sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Urokset ja naaraat sekaisin

Sain isän viikonloppuvieraaksi saunamökin kattoa rakentamaan. Tämän syksyn ohjelmassahan on ainoastaan rakennuksen etuosan pikkukatto, iso tehdään joskus myöhemmin. Katosta oli poistettu jo aiemmin huovat ja toisen puolen laudoitus, viime viikkoina kattoa olikin koristanut puolipukeinen nainen. Uutta laudoitusta laitettaessa minä pääsin lautapojaksi... Isä halusi laudat urospuolen edellä ja minähän annoin. Mutta sain kommentin, että väärinpäin tuli. Ja ihan varmasti annoin uroksen edellä, vaan enpä ollut huomannut, että laudan lyhyellä sivullakin oli pontti ja siinä piti olla uros edellä. Täytyy tunnustaa, että helpompihan se lauta oli kääntää alhaalla maassa kuin katolla. Taas siis opittiin uutta naaraista ja uroksista ;) Ja lisäksi pääsin opettelemaan sirkkelin käyttöä. Joskus muinoin olen sellaista joutunut opettelemaan, mutta silloin minut peloteltiin puolikuoliaaksi sormien menetyksellä yms. No nyt olen toivottavasti vanhempi ja viisaampi... Eli kattolaudoituksesta jäi ylijäämäpaloja, jotka minä onnistuneesti sain sirkkelöityä lyhyemmiksi leivinuuniin sopiviksi polttopuiksi, jes. Oli se niin mukava laite, että pitäisköhän minunkin saada sellainen ? Sitä tarvitaan ainakin kasvatuslaatikoiden tekemiseen keväällä...

Kuvia katonteosta:



















Viikonlopun aikana pääsin jälleen kiipeilemään tikapuilla. Pihapiirin koivut ja haavat ovat tyhjentäneet lehtensä maahan, mutta myös kaikki räystäskourut olivat niitä täynnä. Joten ei muuta kuin isän design-tyhjennyskauha käteen ja kiipeämään. Ja puhdasta tuli... Mutta kuka hiton ääliö on keksinyt kiinnittää kourun päältä lautaan, jotta ihmisen on vaikeampi tyhjentää lehtiä ?????

















Viimeisimpänä kiipeilyhommana ripustin jouluvalot omenapuuhun. Ei niitä vielä sytytetä kuukauteen, mutta ovatpa valmiina. Se verran maa oli märkää ja upottavaa, että ystävää olisi kaivattu taas seisomaan tikkaiden juurelle. Sinä olit korvaamaton apu kesälläkin!!!! Joulukuuta ja pientä lumikerrosta odotellen...

tiistai 18. lokakuuta 2011

Lomailua ja nautiskelua

Kynttilät palavat, leivinuunissa tuli, on syksy. Mutta kuinka ihanaa onkin nautiskella ja suunnitella tulevaa liekkejä katsellen...

No, piha kaipaa jälleen haravoijaa, eipä kauheasti huomaa siellä mitään tehdyn. Mutta nyt ovat pihakoivut tyhjiä, joten seuraava haravointi onkin vuoden viimeinen :)

Kuinka ihanaa onkaan ollut herkutella oman pihan sadolla. Porkkanasosekeittoa on tehty usein, punajuuripataa odotellaan, sipulit on jo syöty... Mutta tämän satokuvan haluan silti julkaista, hymyn se saa huulille :)















Onko tämä tulosta harventamattomuudesta vai liian kovasta maasta, en tiedä. Syön sen silti :)

Viime keväänä päätin kokeilla rakkaan isoäitini mallia ja vein lehtikaktukseni ulos. Se vietti kesänsä takapihan kuistilla, aamuauringossa. Syyskuun alussa toin sen sisälle, kun lämpötilat laskivat. Ja mitä tekikään kasvi...















Koskaan ennen en ole tähän pystynyt!!!!! Yritänpä vastedeskin kuunnella mummin ohjeita ja matkia... Eihän tämä vedä vertoja mummin lehtikaktukselle, jossa yhden lehden päästä voi tulla kolmekin kukkaa. Toivottavasti pääsen tänä vuonna näkemään hänen kaktuksensa koko komeudessaan, nuppuja oli valtavasti. Muutenkin mummi on ilmiömäinen kukkienhoitaja, pelargoniat saattavat kukkia vielä jouluaattona hänen parvekkeellaan...

