyslannoitteen. Tyhjensin kompostorin. Eilen keräsin kasvimaalta 10 litran ämpärillisen papuja ja saman verran kurkkuja. Pavut odottavat vielä ryöppäystä, mutta etikkakurkkuja tein jo 4 kiloa (kaikkiaan jo 8 kiloa). Silti kun kaveri pyysi, niin pakko oli lähteä sienimetsään...

Parin tunnin metsäretken saalis

Työt hiukan häiritsevät harrastuksia, mutta eivät enää kauaa. Tämän viikon olen osittain töissä, mutta perjantaista lähtien sairaslomalla. Viikon lupaan itselleni toipumisaikaa (isän kanssa polttopuuhommia luvassa), mutta sitten palaan kotiin puutarhatöihin... Työlista on lyhyt, vain alppiruusupuisto ja muotopuutarha.

Toivottavasti aurinkoisia syyspäiviä riittää vielä pitkään!!!!!!

Alppiruusupuistoni

Suunnitelman omasta alppiruusupuistosta tein jo puolitoista vuotta sitten, kun isäni kaatoi muutaman ison haavan metsästäni. Aukko näytti alussa valtavalta, mutta jotenkin se heti rupesi näyttämään sopivalta alppiruusujen paikalta. Tarkoitus oli aloittaa maanmuokkaus jo seuraavana kesänä, mutta naapuri oli kiinnostunut haapatukeista, joten tukit jäivät odottamaan naapuria. Homma seisoi, seisoi ja seisoi. Tänä kesänä sain vihdoinkin tiedon, että naapuri ei otakaan tukkeja (ei niistä enää olisikaan sahattavaksi). Niinpä isäni pätki tukit ja seuraavana ne pitäisikin saada halkaistua ja pinoon eli pois alppiruusupuistostani. Pienimpiä pöllejä olen jo halkonut...

Nämä odottavat vielä pääsyä liiteriin

Haapapöllejä olen pyöritellyt pois tieltä ja aloittanut polkujen teon. Pohjalle suodatinkangas ja päälle jo parhaat päivänsä nähnyttä haketta. Polut ajattelin reunustaa luonnonkivillä, koska niitä riittää tällä tontilla.

Tuleva alppiruusupuisto

Vasempaan reunaan tulee valkoisia kotimaisia alppiruusuja, lajiketta P.M.A. Tigerstedt. Oikeaan reunaan puiden tilalle tulee keltaisia ja oransseja atsaleoja, pensasmustikoita ja erilaisia hortensioita.

Keskiosan suunnitelman ovat hiukan vielä avoinna. Siihen voisi tulla keskelle puu (koristeomenapuu tai koreanvaahtera tai...) ja sen alle jotain matalaa perennaa. Katselin hiukan perennakirjoja ja päädyin varjohiippaan. Nyt minulla on kotona alennusmyynnistä hankittuna 4 varjohiipan tainta (2 valkoista ja 2 punaista), mutta ei vielä paikkaa niille. Täytynee keksiä joku väliaikaismajoitus heille ensi talveksi.

Tämä suunnitteluvaihe on melkein kaikkein parasta... Mutta ennenkuin kaikki on valmista, niin paljon täytyy tehdä ja tapahtua. Puidenkaatoa, pätkimistä, halkaisua, kantojen jyrsimistä, kaivamista, kärräämistä... Kohta onneksi alkaa sairasloma, silloin on aikaa tehdä ;)

Pitihän sitä sitten visiteerata Lidlissä, kun mainostivat erilaisia kukkasipuleja. Ja minä, joka en edes tykkää tulppaaneista, ostin niitä 5 pussia. Mukaan tarttui myös krookusta, iiriksiä ja kirjopikarililjaa. Pitäisiköhän mennä vielä uudestaan, koska joku näytti löytäneen sieltä myös keisarinpikarililjaa ? Ehkä kuitenkin odotan Korpikankaan sipulipakettia ennenkuin ostan mitään lisää, se tilaus on vähän turhankin iso. Mutta kun siellä oli niin ihania narsisseja ja sitä keisarinpikarililjaakin...

Ensimmäinen erä syyssipuleja

Loviisan Wanhat Talot

Tänä vuonna pääsin ensimmäistä kertaa käymään Loviisassa Wanhat Talot -tapahtumassa. Paljon olen siitä kuullut ystäviltäni, mutta minulla on aina ollut jotain muuta ohjelmaa, etten ole koskaan sinne ennättänyt. Nyt sitten sattui sopivasti vapaapäivä, joten ylipuhuin ystäväni sinne kanssani.

