Joulu on kohta

Siis oikeesti, kuukauden kuluttua on jo jouluaatto. Jotenkin taas kerran joulun läheisyys pääsee yllättämään, vaikka jo lokakuun puolessa välissä tulivat ensimmäiset joulumainokset ja joululehdet. Päätin aloittaa jouluvalmistelut. Tänään syttyivät omenapuun jouluvalot ja takaterassi sai omat kynttilänsä...

Jouluruokien valmistamisen aloitin maksapasteijasta. Se kuului lapsuudessani joulupöytään. Äiti löysi ohjeen vuonna x jostain lehdestä ja kokeili sitä. Ulkonäkö on kaikkea muuta kuin houkutteleva, mutta maku on hyvä. Siispä minäkin kokeilen....

Raaka-aineet

Menossa uuniin

"Valmis" maksapasteija

 Hyvää tuli, ruisleivän päällä varsinkin... Mahtaako riittää joulupöytään asti ???

Aloitin myös lintujen talviruokinnan. Jo keväällä ostin uuden ruokinta-automaatin, sellaisen, jonka voi ripustaa roikkumaan. Edellinen lintulauta oli harjanvarren päässä ja siellä vieraili jälkien perusteella hiiri (ystävieni mukaan rotta). Nyt tälle ruokinta-automaatille ei pitäisi muiden kuin lintujen päästä....

Koivun runko näyttää olevan liian lähellä, koska orava on löytänyt ruokapaikan ja tintit syövät jämiä maasta...

Lämmikettä

Ilmat eivät ole olleet kovinkaan suosiolliset ulkotöihin viime viikonloppua ja eilistä lukuunottamatta. Niinpä olen viettänyt aikaa sohvalla leivinuunin lämmöstä nauttien. Mutta enhän minä osaa olla jouten, käsille pitää olla aina jotain tekemistä. Niinpä olen neulonut, neulonut niin että niska-hartiaseutu on jumissa. Välillä neulon sukkia, välillä lapasia, mutta nyt olen innostunut hartiahuiveista. Neulomastani revontulihuivista olikin kuva jo aiemmin, nyt on neulonut lisää huiveja. Tähän mennessä kaikki  huiviohjeet ovat olleet suomenkielellä, mutta nytpä olen ylittänyt ison kynnyksen ja nämä viimeiset huivinohjeet ovat olleet englanninkielisiä.

Lazy Katy 1, ohje Ravelry.com

Lazy Katy 2

Ensimmäinen "Lazy Katy" on tehty kaksinkertaisesta silkki-merinovillalangasta puikoilla 5 ja siitä tuli aivan liian pieni, noin ruokalappukokoa. Jää todennäköisesti käyttämättä. Jälkimmäinen "Lazy Katy" on tehty mohairsekoitelangasta puikoilla 6 ja nyt koko on aika hyvä.

Ka'ana Shawlette, ohje Ravelry.com

Ka'ana-huivi on tehty Novitan 7 veljestä langasta. Ohjeen mukaan huiviin tarvitaan 500 metriä lankaa, mutta ihan ei 2 kerää seiska veikkaa (yht. 600 m) ei riittänyt. Päättelykerrosta varten piti ostaa vielä kolmas kerä lankaa. Huivi on aika painava, mutta ihanan lämmin.

Tähän mennessä minulla on aina ollut ongelmana, että mihin kiinnitän huivit, jotta saan ne suoristettua. Niinan blogista löysin loistavan alustan, Bilteman ruutuhyppyalustan. Silloin kun sitä ei tarvita, sen saa koottua ja säilytettyä pienessä tilassa ja käytössä se on muuntautumiskykyinen erimallisille huiveille.

Seuraavat huivimallit on jo tulostettu, mutta neulomisen aloitan vasta, kun saan niska-hartiajumia hiukan avattua eli ehkäpä viikonloppuna tai ...

Haaveet toteutuu...

Kadehtien olen lukenut blogeja, puutarhalehtiä, keskustelupalstoja, ja ajatellut, että kyllä minäkin vielä joskus. Joskus, viimeistään 40-vuotislahjaksi minä sen haluan... Haluan kasvihuoneen ja nyt tuli hetki, jolloin haave olikin mahdollista toteuttaa...

