Ensimmäinen adventti

Tänään se alkaa, siis joulunodotus, onhan ensimmäinen adventti. Ei vaan vielä tunnu joululta, ei vaikka joka ikinen kauppa on pullollaan joulukoristeita ja joululaulut raikuvat. Mutta se joulufiilis tulee, tiedän sen. Yleensä se tulee pari päivää ennen jouluaattoa, kun joulukirkossa lauletaan Enkeli taivaan. Siitä alkaa minun jouluni.

Mutta valoa haluan ympärilleni poistamaan pimeyttä. Eilen uutisoitiin, että Utsjoella on alkanut kaamos. Hämärää on ollut täällä etelässäkin, tuhannen kilometrin päässä Utsjoelta. Kynttilöitä olen polttanut jo useamman laatikollisen. Pihalle sytytän lyhtyihin kynttilöitä, koska pihavalot eivät toimi...

Eilen sain toimivan ulkopistorasian, ja heti piti asentaa omenapuuhun valot...

Hyvää Ensimmäistä Adventtia!!!!

Ennen ja nyt, osa 2

Edellisessä ennen ja nyt postauksessa laittelin kuvia takapihan muutoksista, nyt on vuorossa etupiha, jossa on tapahtunut paljon ja paljon tulee vielä tapahtumaankin...

Etupiha, liiteri-autotallin edusta oli epätasainen rinne, jossa oli pieni rikkaruohoinen kiviröykkiö kukkapenkkinä. Paikka oli erittäin hankala hoidettava, ruohonleikkurilla sitä ei voinut leikata, vaan tein se trimmerillä. Ja pihan paraati paikka, YÖK!!!

Pihalta löytyi muutama kantikas kivipylväs, ilmeisesti vanhan navetan perustuksista, joiden avulla alue pengerrettiin ja tasattiin terassiksi. Vai onko patio oikea nimitys ?

Ja terassia kiertämään kaivettiin kukkapenkki... Täydellistä, ainakin melkein. Viime kesänä juhliani varten terassille pystytettiin juhlakatos. Se oli niin mukava, että jäin pohtimaan, että pitäisikö terassille rakentaakin kiinteä katossysteemi...


Sisäänajotien toinen puoli olikin alkuun melkoista pusikkoa...

Nyt on pusikkoa raivattu ja puita kaadettu. Ja saatu runsaasti lisää tilaa ja uusia kukkapenkkejä...

Omenapuullakin on vähän enemmän tilaa kasvaa...

Sisääntulotietä reunustaa kukkapenkit, puhtaiden mattojen takana

Voin sanoa, että tykkään näistä muutoksista todella paljon... Pihasta on tullut selkeästi avarampi ja ryteiköt ovat vähentyneet. Puiden kaatamisesta on sekin hyvä puoli, että liiteri on täynnä polttopuuta...

Nyt suunnittelen innolla jo seuraavaa projektia omenapuun taakse... Lisää avaruutta, lisää kukkia, lisää kaikkea....

Talvi meni

Sunnuntaina alkanut talvi on jo ohi täällä etelässä. Eilen satoi kaatamalla vettä ja tänään on jo lämmintä +5 astetta eli se siitä talvesta...

Muutenkin on hiukan mieli maassa, kun mitään ei jaksa tehdä. Siksipä tässä on aikaa roikkua täälläkin. Viides viikko flunssan kourissa vie voimat. Pari kertaa olen jo käynyt lääkärissä ja maanantaina sain sitten koko viikon vapaata ja lisää lääkkeitä. Olisikin jo aika toipua...

Päivän piristykset

Eilen kävin ulkona tasan sen verran, että hain puita liiteristä ja kävin postilaatikolla. Ajattelin, että lakon takia siellä ei ole mitään, mutta haenpa sunnuntaina jaetut mainokset ja lehden pois. Ilokseni löysinkin sieltä siemenkirjeen. Se kyllä kirkasti päiväni...

Paljon siemeniä, paljon itsekerättyjä siemeniä. Oi, mitä kaikkea sieltä löytyikään... Osassa pusseista luki, että vapaasti pölyttyneitä. No tottakai, puutarhaharrastajat eivät ole ammattimaisia siementuottajia. Silti kasvatan mieluusti taimia harrastajan siemenistä, ne useimmiten itävät kaupansiemeniä paremmin.

