torstai 1. tammikuuta 2015

Epäonnistuin

Meillä on ystäväpiirissä perinne ottaa uusi vuosi vastaan yhdessä minun luonani. Pidämme kaikki hyvästä ruuasta, joten haluan tarjota hyvää ruokaa. Mutta ruokalistan suunnittelu ei olekaan ihan helppoa, koska meillä on monenlaisia erityisruokavalioita. Minä en syö allergian takia mantelia tai pähkinää, yksi ei pysty syömään raakaa sipulia, yksi ei syö kuin muutamaa kalaa, yksi syö vain luomulihaa. Niinpä ruokalistan tekeminen on melkoinen haaste...

Alkupalaksi suunnittelin kalaleipiä. Ensimmäinen vaihtoehto oli silakkaceviche, mutta tarkistettuani tekstiviestillä silakansyönnin, jouduin vaihtamaan alkupalan. Päädyin ruisnappeihin, joissa osassa oli sitruunamarinoitua kylmäsavulohta (osa ilman tilliä, koska se ei kuulu kaikkien vieraiden ruokalvalioon) ja osassa oli itsekerätyistä rouskuista tehtyä sienisalaattia, joihin sipuli oli ripoteltu pinnalle koristeeksi (osa ilman sipulia).

Savukala-ruisnapit
Savulohi-ruisnapit, kuva Yhteishyvän reseptisivuilta

Pääruuaksi tein nyhtöpossua. Siihen on useita erilaisia ohjeita, mutta tämä on kolahtanut helppoutensa takia. Possun ostaminen olikin ongelmallista, koska perusruokakaupasta ei saanut luomukassleria, eikä itse asiassa yhtään mitään luomupossua. Ostin siis tavallista tehotuotettua, ja toivoin sen välttävän... Ei käynyt :( Tarjoilin possua tortillalettujen, paprika-ananassalsan ja raejuustosalsan kera. Hyvä yhdistelmä, vaikka itse kehunkin.

Jälkiruuaksi halusin jotain pientä ja makeaa. Netti on pullollaan loistavia reseptejä ja Pirkan sivuilta löysinkin tyrni-valkosuklaapannacotan ohjeen. Pakastimesta löytyi parin vuoden vanhaa tyrnimehua, joten kaupasta tarvittiin vain valkosuklaata ja kermaa. Vielä ei tarvitse pohtia kalorimääriä... Annoksista tein silti pieniä, ja tarjoilin pannacotan pienistä konjakkilaseista. Pieni, makea, mutta raikas aterian päätös.

Mielestäni ateria oli onnistunut, mutta koen silti epäonnistuneeni, koska en kuitenkaan pystynyt ruuillani miellyttämään kaikkia vieraita. Seuraavia kertoja varten pitää tehdä valintoja: käytänkö tunteja oikeanlaisen lihan metsästämiseen vai jätänkö kaikki "en tykkää" -rajoitteet huomioimatta. Nyt huomioin joidenkin vieraiden "en tykkää" -rajoitteen, mutta en kaikkien. Vaikeaa !!!!!

Näillä mietteillä lähdenkin kohti jääkaappia ja eilisiä jämiä... Onkin jo hiukan nälkä...



12 kommenttia:

  1. En tunne vieraitasi, mutta sanoisin että on jopa hitusen epäkohteliasta jos minä menen kylään enkä sitten suostukkaan syömään siellä tarjottuja ruokia. Mitäs jos suurimmat "ruokavammaiset" toisivat itse pyötään sitä mitä haluavat ja voivat syödä? On vähän kohtuutonta että emäntä joutuu etsimään jotain erikoisruoka-aineta koska "mulle ei vaan käy, koska ei käy".

    Itselleni ei käy kotimaiset viljat. Enkä kauheasti tykkää riisikakuista muttei kyllä tulisi mieleen sanoa sitä kyläpaikoissa vaan syön tyytyväisenä jos minulle on nyt ylipäänsä jotain laitettu!

