Lomakuulumisia

Onneksi flunssa ei ole pilannut lomaa. Kyllä sen vielä tuntee itsessään, mutta sen kanssa pystyy elämään... Maanantain liukkailla ajelin vanhempieni luo. Kotona jäisellä pihalla pakkailin autoa ja osasin varoa. Samoin osasin varoa pysähtyessäni matkan varrella hautausmaalla, mutta vanhempieni pihalla jo unohdin varoa. Tai enpä siellä ehtinyt vielä kulkemaan, lastasin vaan tavaroita autosta käsiin ja hups, liukastuin. Onneksi oli kädet täynnä tavaraa, en pystynyt ottamaan käsillä vastaan. Pään tajusin pitää pystyssä, joten ei siinä pahemmin käynyt. Vähän pakaraan otti kipeetä, mutta onneksi sielläkin on hyvät pehmusteet omasta takaa ;)

Tiistaina lähdimme äitini kanssa käymään Tallinnassa, ihan vaan päiväseltään. Halusimme äitin kanssa testata uuden laivan... Loma-aamulle se tiesi herätystä 5.30... Aamiaispöydästä oli aika huikeat näköalat...

Ei meillä ollut Tallinnaan mitään ihmeellisiä suunnitelmia, eikä ostettavaakaan. Kunhan muutama tunti käveltiin sataman lähistöllä. Kaikenlaista pientä tarttui kuitenkin mukaan, Rimin siemenhyllystä en tietenkään päässyt ohi. Ihastuin tällä kertaa oranssinvärisiin petunioihin... Enemmän siemeniä olisi löytynyt Keskustorin siemenkaupoista, mutta sinne asti emme lähteneet ja oikeasti, en tarvitse yhtään lisää siemeniä enää, mutta joskus jotain tulee silti hankittua...

Laivassakin oli puutarha.... Kesällä tämä varmaankin on ihana paikka, jos tuovat sinne myös eläviä kasveja näiden silkkikasvien kaveriksi.

Keskiviikkona oli tarkoitus ajella kotiin. Mutta lumipyry ehti ensin, se siis alkoi ennenkuin lähdimme mummilasta. Piti sitten arpoa voittaako koti-ikävä ja turvallisuuden kaipuu. Iltasanomien uutinen isoista kolarisumista moottoritiellä auttoi päätöksenteossa eli jäin vielä yhdeksi yöksi vanhempieni luo. Kyllä ne lumityöt kotona odottavat, vaikka en heti aamusta olisikaan kotona niitä tekemässä.

Torstai-aamuna oli todella aikainen herätys, isäni lähti klo 2 auraamaan. Heräsin tietysti. Seuraava herätys oli sitten klo 6, lähdimme äitin kanssa kuntosalille. Ja ensin piti tietenkin kaivaa auto lumihangesta esiin... Kuntosalin jälkeen pakkasin tavarani ja ajelin kotiin. Hiukan huolestuneena mietin, että mahdanko päästä autolla pihaan, että kuinka paljon täällä onkaan tullut lunta. Itse asiassa Porvoossa on tullut vähemmän lunta kuin länsiuudellamaalla, mutta meni lumitöihin silti puolitoista tuntia. Nyt onkin kroppa ihan puhki, päivän aktiivisuustasokin on huikea 332 %...

Loppupäivän kuten huomisenkin voin hyvällä omalla tunnolla lepäillä kotona ja vaikkapa neuloa :) Jotain voisi myös kylvää, ainakin ne uudet petunian siemenet, samoin tomaatit ja .... Myös pelargoneista voisi yrittää ottaa pistokkaita.