Siemenkasvatuksessa ensimmäinen jännitysmonentti on aina itävyys. Ja viime vuoden kokemuksella myös, että mitä sieltä nousee, koivua vai jotain tarkoituksella kylvettyä. No tänä vuonna aion kylvää kaikki hankikylvönä kennostoihin, en isoihin kasvatuslaatikoihin, jotta saisin muutakin kuin koivuntaimia. Kennostot aion myös peittää harsolla ihan niiden koivunsiementen varalta...

Ja kun taimet kasvavat on kiva seurata kasvua ja odottaa kukintaa, jotta oikeasti tietää, mitä purkissa kasvaa.

Ja mitä löysin noista pussukoista: erilaisia kurjenpolvia, akileijoja, punahattua jne.... Siemenet kylvän tammikuussa, kun toivottavasti saamme lunta...

Nyt pitäisi jaksaa lähteä kaupunkiin postiin, että saan siemenkirjeen lähtemään eteenpäin seuraavalle onnelliselle...

Talvi tuli

Sunnuntaiaamuna sai herätä talviseen maisemaan. Yöllä oli satanut ensilumi. Ensilumi taitaa kuitenkin olla lyhytaikainen ilo ja valontuoja, tänään jo lehdessä puhuttiin lämpenevästä säästä. Muutama lumikuva piti silti sunnuntaina ottaa...

Esikko jaksaa kukkia lumessa

Sinisarja ei halua talvilevolle

Onneksi on vielä muutamia kukkivia kasveja ilostuttamassa muuten niin harmaata marraskuuta. Ikäväkseni totesin, että en onnistunut kukittamaan vanhoja amarylliksen sipulejani, ne kasvattavat vain lehtiä. Siispä suuntaan kulkuni kukkakauppaan, kukkiva amaryllis on saatava, se kuuluu joulunodotukseen.

Valaistusprojekti jatkuu

Eilen kirjoittelin kasvivalaisimien hankinnasta. Tänään sain ensimmäisen valaisimen asennettua paikoilleen...

Hyvin valaisee

Töiden jälkeen ajelin kaupunkiin rautakauppaan ostamaan ketjua, jolla ripustan valaisimen kattoon. Luulin, että sitä saisi metritavarana, suunnitelmana oli ostaa 6 valmista metrin pätkää. Ei myyty metritavarana, mutta venetarvikeosastolta löytyi viiden metrin ketjupakkauksia. Ostin sitten 2 sellaista, sekä rautasahan, että saan ketjun sopiviksi pätkiksi. Taas karttui tämän talon työkaluvalikoima, seuraavaksi haluan ruuvipenkin!!!

Koukut kattoon, ketju roikkumaan ja s-koukulla valaisin kiinni ketjuun. Paitsi ettei s-koukku sopinut suoraan valaisimen kiinnitysklipsiin... Värkkäsin koruvaijerista ja puristushelmistä lenkin, johon sain s-koukun ripustettua. Ei toiminut kovin hyvin, seuraaviin teen lenkin tavallisesta rautalangasta, esim. sidontalangasta.

Nyt on uusi valaisin käytössä ja voin ruveta kokoamaan seuraavia. Samasta rautakaupasta löysin myös pistotulppia. Kokeilisinko itse kiinnittää ne, antaahan Turvatekniikan keskus minulle luvan tällaisiin pieniin sähkötöihin....

Eipä niillä nyt niin kiire ole, ensimmäiset kylvöt eli orvokit ja paprikat teen vasta jouluviikolla

Lisävaloa kasveille

Alkoipa viikonloppu ikävillä uutisilla Pariisista. Uutisista seurasi epäusko, että miten joku voi tehdä tuollaista. Mutta aina on fanaattisia ihmisiä, jotka uskovat olevansa oikeassa ja muut väärässä. Aihe voi olla uskonto, politiikka tai eläinten oikeudet. On asia mikä tahansa, niin muiden ihmisten mielipiteen eivät merkitse heille mitään. Muut ovat väärässä, joten heillä ei ole väliä. Surullista ja uutisissa vierailleen tutkijan mielestä ei mitenkään ainutlaatuista :(

Pariisilaisille voimia ja toivoa!!!