    Ennen oli helppoa, kun kaikille kävi kaikki eikä oltu niin ruokatietoisia. Tai snobeja. Korkeintaan nälkäisiä tai ei-nälkäisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä tässä itselle tuli ikävä olo, kun valitsemani raaka-aineet eivät kelvanneet. Minut on kasvatettu siihen, että kaikkea maistetaan, jos ei ole mitään allergiaa tai sairautta, jonka takia ei jotain voi syödä. Mutta joillekin se maistaminenkin on mahdotonta :(

      Poista
  2. Tuohan oli upea ateriakokonaisuus! Satun tietämään, että jos ei syö tehotuotettua lihaa, ei yleensä syö kylässä tai ravintolassa lihaa. Ystäväsi on siis tottunut sellaiseen, eikä taatusti kärsinyt yhtään vaikka jätti possun pois tortillastaan, kun siinä oli noita muita ihania sörsseleitä. Siitähän muodostui elegantti kasvisvaihtoehto. Tuossa ateriassa oli todella jokaiselle jotakin!

    Koska olen nykyään ruoka- tai oikeastaan omatuntovammainen, olen monesti ottanut hommakseni lihan hankkimisen ystäväpiirin kekkereihin. Jos olen kylässä muualla kuin ystävien luona, eikä valinnanvaraa ole, syön mitä tarjotaan, vaikka yököttäisi. Kai.

    Ymmärrän kyllä tuon ruokalistan laatimisen vaikeuden. Sekä ystävillä että sukulaisilla on jokaisella omat allergiansa, itsekeksityt ruokavalionsa, periaatteensa ja inhokkinsa, joiden yhteensovittelu tuntuu joskus ihan mahdottomalta. Jotkut eivät voi olla samassa pöydässäkään jonkun ruoka-aineen kanssa. Minä yleensä päädyn tarjoamaan tylsiä ruokia, en ole noin viitseliäs kuin sinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystävä, joka ehkä itse on tottunut närppimään kylässä eikä koe siitä huonoa omaatuntoa, ei ehkä tajua loukkaavansa sillä ruuanlaittajaa. Minulla ei ainakaan ole halua enää tarjota ruokaa hänelle. Jo ajatus, että hän ei suostu syömään minun laittamaani ruokaa, vaan tuo itse omat ruokansa, tuntuu vastenmieliseltä!!!!

      Poista
  3. Kyllä minustakin on hieman epäkohteliasta olla syömättä tarjottua, jos ei ole terveydellisiä rajoituksia. Varsinkin kun näit jo niin paljon vaivaa. Ja jos ei tosiaan syö tehotuotettua lihaa voi kyläillessään ilmoittaa vaikka olevansa kasvissyöjä. Mutta ei sitä pidä rueta emännän edessä nyrpistelemään lihan laadusta :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Tässä tapauksessa vieraan olisi ollut hiukan turha kertoa olevansa kasvissyöjä, koska tiedän hänen syövän lihaa.

      Poista
  4. Voi elämä! En olisi kyllä jaksanut nähdä noin paljon vaivaa kuin sinä. Älä yhtään koe epäonnistuneesi. Jos tuolla pieteetillä tehty ja tarjoiltu ruoka ei jollekin käy, on vika vieraassa eikä tarjoajassa. Onnellista ja maukasta alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
  5. Olen samaa mieltä kuin edellisetkin, eli olet tehnyt valtavasti työtä hienon tarjoilun eteen. Sinulla ei mielestäni ole minkäänlaisia epäonnistumisen aiheita. Nykyisin on todella vaikea miellyttää kaikkien tarpeita, koska vaikkapa ruoka-aineallergioita tuntuu olevan joka lähtöön. On myös ruokavalioita, jotka eivät perustu lääketieteellisiin seikkoihin vaan enemmänkin henkilön omaan mututuntumaan. Oma alueensa ovat eettiset syyt. Lainkaan väheksymättä kenenkään arvoja tai syitä, ovat vieraasi olleet aika epäkohteliaita. Jos yhteisesti sovitaan ruokavierailusta ja henkilö tietää rajoitteensa, hän voisi vaikkapa osallistua kesteihin nyyttäriperiaatteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on joskus myöskin nyyttäritapaamisia, mutta toisinaan on myös hauska itse suunnitella ruokalista ja yllättää ystävät.

      Poista
    2. Oli kiva yllätys kun teit ruokaa mitä tiesit että ystäväsi ei syö. Ja sitten loukkaannut kun hän ei syö sitä.

      Poista
    3. Yritin hankkia lihaa, jota ystäväni söisi, en onnistunut :( Ratkaisen asian sillä, että en kutsu heitä enää syömään. Silloin ei heidän tarvitse syödä väärällä tavalla tuotettuja elintarvikkeita, eikä minun loukkaantua. Ruoka on muutakin kuin raaka-aineidensa summa!!!!

      Poista