Kun ulkotyöt alkavat vähenemään, niin on aika suunnitella sisätilojen remonttia. Uusia keittiönkaapistoja jo tulikin, ja päätin itse kokeilla niiden asennusta. Paikkaa vaan pitää hiukan siirtää, koska jalkalista aiheuttaa ongelmia. Mutta eikai muutama sentti sinne tänne haittaa... Kaappien toimittajalla ei ollut enää samanlaisia vetimiä, mitä jo olemassa olevissa kaapeissa on. Hän antoi vinkin, että Ikeassa tai Bauhausissa voi olla. Ikean vetimet olivat melkein samanlaiset, muoto oli vaan kulmikkaampi. Bauhausin vedin oli puolestaan samanmuotoinen, mutta siinä vedinosa oli uritettu, kun vanhoissa on sileä. Vaikea valinta, mutta päädyin Bauhausin versioon. Aika näyttää, olenko tyytyväinen...

perjantai 30. syyskuuta 2011

Syksyn satoa korjaamassa

On syyskuun loppu, kasvimaa ammottaa tyhjyyttään, joten on aika pohtia kesän onnistumisia ja kehittämistarpeita. Porkkanoita tuli todella mahtava määrä. Kylvin kasvimaalle pussillisen aikaista ja pussillisen myöhäistä porkkanaa. Sato oli runsas, mutta ehkäpä ensi kesänä porkkanat tulisi kylvettyä hiukan harvempaan ja vaikkapa harvennettua muutaman kerran. Tänä vuonna ne kasvoivat hiukan liian tiiviisti... Nyt porkkanat on säilötty lannoittamattomaan turpeeseen ja viety saunamökkiin. Katsotaan, miten säilyvät... Punajuurille meinasi käydä köpelösti pirtissä. Joku oli haukannut niistä... Nyt nekin ovat turpeeseen haudattuna saunamökissä. Viikonlopun ohjelmassa on hiiribaarin pystytys, jotta minäkin saan nauttia sadosta.

Papu ja kesäkurpitsasato jäi surkeaksi. Yksi salkopapupalko ja yksi pensaspavun palko, siinä koko sato. Mikä meni pieleen, en tiedä. Ensi vuonna kokeilen laatikkoviljelyä, jospa sitten onnistuisi. Ja maaksi valitsen multaa. Lilluva savimaa ei ehkä ollut paras mahdollinen kasvualusta.

Ensi vuonna innolla uutta yritystä. Syksyllä yritetään parantaa savimaata. Aion kääntää savimaan, niin että kateoljet sekoittuvat maahan ja sitten kärrään kasvimaalle koivunlehtiä, niitä joita piha nyt pullistelee. Tulee tehokas selkä-hartiajumppaviikonloppu ;) Olen pähkäillyt myös, kannattaako komposti tyhjentää nyt syksyllä vai jätänkö kevääseen. Ajattelin jättää kevääseen, jotta ravinteet eivät huuhtoudu pois. Uskoisin, että biojätteeni mahtuvat kompostiin talven ajan. Huolestuttavaa on, että kompostorin lämpötila on edelleen vain 30 astetta. Silti se on toiminut eli multaa syntyy... Minulla on ilmeisesti vaan liian vähän jätettä...

Ihanaa on ollut sienestäminen kotipihassa ja omassa metsässä. Kävely postilaatikolle on tuottanut herkkutatteja, kasvarouskuja jne... Pihakoivun juurelta on löytynyt niin karvarouskua, herkkutattia kuin mustarouskua. Muista syksyn uusia tuttavuuksia ovat olleet voitatti, punikkitatti ja leppärousku. Ihanaa!!!!! Ainoastaan kanttarellia ja suppilovahveroa ei ole nähty kotimetsässä, niitä täytyy etsiä muualta. Huolimatta maalaistuoksuista on ihanaa olla tilallinen maaseudulla...

keskiviikko 24. elokuuta 2011

Talonnostoa ja tontin ihmeitä

Sai tänään isän luokseen edistämään remonttia. Töistä tullessani kaikki rakennusten ovet retkottivat auki ja isäni kiipeili tikkailla repimässä kattolautaa. Yksi laudan kappale, melko laho sellainen, retkotti maassa. Siinä vaiheessa minulle kerrottiin, että ennen saunamökin katon uusimista nostetaan tuulikaapin pudonnut nurkka. Halleluja, kuka sellaista jaksaa nostaa ??????