Näistä mietteistä palaan postaukseen, jonka kirjoittamisen aloitin jo ennen Pariisin tapahtumia...

Lisää talvetettavia kasveja, lisää kevätkylvöjä, lisää valoa!!! Mutta minkälaisia valaisimia ? Ensin hankin käytetyn lattiavalaisimen, johon hankin Megamanin vaaleanpunaiset kasvilamput. Sitten ostin 4 Airamin Artco kasvilamppua, mutta minusta nekään eivät ole hyviä. Kaiken lisäksi ainakin kahdesta valaisimesta on kytkin rikki. Toinen toimii silti, toinen ei. Valoteho ei myöskään ole kovin hyvä, mutta käytän niitä silti.

Viime vuonna hankin Nelsonin kasvivalon, valkoista valoa loistavan loisteputkivalaisimen, telineineen. Johan on valoa!!!! Valkoinen valo ei häiritse silmää yhtä paljon kuin vaaleanpunainen valo. Samanlaisia lisää, mutta saisiko jostain muualta vähän halvemmalla... Tämä valaisin maksaa noin 30 euroa.

Bilteman sivuilla oli T8-kannalla olevia loisteputkia, joissa valon väri oli kylmä valkoinen (6000 K). Kiertelin kirpputoreja, laitoin hakuilmoituksen Facebookin lahjoitussivustolle, katselin kauppojen loisteputkivalaisintarjontaa, mistään ei löytynyt sopivaa. Biltema myi sopivaa valaisinta, mutta se on T5-putkelle ja sitä puolestaan ei saa kylmänä valkoisena.

Facebookin pelargoniryhmässä joku vinkkasi, että Taloon.com myy kylmänvalkoisia loisteputkia... Joten tilaus Biltemaan loisteputkivalaisimista ja Taloon.comiin loisteputkista. Taloon.comissa oli minimiostomäärä loisteputkille 10 kpl, aika monta ylimääräistä kolmeen valaisimeen, mutta pakko oli tilata. Hankitaan sitten vaikka valaisimia lisää...

Valoa riittää... 10 loisteputkea, joista jokaiselle luvataan 1000 tunnin paloaika

Bilteman loisteputkivalaisimiin päädyin, koska niissä on valmiina 2 metrin sähköjohto. En joudu itse sähkötöihin. Sen unohtivat vaan mainita sivuillaan, että sähköjohdon päässä ei ole pistotulppaa... Eikä sellainen kuulunut edes pakettiin. Ikävä ylläri :(

Sopivan matala valaisin kasvatushyllyyn

Turvatekniikan keskuksen ohjeiden mukaan saan sähkönkäyttäjänä itse liittää johtoon pistotulpan, mutta mistä sellaisia saa ostaa ???? Ja miksi Bilteman sivuilla ei mainita, että minun on ostettava erikseen pistotulppa ? Onneksi isäni varastoista löytyi yksi ylimääräinen, joten vain 2 pistotulppaa pitää enää löytää...

Mielenkiintoinen oli myös valaisimen turvallisuusohje: 1) Laite on asennettava näitä ohjeita noudattaen. 4) Yhdistä laite 220 - 240 V/ 50 Hz -pistorasiaan. Kohdissa 2 tai 3 ei puhuta mitään pistotulpan liittämisestä johtoon. Laitoinkin Bilteman asiakaspalveluun viestiä, että käsketäänkö ohjeessa oikeasti työntämään johtojen päät pistorasiaan. Katsotaan, mitä vastaavat... 

Onneksi on taas isä, joka pelasti ja sain yhden valaisimen käyttöön...

Huomenna lähden ostamaan ketjua ja pieniä s-koukkuja, niin saan ripustettua tämän valaisimen  ja otettua sen käyttöön... 

Ennen ja nyt, osa 1

Olen jo jonkin aikaa suunnitellut postausta, jossa esittelen tonttini muutoksia kuluneen viiden vuoden aikana.