Siitä alkoikin sukellut netin keskustelupalstojen ihmeelliseen maailmaan, että minkälainen kasvihuone kannattaa valita. Muutaman asian olin jo päättänyt: paikka kasvatuslaatikoiden vieressä eli maksimileveys saa olla 260 cm ja materiaalina kennolevy. Ja eikun tutustumaan aiheeseen... Puutarha.net sivustolla oli aiheesta keskusteltu 157 sivun verran ja kaikki viestit luin läpi, samoin kasvihuoneen perustus-keskustelun. Ja hyviä ajatuksia sainkin, niin että lopulta vaihtoehtoja oli vain 3: 6m2 huone paksummalla 6 mm kennolevyllä, 8,2 m2 pariovilla ja 4 kattoluukulla ja suurin10 m2 huone 2 kattoluukulla ja kapealla ovella. Molemmissa isoissa huoneissa on 4 millin kennolevyseinät. Pohdintaa ja viisaampien tekstien lueskelua ja lopullinen päätös: Halls Magnum 8,2 m2 4 kattoluukulla ja leveillä pariovilla. Sunnuntaiaamuna tilasin kasvihuoneen ja tänään se jo nökötti pihallani, kun tulin töistä kotiin...

Eihän se tietenkään koottuna tullut, mutta 4 pahvilaatikkoa nökötti talon vieressä. Mitään ennakkoilmoitusta tai puhelinsoittoa ei tullut, että tänään tulevat. Onneksi tulin suoraan töistä kotiin, niin sain roudattua osat valoisaan aikaan katon alle. Yksi laatikoista oli kuitenkin niin painava, etten sitä jaksanut sellaisenaan kantaa. Se oli pakko avata ja kantaa alumiinirunko pienissä erissä sisälle.

Niin innoissani olen kasvihuoneesta ollut, että kävin jo maanantaina mittaamassa nurkkatolpat paikoilleen...

Sen verran iso kasvihuone on tulossa, että se yksi puuttuva kasvatuslaatikko saakin jäädä puuttumaan, että ansari mahtuu aurinkoon. Nyt vaan odottelen kevättä, että pääsen perustuksia valamaan ja pystyttämään huonetta. Kuitenkin jos poutaa riittää, aion aloittaa pintamaan poistamisen nyt vielä ennen talven tuloa!!!!

Risuista rakkaudella

Risuja, risuja koko piha täynnä tällaisella tuulella ja siivottavaa riittää... Se on ollut ärsyttävää puuhaa, jonka olen kesäisin tehnyt vain pakon edessä eli juuri ennen kuin risu joutuu ruohonleikkuriin. Nytpä tiedän risuille paremman käyttötarkoituksen...

Olin perjantai-illan ja koko lauantaipäivän kansalaisopiston koivunrisukurssilla. Kurssin piti koivunrisutöistä kirjankin kirjoittanut Tarja Heikkilä (www.risusta.fi). Kurssille piti tuoda omat risut, joten minä leikkelin pihakoivustani (siitä kaatotuomion saaneesta) oksasaksilla alaoksia pari isoa nippua. Alusta pitäen epäilin, että oksani ovat liian jäykkiä, mutta muuta ei ollut tarjolla, joten niillä oli pärjättävä.

Kurssilla piti olla myöskin omat työkalut mukana, sivuleikkurit ja kärkipihdit löytyivät helposti helmityökaluista, mutta linjapihdit, mitä ne ovat ??? Piti ihan googlettaa ja tutuilta näyttivät, vain nimi oli vieras.

Ja paljon sain aikaan...

Niin paljon innostuin risuista, että pihakoivut on kaadettava täsmälleen oikeaan aikaan, että voin kerätä latvarisut talteen ja tehdä niistä upeita pihakoristeita, ainakin kurkiparin vahtimaan ovea sekä kukkakeppejä ja ...

Hiiret, nuo viheliäiset otukset

Tämän syksyn hiirikausi on alkanut, saalis 2 hiirtä. Jos en olisi allerginen ja melko paljon liikenteessä, niin varmasti hankkisin kissan pitämään hiiret kurissa.