Paikallislehden välissä tuli tapahtuman esittely/ mainoslehtinen. Sitä lueskelin ja mietin, että missä haluan käydä. Yksi ainoa must-kohde löytyi, kohde nro 3 Kuninkaanlampi, jota mainostettiin myös puutarhakohteena. Olen joskus lukenut jostain puutarhalehdestä tästä paikasta ja tosiaankin, paikka oli aivan mieletön!!!! Polkuja, kukkaistuksia, köynnöksiä, pelargoneja, verenpisaroita, sitruunapuu, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaikesta ihanasta en edes ottanut kuvia muistoksi.

Kuvia Kuninkaanlammelta:

Ihana tunnistamaton köynnös

Ihania köynnöstukia, jotka ilmeisesti olivat myynnissä. Tahtoo myös omalle pihalle...

Kiinnostava akileijannäköinen kasvi, mutta kukkavarsi erilainen

Hauska tupsukukka (oikeaa nimeä en tiedä)

Seuraava kohde oli Vanha viinatorni (kohde 5). Talo itsessään oli hauskannäköinen torneineen, itse ajattelin ensin sen olevan joku vanha paloasema, mutta ei viinatornihan se oli. Pihalla oli hienoja puuveistoksia ja sisällä taiteilijan ateljee (tornissa) ja paljon tauluja. Tässä talossa kiinnostukseni herätti hienosti tehty verho...

Verho, johon on siirretty esivanhempien kuvat

Kohde 6: Vanha kauppa, ja ihastuttavan koristeellinen puutarha

Vanha kellari uusiokäytössä

Sama kellari toisesta suunnasta

Kakkuvuoka köynnöskasvin käytössä

Ulkorakennuksen seinäkoristeet

Parissa muussakin kohteessa ehdimme vielä käymään, mutta niistä en ottanut kuvia. Eivät olleet niin merkityksellisiä. Mutta ensi vuonna taidan haluta Loviisaan uudestaan, niin paljon jäi vielä näkemättä...

Sadonkorjuuta osa 2

Onneksi sade hetkittäin lakkaa, niin että pääsee ulos, pääsee tutkimaan kasvatuslaatikoiden sisältöä... Välillä satoa tulee enemmän ja välillä vähemmän...

Ihan kiva sato...

Röyhy ruskettuu, alkaako maissi olemaan kypsä ?

Pakkohan se oli irrottaa, avata ja katsoa...

 Ihan ei ollut pölyttyminen onnistunut, alle puolet maissintähkästä oli tehnyt siementä. Ja nekin raakoja. Loput maissit ovatkin saaneet jatkaa kasvuaan. Katsotaan seuraavan tähkän sisälle joskus myöhemmin.

Mutta tätä yhtä maissia ihmettelen. Siinä on samassa sekä tytöt että pojat. Miten se nyt näin ?

Kummallinen maissinkukinto

etikkakurkkuja

Tähän mennessä olen poiminut jo 4 kiloa kurkkuja ja jos lämmintä riittää, niin lisää tulee ja paljon. Niin paljon on kasveissa kurkunalkuja, että ihan hirvittää. Viime kesänä ja syksynä säilöin 10 kiloa kurkkuja, katsotaan päästäänkö tänä vuonna samoihin lukemiin...

kesäkurpitsahilloa

Ja vielä päätin tehdä herkullista sitruunaista kesäkurpitsahilloa. Huomenna teen lisää, kun saan haettua kaupasta lisää sitruunoita. Niitä kun tarvitaan myöskin raparperimehun tekemiseen... Onneksi hankin viime kesänä toisen jääkaapin, niin kaikki säilykkeet mahtuvat. On sitten talvivarastoja...

Syyskesän kukkijoita

Jotenkin tähän asti kukkapenkkini ovat olleet täynnä alku- ja keskikesän kukkijoita. Ehkä siksi, että keväällä on intoa hankkia uusia perennoja ja tulee osteltua sellaisia, jotka ovat juuri sillä hetkellä kukassa. Toisaalta suurin osa perennoistani on kaivettu sukulaisten ja ystävien kukkapenkeistä. Niinpä päätin viikko takaperin lähteä taimikauppaan ja annoin itselleni luvan ostaa vain sellaisia, jotka kukkivat syyskesällä. Aika hyvin onnistuin...

Kahden pienen pahvilaatikon kanssa tulin kotiin, vain tulikellukka ei kuulunut syyskukkijoihin, kuunliljaa en laske edes kukkivaksi. Ostin syyskaunosilmää, syyshohdekukkaa, verihanhikkia ja sitten sen tulikellukan ja kuunliljan. Nyt toivon, että kasvit ehtivät juurtumaan kunnolla ennen talventuloa.

syyshohdekukka ja syyskaunosilmä

Onneksi tuli kasvatettua myös yksivuotisia syyskukkijoita....

Kesäpäivänhattu

Kesäpäivänhattu

Auringonkukka

 

Kirjokakkarakin jaksaa vielä kukkia...

Keskikesän alennusmyynnistä hankittu lilja innostui kukkimaan valtavin kukkasin

Vierailija kurkunlehdellä