Muutokset aloitin takapihalta, muokkaamalla nurmikosta kasvimaan...

Kesä 2010

Kesä 2011

Kesä 2014

Takapihan kiviröykkiö

kesä 2010

kesä 2012

Kesä 2013

Kesä 2014

Kesä 2014

Kesä 2015

Takapihan kukkapenkki

Kukkapenkin perustaminen alkanut, kesä 2012

Kesä 2015

Olipa mukava uppoutua vanhoihin kuvatiedostoihin. Löysin hauskoja kuvapareja, vaikka toisaalta olen ottanut todella vähän laajoja yleiskuvia. Osa kuvistani on vielä vankina ulkoisella kovalevyllä, joka ei suostu pelittämään. Toivottavasti löydän jostain jonkun, joka saa kuvani ulos sieltä. Tämä kuvarypäs kertoi vain takapihan muutoksista, etupihalle palaan myöhemmin.

Isänpäivän puuhastelua isän kanssa

Mummin ihanat lehtikaktukset

Meille on muodostunut perinne. Autooni vaihdetaan talvirenkaat isänpäivänä. Isällä on hyvät tilat säilyttää renkaita ja myös hyvät välineet renkaiden vaihtoon. Siis muutakin kuin takakontista löytyvät ristikkoavain ja vempula tunkki. Ja miksi se vaihto pitää tehdä juuri isänpäivänä ? Se on viikonloppu, jolloin olen aina vanhempieni luona.

Joinakin vuosina olen joutunut ajamaan vanhempieni luo jo ennen isänpäivää, kun ensilumi on satanut liian aikaisin. Tämä vuosi oli erityisen jännittävä, toivoin todella kovin, että lunta ei saada ennen isänpäivää, koska vanhempani olivat matkoilla edeltävän viikon. Ei tullut onneksi lunta, mutta tiet olivat aamuisin jäisiä. Rauhallisella ja varoivaisella ajotavalla mustasta jäästä selvittiin.

Nyt minulla on talvirenkaat, nastarenkaat, alla. Eihän se renkaiden vaihto yhtä nopeasti suju kuin formulakilpailuissa, mutta melko nopeasti kuitenkin. Isä irrottaa pultit, minä merkitsen ja vien pois vanhan renkaan ja hän laittaa uuden renkaan paikoilleen. Vielä kiristys ja ilmanpaineiden tarkistaminen ja kaikki on valmista :) Aikaa menee noin 15 minuuttia.

Renkaiden vaihdon jälkeen pyysin isääni toimimaan neuvonantajanani. Olin ostanut uudet tuulilasinpyyhkijänsulat ja ajattelin kokeilla vaihtaa ne itse. Helpommin sanottu kuin tehty... Joo, vanhoissa pyyhkijöissä oli selkeästi merkitty nuolella, että mitä piti tehdä. Pina ja vedä. Tehty, mutta entäpä sitten, koska sulka ei irronnut ? Isi joutui töihin... Hänkin joutui räpläämään kauan ennenkuin saatiin sulka irti. Piti ottaa työkalut apuun, pihdit ja ruuvimeisseli. Ja ohjekirjaakin piti lukea...

Olin ostanut tarvikesulat, en automerkin omia sulkia. Paketissa oli sulan lisäksi 4 erilaista kiinnitysosaa. Niitä sitten pähkäiltiin, että mikä on minun autooni sopiva, koska yksikään ei ollut täsmälleen samanlainen kuin alkuperäinen kiinnitysmekanismi. Yksi näytti sopivimmalta... Mutta varmuutta ei ollut. Käyttöohjeissa oli QR-koodi ja sen takana opasvideo. Katsoimme sen, mutta se ei tuonut yhtään apuja. Kokeilemalla sai isä pyyhkijänsulan kiinnitysosaan ja lopulta pyyhkijän varteen kiinni. Jestas, mikä homma!!! Toinen sulka vaihtui onneksi jo helposti ja nopeasti.

Niin oli mukava ajella kotiin sateisilla, pimeillä ja ruuhkaisilla moottoriteillä, kun märästä tuulilasista näki läpi ja alla oli talvirenkaat.