Niin sitä sitten ruvettiin kaivamaan talon nurkkaa esiin. Ensin 25 senttiä syvä kuoppa, että tunkki mahtuu alle. Nostoyritys alkoi, mutta tunkki alkoi uppoamaan multaan, siispä lankkua alle. Lisää kaivamista eli noin metrinpituinen kaivanto ja vähän vielä syvempi, niin että talon alle mahtuu lankku ja tunkki. Koivun juuria oli vaan joka paikassa haittaamassa työntekoa. Juurten irrottamisen tuoksinassa lensin pyllylleni, tulin iskeneeksi isääni kuonoon, heitelleeksi hiekkaa päälleni, jne... Kaivanto tuli valmiiksi ja päästiin nostamaan. Talo natisi liitoksistaan, mutta nurkka nousi... Sitten isä työnteli syntyneisiin koloihin kiviä ja yhden takapihan terassin porrasharkon... Nyt sitten katsellaan ja toivotaan, että saunamökki pysyy ylhäällä. Parhaiten nurkan noston huomasi ulko-ovesta. Ennen nostoa ulko-oven yläreunassa oli parin sentin rako, nyt rakoa ei ole normaalia enempää...
Nyt siis tiedän miten taloa nostetaan :) Oppia ikä kaikki... Samoin minua opastettiin, kun harmittelin, etteivät ruuvarin kärjet pysy porakoneessa, että pitää olla sellanen jatko-osa. Jaa ei mulla ole sellasta... Mutta löytyihän se, ja ihan omasta ruuvarikärkisarjasta... Mutta mistä tällanen tavallinen tallaaja sellasta olis voinu tietää, kun kärkisarjassa ei ollut edes käyttöohjetta...

Tonttini jaksaa edelleen yllättää positiivisesti. Jatkuvasti olen laskenut omenapuusta omenasatoa. Alkukesästä siellä oli 2 raakiletta, joista 1 putosi. Myöhemmin sieltä löytyi taas 2 raakiletta, joista 1 putosi. Ja edelleen puusta löytyy 3 raakiletta. Ilmeisesti puu on valkea kuulas, ainakin omenat näyttävät siltä ja happamia ovat, ainakin vielä....

Toinenkin iloinen yllätys tontilta löytyy. Nimittäin sienet... Olen löytänyt ja osan jopa poiminut: voitatin, herkkutatteja, karvalaukkuja, nuijakuukusia ja luultavasti myös haaparouskuja, vaikka niistä ei maitoa tullutkaan. Enkä vielä ole kulkenut omassa metsässä, ainoastaan pihapolkujen varressa... Siis mahtavaa :) Pääsen tekemään uudestaan tattirisottoa. Tämä on aivan taivaallinen ohje. Suosittelen!!!!!!

maanantai 15. elokuuta 2011

Sadonkorjuuta kasvimaalla

Töiden alettua olen ehtinyt pihatöihin valitettavan vähän. Ja toisaalta olen onnistunut täyttämään kalenterini aika hyvin. Viikonlopun meloin ja yritin ohjailla vikuroivaa kanoottia, hyvässä seurassa onneksi. Sunnuntaina onneksi ennätin pihalle. Ensimmäiseksi hain pirtistä talikon ja rupesin etsimään sipuleja. Niistä oli varret jo taipuneet maahan, osassa jopa mädäntyneet poikki. Ei muuta kuin ylös ja nurmikolle kuivumaan ja iltapäivällä pirtin suojaan. Kirjan ohjeen mukaan sipulien nosto pitäisi tehdä aurinkoisena päivänä, mutta mistä sen auringon paisteen saisi tilattua juuri oikeaksi päiväksi???? Sipulien jälkeen oli nostovuorossa punajuuret. Melkoisia olivat, ainakin osa. Mansikkalaatikollinen niitäkin tuli :)

Satokuvia:

Toinen odotettu puuha sadonkorjuun jälkeen oli marjapuskien leikkaaminen. Oikein piti toppuutella itseä, etten olisi kaikkia vanhoja oksia leikannut. Maksimissaan ja kaikkein tiheimmästä vanhasta mustaherukasta vein 7 oksaa, toisesta punaviinimarjasta otin vain yhden... Toivottavasti innostuvat ensi vuonna tuottamaan kunnon satoa.