Ensimmäinen hiirulainen oli rapistellut jo muutaman viikon seinän sisällä, mutta vielä siitä ei ollut näkynyt merkkejä sisällä. Roskakaapissa oli silti loukku valmiiksi viritettynä, sieltä ne nimittäin yleensä tulevat sisälle. Ja voi ällötys, minä istun aamiaspöydässä ja näen hiiren vipeltävän astiakaapissa. Yök, nyt ne kaikki pitää tiskata ennenkuin niistä voi tarjota ruokaa. Minä sitten hain SuperCatin, kiinnitin sen hyllyn jalkaan, viritin ja lähdin töihin. SuperCat on helppo virittää ja mikä tärkeintä, raadon voi irrottaa koskematta ötökkään. Eikä siihen tarvita erillistä syöttiä, vaan hiirten kiinnostus perustuu tuoksunappiin. Tämän SuperCatin syötti on jo aika kuiva, mutta näin aamulla ei aika riittänyt syötin vaihtoon. Ja iltapäivällä olikin ansa lauennut... Mutta SuperCatin huono puoli on, ettei hiiri välttämättä kuole heti. Nytkin hiirulainen joutui kitumaan ennenkuin vein sen ulos. Siksi onkin tärkeää että SuperCat sidotaan kiinni, etteivät pyydys hiirineen lähde karkuteille.

Tämän talon hiirisota alkoi heti toisena aamuna muuton jälkeen, melko tarkkaan 3 vuotta sitten (muuttopäivä oli 6.11.2010). Kun ensimmäisenä arkiaamuna nousin ylös ja hiivin pimeässä eteiseen, johon oli jo asennettu valaisin, oli jalkojeni juuressa varmasti yhtä pahasti säikähtänyt hiiri. Siitä alkaen on hiirenloukku ollut viritettynä...

Tänään rupesin ihmettelemään keittiöstä leviävää pahaa hajua. Biojäteastia oli tyhjennetty edellisenä päivänä, samoin roskis, roskakaapin hiirenpyydys oli tyhjä. Samoin astiakaapin alla olevan loukun naru näytti liikkumattomalta, siis ihan samanlaiselta kuin silloin, kun viritin loukun. Päätin silti tarkistaa loukun ja sieltähän se hajun lähde löytyi... Hanskat kädessä lähdin ulos sateeseen tyhjentämään loukkua... Nyt on loukku jälleen virittettynä samassa paikassa...

Millähän hiirten sisääntulon voisi estää ? Minä en tiedä, miten ja mistä nämä otukset pääsevät sisälle. Jos tietäisin, niin varmasti tukkisin kaikki reitit...

Olenko erehtynyt vuodenajasta ????

Viikossa on säätila muuttunut hurjasti: viikko sitten oli maa valkoinen ja pakkasta muutama aste, tänään sataa taas vettä ja lämpötila yli kymmenen astetta plussalla. Syksy syrjäytti talven, vai onko sittenkin jo kevät  ????

kevätesikko 27.10.2013

Ainakin kevätesikko kuvittelee kevään saapuneen, koska nuput punertavat. Mielenkiintoista onkin nyt seurata ehtiikö se kukkia ennen todellista talvea.

Aamu oli ihanan aurinkoinen, joten lähdin innoissani ulos haravoimaan. Puolen tunnin haravoinnilla saa jo paljon aikaan, toinen puoli tuntia, ellei sitten enemmänkin, menee haravointijätteen kärräämiseen kompostiin. Ja kun kyllästyin haravoimaan, aloitin rännien puhdistamisen. Tähän mennessä olen puhdistanut rännejä kiipeilemällä,kurkottelemalla ja tasapainoilemalla tikapuilla, mutta nyt päätin hankkia Fiskarsin rännienpuhdistajan pitkällä varrella. Kasaaminen oli helppoa, mutta olisi ehkä silti kannattanut lukea käyttöohjetta. Aloitin puhdistamisen etukuistin ränneistä, kun ne ovat matalammalla ja vähän piilossa, ettei naapurit näe yrityksiäni. Hankalaa oli, kattopellit ja reunapelti olivat liian pitkiä ja melaosa ei mahtunut ränniin, niin että hommasta ei meinannut tulla yhtään mitään. Pidensin vartta ja siirryin talon ränneihin. Ylempänä oli samat ongelmat, mutta jotenkin katseeni osui puhdistimen kahteen oranssiin ruuviin. Mitähän varten siinä sellaiset on ? Työkalu alas ja rupesin avaamaan ruuveja. Siitä sai käännettyä melaa ja harjaa!!!! Ja johan helpottui homma. Ensin melalla suurin osa lehdistä pois ja sitten uusintakierros harjalla...