Kiitos Ihana Isä!!!!

Haastevastauksia

Sain jo kuukausi sitten Betweenilta - Rikkaruohoelämää -blogista ja Maaritilta Garden Of My Dreams -blogista Liebster award -haasteen. Kiitos! Haasteet otin vastaan, mutta vastaaminen on vaan jäänyt. Syytänkö kiireitä, puutarhaa vai jätänkö selittelemättä ? Taidan jättää selittämättä ja yksinkertaisesti vain vastata.

Tunnustushaasteen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi2. Laita palkinto esille blogiisi3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.  

Ensin Betweenin kysymykset:

1. Millainen on päivärutiinisi - siis jos sinulla sellainen on? 

Päivärutiinini vaihtelee sen mukaan onko työpäivä vai vapaapäivä. Työpäivät kulkevat saman kaavan mukaan, aamuisin ei ole yhtään extra aikaa, mutta ei myöskään kiirettä. Ja työpäivän jälkeen nautitaan pannullinen teetä, ennen mitään muuta. Vapaapäivänä nautiskelen aamusta  teepannullisen ajan ja sitten päätän, mitä rupean tekemään. Vapaapäivinäkin yritän pitää kiinni säännöllisestä ruoka- ja unirytmistä, koska rutiinit sopivat minulle. 

2. Mitä tulee ensimmäisenä mieleen sanasta KESÄ? Kukkia, paljon kukkia :)

3. Polkupyörä, auto vai bussi?Tähän on pakko vastata, että auto. Täällä maalla on huonot bussiyhteydet, joten siksi hylkään sen. Etäisyydet ovat pitkät ja pientareet kapeat, joten pyöräilykin on mahdotonta. Myin pyörän pois vuosi sen jälkeen, kun olin muuttanut tänne maalle.

4. Miksi kirjoitat blogia?Ajattelin aluksi, että kirjoitan itselleni sähköistä päiväkirjaa, johon on helppo lisätä kuvia tekstin lomaan. En edes kuvitellut saavani lukijoita. Ja sillä ajatuksella menen edelleenkin. Minusta on  silti ihanaa, että olen saanut lukijoita ja saan kommentteja. Kiitos niistä :)

5. Mikä kiukuttaa puutarhassasi?Minua kiukuttaa eniten se, että viat korjaantuvat niin hitaasti. Haluaisin nopeammin valmista, jotta voisin keskittyä pihan ylläpitoon. Nyt ylläpito jää valitettavan vähälle, kun koko ajan suunnittelen ja rakennan uutta, hävitän ja kadotan pusikoita ja heinikoita.

Tämä kohta on onneksi jo korjattu, mutta vastaavia riittää...

6. Juttu, josta et luovu? Tähän onkin vaikea vastata. Mistä en luovu ??? Luultavasti sellaista ei ole... Tämä talo ja puutarha ovat minulle todella tärkeitä, mutta silti olen sanonut, että tämä ei ole viimeinen kotini. En minä pysty elämään ja hoitamaan tätä paikkaa vanhana, joten tästäkin on joskus, jollain aikataululla luovuttava. Mutta ei vielä...

7. Paras paikka puutarhassasi? 

Vuosi sitten paras paikka oli pihaterassi, koivujen alla oli mukava istuskella ja lukea tai syödä tai muuten vaan nauttia elämästä kukkia katsellen. Tämä kesä muutti ajatuksiani. Tämän kesän jälkeen taidan ilmoittaa parhaaksi paikaksi kasvihuoneen. Siellä oli ihana istuskella ja ihailla tomaattien kasvua ja pelargonien kukkia sateen ropistessa kattoon.

8. Mitä teet, kun et touhua puutarhassa?Käsitöitä, rakastan neulomista, virkkaamista, ompelua.... 

9. Puu, pensas, perenna, kesäkukka vai hyötytarha?Kaikki nuo ovat tärkeitä, mutta perennat tulevat ykkösenä. Rakastan kukkia, mutta perennat vievät helppohoitoisuudellaan voiton kesäkukista. Myös hyötytarha on tärkeä ja puut ja pensaat, jotka tuovat ryhtiä istutuksiin.