Vielä tuli korjattua pirtin ovisalpa, joka jäi ensimmäisellä kerralla liian alas. Tai siis se vastakappale oli liian syvällä. Niinpä hain roskapuukasasta jalkalistan pätkän, mittasin ja sahasin siitä sopivan pätkän ja ruuvasin seinään kiinni. Nyt menee salpa riittävän syvälle, että sain lukon pujotettua kiinni. Pari kuukautta korjaamisen suuunnitteluun meni...

Nyt pitäisi vielä jaksaa lähteä pihalle lannoittamaan. Hain puutarhaliikkeestä syyslannoitetta, mutta jaksaako takapuoli nousta sohvalta, että pääsisi töihin... Pitäisi varmaan jaksaa, huomenna sataa ja lannoitteet sulaisivat mukavasti...

torstai 28. heinäkuuta 2011

Maalaaminen jatkuu

Juupa juu, kun talo tuli maalattua ulkopuolelta, olin sitä mieltä, että ei tänä kesänä enää. Toisin kävi. Saunamökin lattia näytti painepesurilla pesun jälkeenkin vielä kauhealta, lattia ruosteesta kirjavana. Jo aiemmin pohdin lattian väriä, grafiitin harmaan olisin halunnut - ei löydy värikartasta :( Pienen pohdinnana jälkeen päädyin loistavan kirkkaan punaiseen. Siitä ei ainakaan ruoste näy!!!!! Ja hyvin Betolux myös peitti ruosteen... Nyt vaan odotetaan maalin kuivumista, niin pääsen mittaamaan ikkunan kokoa ja ompelemaan sinne uudet verhot.

Uusia verhoja on ommeltu muihinkin saunamökin ikkunoihin. Kangaskauppakierros tuotti tulokseksi 15 metriä uutta kangasta. Ja silti löysin vielä yhden ikkunan, joka kaipaisi verhoja... En nimittäin ollenkaan muistanut, että myös saunammökin parvella on ikkuna...

Mutta uskomattoman likaisessa kunnossa on ollut koko saunamökki. Nyt sitä on siivottu urakalla, että sinne kehtaa serkut majoittaa. On pesty katto, on pesty seinä, ikkunat, tavarat ja lopuksi lattia. Keittiön jääkaappi oli niin saastainen, että harkitsin desinfioivan puhdistusaineen käyttöä. Pesin kuitenkin tavallisella yleispuhdistusaineella ja lopuksi pyyhin vielä etikalla. Sinänsä hyvä puhdistusoperaatio, että en ole vielä edes kokeillut, onko jääkaappi toimintakuntoinen...

Kaiken siivoamisen keskellä olen myös ruvennut säilömään. Ensimmäiset punaiset viinimarjat poimin jo viime viikolla, kyseisen pensaan sato oli vajaa 1 litra. Ne pakastin sellaisenaan. Lohjan lomalta toin tullessani puoli ämpärillistä punaisia ja valkoisia viinimarjoja, sekä 3 litraa kirsikkaliotusmehua. Viinimarjoista tein myöskin liotusmehua. Molempien mehujen liotetut marjat keitin vielä vedessä, jotta saisin kaiken mehun varmasti talteen ;) Tänään poimin oman mustaviinimarjapensaan tyhjäksi, saalis vajaa ½ ämpäriä. Ne laitoin höyrystymään uuteen mehumaijaani. Valmista mustaviinimarjamehua tuli kolmen litran kattilallinen. Aikas hyvin :) Mukava kerätä satoa tulevan talven varalle... Vielä pitäisi pakastaa kasviksia: paprikaa, kukkakaalia´.