Ja puhdasta tuli!!!! Nyt on rännit puhtaat ja minäkin säilyin melko puhtaana. Muutaman kerran oli tipalla, etten roiskinut mätäneviä lehtiä naamalleni. Voin todeta, että hyvä hankinta tuli tehtyä. Ja rännienpuhdistus toimi samalla erinomaisena käsijumppana, kun puoli tuntia kannatteli kilon painoista varttaja välinettä ylhäällä.

Käsitöitä ja kirpputoria

Ulkotyöt ovat jääneet, vähän jotain pientä olen pihalla siivoillut, en mitään ihmeellistä. Tänään yritin haravoida, mutta pakkanen oli jäädyttänyt lehdet maahan kiinni. Joten lopetin ja jään odottamaan plus-asteita.

Toisaalta sisälläkin on riittänyt puuhaa. Ei mitään kotitöitä, ne ei nyt huvita, vaan käsitöitä. Innostuin taas pitkästä aikaa neulomaan. Ensimmäinen huivi valmistui lauantaina ja seuraava piti heti aloittaa...

Revontuli-huivi ja kirppismekko

Huiviin ihastuin paikallisessa käsityöliikkeessä, kun se oli neulottu malliksi. Niin minulle usein käy, näen jonkun ihanan mallin ja sitten päätän tehdä sellaisen itselleni. Ja itse asiassa tämä lanka ei näyttänyt miltään kerällä, vasta valmiista neuleesta näki kaikki upeat värisävyt. Ohje huiviin

Loman ja huonon sään (perjantaina) kunniaksi innostuin taas kiertämään kirpputoreja. Olen laiska käymään niissä ja sitten valitan, etten löydä mitään kiinnostavaa. Ja miten muut aina löytää kaikkea ihanaa... No nytpä löysin... Pääasiassa ostan kirpputoreilta kirjoja, koska makunimukaisia vaatteita siellä on hyvin vähän. Mutta tälläpä kertaa löytyi... Revontulihuivikuvassa on ihanan oranssinen puuvillamekko. Lisäksi löytyi juhlavaatteeksi toinen mekko sekä sifonkipaita. Enkä päässyt kirpparilta ulos ilman kirjaa....

Jo kansikuva herätti kiinnostukseni, vaikka olenkin hävittänyt lumimarjat pihaltani. Sisäsivuilta löytyi muutamia toteuttamisen arvoisia koristeita. Niin paljon innostuin kirpputorilla käynnistä, että rupesin suunnittemaan oman myyntipöydän vuokraamista ja omien tarpeettomien vaatteiden (kaapissa kutistuneiden) ja tavaroiden hävittämistä.

Lumi on jo peittänyt...

Ei voi olla, ei vielä, EI, EI, EI!!!! Mutta niin vaan kävi täällä etelässäkin. Eilen satoi räntää ja aamulla on maanpinta valkoisena.

Viimeistä käyttökertaa odottava puutarhaletku

Valkeuden keskellä vihertää

Täytyy vissiin jo uskoa, että talvi on lähellä. Postilaatikkoon on jo jaettu ensimmäiset joulukuvastot, mediassa kerrotaan, että talvi yllätti jälleen autoilijat jne... No yllätti se minutkin. Lehdet on haravoimatta, työkalut on ulkona... Viikolla puhuttiin isäni kanssa, että joko olisi aika vaihtaa talvirenkaat. Ei vaihdettu, koska lumiraja näytti jäävän Lahden korkeudelle. Ei pitänyt ennusteet paikkaansa, joten nyt on mietittävä ylimääräistä ajokertaa vanhempien luo renkaanvaihtoon.