Puutarhan satotoiveet eivät muilta osin ole kovin korkeita. Pavuista on tulossa tällä hetkellä 4 palkoa, kesäkurpitsat, siis ne jotka ovat hengissä, kukkivat vain poikakukkina, samoin spagettikurpitsa. Sipulit ovat pieniä ja sipulikärpäsen riivaamia. Omenapuu oli pudottanut toisen kahdesta omenastaan. Lajikearvaus: Valkea kuulas. Onneksi sentään punajuuret ja porkkanat näyttävät hyviltä!!!!!! Ja salaatti ja viime viikolla kylvetty tilli!!!!! Uuden kasvimaan laajennussuunnittelu on jo hyvässä vauhdissa ensi kesää varten, sitä odotellessa....

torstai 14. heinäkuuta 2011

Kuvia...

Kesä on kauneimmillaan ja ideoita piisaa... Saas nähdä koska ideoiden toteutukseen on aikaa... Kasvimaa on laajenemassa, kivet olis tarkoitus peittää kärhöillä, kaivon viereen perustaa kukkapenkki ja kaikkea muuta ihanaa. Mutta suunnitelmia on mukava tehdä...

Tässäpä kuvia keväältä ja kesältä...

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Heinäkuun helteitä

Huh hellettä!!!! Lämpötila on pysytellyt hellelukemissa, parhaimmillaan ulkolämpötila on ollut 35 astetta. Ei sellaisessa lämpötilassa mitään jaksa tehdä, onneksi ei ole edes pakko... Nyt on toivuttu viime viikon maalausurakasta ja tehty kaikkea pientä. Saunamökin sauna ja kylpyhuone tuli pestyä painepesurilla. Kylppärin lattia ei edelleenkään näytä puhtaalta, koska vesi on ollut niin ruosteista... Seuraava operaatio onkin maalata ruoste piiloon, vaan millä värillä. Hyviä ehdotuksia otetaan vastaan, itse ajattelin jotain ruosteen väristä tai tumman harmaata.

Puutarhakin tarvitsee kosteutta, ja onneksi on oma kaivo, pumppu ja toimiva puutarhahana. Sadetin onkin ollut joka toinen ilta päällä useamman tunnin... Ja kosteutta on riittänyt. Tänään pääsin vihdoinkin kitkemään ilmojen hiukan viilettyä. Kahden päivän takainen kastelu (sademittarin mukaan 17 mm) näkyi ja tuntui edelleen maassa. Kitkettävää riitti neljän ämpärillisen verran ja homma on vielä hiukan kesken. Roppa ei vaan jaksanut ;) Kasvimaata yrittävät vallata ohdake, nokkonen, leinikki, lemmikki ja maahumala, unohtamatta juolavehnää. Joten töitä saa tehdä tulevinakin vuosina... Olkikate helpottaa hiukan, rikkaruohoja ei ole valtavasti, toisaalta taas kate vaikeuttaa rikkaruohojen kitkemistä... Mietinkin, että toimisikohan ruohosilppu parempana katteena, koska se on tiiviimpää ? Rikkaruohokuria varmaankin auttaisi, jos taloudessa olisi siimaleikkuri. Sillä saisi viimeisteltyä kasvimaan reunat, eivätkä rikkaruohot pääsisi sitä kautta leviämään. Tutkaillaanpa sopivaa laitetta...

Merkkejä on valtavasti, haluan sähkökäyttöisen, en polttomoottorista. Tunteella päädyin Boschiin, niillä on paljon erilaisia malleja ja Boschilla olen aiemminkin leikannut.Niillä on myös hyvät nettisivut vertailumahdollisuuksineen. Aluksi ajattelin johdolla toimivaa trimmeriä, mutta tällä pihalla on niin monta siistittävää nurkkaa, että johdollinen on melko hankala. Akkukäyttöinen on helppokäyttöisempi pihalla, mutta maksaa tietenkin enemmän. Mitenkä vaan akku kestää talviseisokin ???? Siitä ajattelin keskustella kaupassa ennen lopullisen ostopäätöksen tekemistä.  Akuissakin on erilaisia vaihtoehtoja, Litiumioniakku kuulemma mahdollistaa voimakkaamman trimmauksen, siis horsmat ja putkikasvit, ilmeisesti toisin kuin tavalliset akut. Näin väitti Boschin omat sivut, liekö asiassa perää... Lisätietoa tarvitaan. Goolettamalla, siimaleikkurin valinta, löysin opetushallituksen sivuilta kiinnostavan opetusmateriaalin siimaleikkurista. Ei se ollut tarkoitettu tällaiselle kotitarhurille, mutta mielenkiintoista tekstiä. Sivuston perusteella päätin, että en osta mitään halpissiimaa, vaan profiloitua tai jopa terällisen version.

Muita tapahtumia pihalla:
- Omenapuustani löytyi 1 omenanraakile
- Päivänlilja aloitti kukintansa. Veikkaan, että kyseessä on tarhapäivänlilja, mahdollisesti 'Frans Hals'
- Joku onneton on syönyt 2 tyrnin latvat. Poika on vielä hengissä, mutta toinen tyttö taitaa olla entinen :(
- Linnunpönttö oli muuttunut kerrostaloksi, pöntön päälle oli ilmestynyt olkipesä. (kuva ilmestyy myöhemmin)

lauantai 2. heinäkuuta 2011

Maalari maalasi taloa, sinistä ja punaista...

Jo taloa ostettaessa oli selvillä, että talo pitää maalata uudelleen. Lautojen päät olivat ihan ilman suojausta monessa kohtaa. Siispä maalaamaan, eihän se mikään iso urakka ole...

Maalin valinta oli helppo, talon esittelyssä oli autotallissa vielä maalipurkkeja, joten Vinhaa pintaan. Sininen ja punainen löytyivät helposti Vinhan värikartasta, harmaata piti hiukan etsiskellä.Niinpä otin laudan pätkän mukaan maalikauppaan. Siellä tutkailin malliruutuja ja päädyin samaan sävyyn kuin kotona värikartassa. Myyjätyttö tutki laudan värisävyä koneellisesti ja päätyi eri tulokseen... Pidin pääni ja otin oman harmaan sävyni. Maalia tuli ostettua viisi 9 litran pönttöä: 1 harmaa, 1 punainen ja 3 sinistä. Ja eikun kotiin peittämään ikkunoita ja pesemään taloa...

Teippailin muoveja ikkunoihin, mutta ruokasalin ikkunat jätin auki. Juhannus tulossa ja maailma piilossa, kiitos ei. Päätin juhannuksen ajan ihailla maisemia ja peitellä loput ikkunat vasta keskikesän juhlan jälkeen. Talon pesu oli mielenkiintoinen urakka. Ensimmäiselle seinälle levitin pesuaineet harjalla ja huuhtelin pois puutarhaletkulla. Hirvee urakka ja varsinkin kun piti kiipeillä rakennustelineillä, että sai päädynkin pestyä otsalautoja myöten. Siispä seuraavalle seinälle levitin pesuaineen painepesurilla, helppoa :) Mutta... Seinä ei tullutkaan puhtaaksi, koska minulla oli liian mieto puhdistusaine (en tiennyt, että painepesuri lisää seokseen vettä). Muutamia kohtia piti pestä useampaan kertaan. Kolmannen seinän pesin siten, että levitin tuhdin pesuaineseoksen painepesurilla, hankasin harjalla ja huuhtelin taas painepesurilla. Jes, nyt tuli puhdasta!!!!  Viimeinen seinä ja ruokasalin kattojen väli piti jättää myöhempään ajankohtaan, jotta saisin tikkaita ja tikkaiden pitäjiä käyttöön.

Ja sitten maalaamaan... Talkooväki, vanhempani ja pari ystävää, maalasivat... Isäni laittoi 3 pitkät tikkaat yhteen ja kiipesi maalaamaan räystäitä ja päätyikkunan yläpuolista sinistä seinää... Voi luoja, valitsemani sininen oli ihan kauheeta... Siis aivan vaalean sinistä. YÖK!!!!! HIRVEE suorastaan... Mutta sillä mennään... Ja sitten oranssit ikkunanpielet. Ensimmäisessä ikkunassa oranssi näytti järkyttävän erilaiselta kuin vanha maali, ennenkuin tajusimme, että päätyikkunan pieliä ei oltu maalattu, vaan niissä oli pohjamaalipunainen. Aikaa myöten ja maalin kuivuessa maalaustulos ei näyttänytkään ihan niin pahalta. Mutta en minä silti siitä tykkää!!!!