Toisaalta vaikka en odottanut talvea tulevaksi näin pian, ennakoin silti kylmien ilmojen alkamisen. Päätin, että nyt on se hetki, jolloin laitan sähkölämmityksen päälle. Kytkin siis ilmalämpöpumppuni sähkövastuksen päälle. Tähän mennessä olen saanut pidettyä sisälämpötilan sopivana lämmittämällä säännöllisesti leivinuunia, mutta sen lämpö ei riitä pakkaskeleillä.

Tunnelmavaloa

Sataa, sataa, lehtiä sataa

Maailma on keltainen, maanpintaa peittää keltainen koivunlehtimatto. Aurinko paistaa ja korostaa maailman keltaisuutta.

Puissa on vielä lehtiä, mutta päätin silti aloittaa haravointiurakan. 5 kottikärryllistä jaksoin eilen haravoida ja kärrätä kompostiin. Muutaman rakonkin onnistuin saamaan, mutta peiteltyäni ne laastarilla ja pumpulilla jatkoin haravointia.

Pelakuu jaksoi vielä kukkia huolimatta muutamasta menneestä pakkasöystä, mutta siirsin sen silti jo sisälle saunamökkiin. Kokeilenpa talvettaa sen...

Uudet omenapuut saivat myös talvisuojauksen jäniksiä ja myyriä vastaan. Tarkoitukseni on vielä istuttaa puiden juurille laukan ja kirjopikarililjan sipuleita ehkäisemään eläintuhoja.

Tänään selvisi myöskin, kuka on repinyt etupihan kukkapenkinsuodatinkangasta. Jäi kiinni itseteossa!!!!!

Ja maassa on taas melkein yhtä paljon lehtiä kuin eilen ennen haravointia ja koko ajan puista tippuu lisää. Taidan silti lähteä jatkamaan haravointia...

Omaa jogurttia

Monta kertaa olen suunnitellut, että pitäisi kokeilla tehdä itse jogurttia. Harmaan torpan emännän innoittamana päätin vihdoinkin kokeilla jogurtin tekoa...

Kaupasta hain 2 litraa luomukevytmaitoa ja jääkaapista löytyi entuudestaan purkillinen luomu turkkilaista jogurttia, joten ei muuta kuin hommiin. Ensin kuumennetaan maito 80 asteeseen, joten kinkkumittaria kehiin. Paitsi, että juuri tänään se ei suostunutkaan toimimaan. Kitisi vain, että liian kuumaa :( Sormea apuna käyttäen ja höyryn määrää arvioimalla kuumensin maidon sopivan kuumaksi. Sitten jäähdytys ja jogurtin lisäys (1 dl). Jo tässä vaiheessa turkkilainen jogurtti meni rakeiseksi... Rakeisuudesta välittämättä kaadoin maitoseoksen lasipurkkeihin ja vein uuninpankolle happanemaan. Purkkien päälle levitin vielä pari pyyhettä, jotta lämpötila pysyisi tasaisena.

Muutaman tunnin, ehkä neljän, jälkeen kokeilin purkkien kylkiä ja mielestäni lämpötila oli laskenut liiaksi. Niinpä siirsin purkit lämpimämpään paikkaan eli uuniluukuun eteen ja päälle laitoin vielä paksun froteepyyhkeen. Ja siinä saivat jogurtit hapantua yön yli.

Aamulla purkit tuntuivat edelleen lämpimiltä, joten paikka oli hyvä jogurtin valmistamiseen. Purkit keittiöön ja ensimmäisestä kansi auki ja lusikka purkkiin. Ja kyllä, jogurtti oli sakeaa ja maistui jogurtille. Mutta sen enempää en jogurttia syönyt, lämmin jogurtti ei houkutellut. Mutta myöhemmin kun se on jääkaappikylmää...

Jälkiruokakulhollinen itsetehtyä jogurttia, päällä itsetehtyä kesäkurpitsahilloa ja koristeena itsekasvatettu ananaskirsikka. Hyvää oli!!!!

Seuraavalla kerralla kokeilen käyttää jogurtin siemenenä jotain muuta kuin turkkilaista jogurttia, jotain löysempää, koska jogurtti on rakeista.