Maalausurakka oli melkoinen kokemus: lihakseni huusivat tuskasta, urakka oli valtavan paljon isompi mitä kuvittelin ja minä opin hallitsemaan korkeanpaikan kammoani. Siis minä kiipeilin tikkailla, joskin tikkaiden alapäässä oli koko ajan ystävä pitämässä tikkaita paikallaan. Ilman Lauraa en olisi tikkaille kiivennyt!!!! Lisäksi minä kävelin katolla, makasin katolla, maalasin katolla...














Maalausurakan lisäksi pihalla on tapahtunut... Pavut eivät näytä kauhean hyvinvoivilta, myös kesäkurpitsat tekevät kuolemaa (kukkivat silti), mutta punajuuret, sipulit ja porkkanat kukoistavat :)
Jalopähkämö on aloittanut kukintansa ja se kukkii upein violetein kukin. Yksi pihani roniskoista ruusuista päätti kukkia kauniin hennon vaaleanpunaisin kerrotuin kukin. Mietin, että miten sen saisi leikattua siistimmäksi, kunnes selvisi, että kyseessä onkin köynnösruusu. Sillä vaan ei ole tukea, joten se kasvaa maata pitkin...

Nyt on tarkoitus rentoutua muutama päivä, mutta kolmen päivän päästä minun on palautettava painepesuri. Joten siihen mennessä pitää saunamökin sauna ja pesuhuone olla siivottuna, tarkoitus on pestä ne kunnolla painepesurilla....






maanantai 20. kesäkuuta 2011

Lapsi- ja vierastyövoimaa tilalla

Muutaman päivän poissaolo kotoa oli taas tuonut muutoksia pihaan. Punajuuret olivat kasvaa hujahtaneet jo viisi senttisiksi, porkkanakin oli saanut kunnon lehteä, pinaatti noussut ja tietenkin valtavasti rikkaruohoa... Kotiintullessa mukanani oli 2 lapsivierasta. Heti ensimmäisenä aamuna tytöt pääsivät kitkemään kasvimaata, papu- ja kesäkurpitsapenkkejä. Ohjeeksi annoin, että kaikki vihreä pitää repiä pois, koska molempien penkkien hyötykasvit kasvoivat vielä sisällä ikkunalaudalla. Ja tytöthän kitkivät... He olivat halukkaita auttamaan enempikin, mutta siihen piti pistää stoppi. En uskaltanut luottaa punajuurten harvennusta 6 vuotiaiden käsiin... Tytöt lähtivät hoitamaan kylvämiään auringonkukkia.

Sopivasti sateiden välillä, auringon paistaessa päätin kokeilla puutarhan vesiletkua. Sen kunnosta ei ollut takeita, koska se oli entisen omistajan jäljiltä... Ensin uusi suutin kiinni vesipostiin, sitten letkussa ollut liitin kiinni suuttimeen. Ei toimi... Letkun toiseen päähän uusi pikakiinnitin ja se kiinni suuttimeen, hyvin toimii. Sitten viallinen pikakiinnitin kiinni sadettimeen, ei pysynyt, kun vettä suihkusi paineella. Siispä kiinnitinkauppaan....

Perjantaina pihalleni ajoi linja-auto peräkärry perässään ja toi lainaksi rakennustelineitä... Talonmaalaus on alkamassa... Lankomies pystytti lauantain aikana telineet isäni avustuksella ja tänään sunnuntaina päätin testata ne, koska paikalla oli joku soittamassa ambulanssia, jos sieltä tullaan pää edellä alas. Kyllä sinne ylös pääsi, kun tikkaat siirrettiin parempaan paikkaan, mutta se  alastulo... Telineiltä tikkaille siirtyminen oli kamalaa!!!! Mutta mä aion mennä huomenna uudestaan telineille, jotta opin ja pystyn... Huomenna lähdetään hakemaan maalipesua ja suojamuovia ja maaleja ja ... Pitkällisen harkinnan jälkeen päätin, että talo pysyy sinisenä. Minä olen jo tottunut siihen, enkä pystynyt mieltämään taloa keltaiseksi valkoisilla ikkunan pielillä, koska katto on punainen ja sokkeli terasseineen ja ikkunanpuitteinen on tummaa harmaata.

Nyt nautitaan hiljaisuudesta ja kirjoitellaan kauppalistaa....