10. Unelmiesi puutarha?

Unelmieni puutarha on englantilaistyyppinen, jossa on erilaisia huoneita. Mutta selkeää esikuvapuutarhaa minulla ei ole. 

11. Mistä tulee blogisi nimi?

Blogini nimi tulee siitä, että olen koko ikäni asunut kaupungissa ja sitten yhtäkkiä muutinkin maalle. Ja kaikenlaisia kommelluksia sitä sattuikin alkuvaiheessa, kun kaupunkilainen taloyhtiönasukki muutti maalle omakotitaloon...

Maaritin kysymykset ja vastaukseni niihin.

1. Itse tehden vai valmista ostaen? 
Jos mahdollista, niin itsetehden. Mutta jos ei ole mahdollista tai aika ei riitä, niin sitten valmista ostaen.

Jotain uutta tulossa, mekko ja huppari...

2. Oletko koira- vai kissaihminen, vai etkö kumpaakaan? 

Tykkään molemmista, mutta pahan koira-allergian takia en uskalla ottaa kissaakaan.

3. Talven harrastuksesi? 

Neulonta ja lukeminen. Mutta ensisijaisesti neulonta. Neulon niin paljon, että perustin jopa yrityksen myydäkseni neuleitani. Aiemmin harrastuksiini on kuulunut myös ammattiyhdistystoiminta, mutta nyt olen luopunut niistä kaikista. Tulossa on vapaavuosi :)

4. Kierrätätkö ja jos kyllä niin mitä? Jaa vinkkisi meille. 

Vähemmän tulee kierrätettyä mitään. Joskus myyn turhia tavaroita kirpputoreilla, mutta siinä kaikki. En ole mikään tuunailija, joten en keksi mitään itse, vaan tarvitsen aina jonkun valmiin mallin.

5. Muokkaatko valokuviasi? Jos kyllä, niin mikä ohjelma on mieluisin.
Yleensä vain rajailen kuvia, en muokkaa niitä sen enempää. Käytössäni on Picasa.

6. Mieluisin matkakohteesi? 

Tykkään kaupunkikohteista, mutta viiteen vuoteen en ole matkustellut. Talo ja puutarha syövät kaiken ylimääräisen, silti Pariisiin haluaisin vielä palata. Joskus, jollain aikataululla...

7. Teetkö käsitöitä? Jos kyllä, niin mitä? 

Pääasiassa neulon. Tällä hetkellä olen innostunut tekemään kirjoneulesukkia, viime vuonna neuloin hartiahuiveja.

8. Ostatko mieluummin edullista vai satsaako kalliimpaan? 

Olen ruvennut satsaamaan laadukkaampaan ja kalliimpaan, koska teen hankintoja hyvin vähän. Ostan myös kirpputoreilta edullisesti, mutta laadukasta ja hyväkuntoista vaatetta.

9. Hauskin lapsuusmuistosi? 

Hmm, taitaa olla sitä aikaa, kun olin alle kymmenenvuotias ja kävimme isän sedän maatilalla. Minun oli aina päästävä mukaan navettaan pikkukarjakoksi, vaikka en siellä mitään tehnytkään. Mutta jotenkin se vaan oli kaupunkilaistytöstä niin mielenkiintoista.

10. Juhlitko syntymäpäiviäsi? 

Yleensä juhlin pienessä mittakaavassa (vanhempani + isoäiti sekä muutama ystävä). Tänä vuonna, kun tuli pyöreitä vuosia täyteen, vähän isommin eli suvun voimin (meillä on pieni suku)

11. Mikä on lempiruokasi? 

Parhaita ruokia ovat äitin tekemät pappilanpata (peruna-jauhelihapata) ja läskisoosi. Itse en ole koskaan onnistunut tekemään yhtä hyvää. Itsetehdyistä ruuista lempparini on kukkoa viinissä.

Tämä haastetunnustus on kiertänyt jo niin paljon, että katkaisen sen omalta osaltani tähän eli en haasta ketään. Oli mukavaa vastailla Betweenin ja Maaritin kysymyksiin ja on ollut virkistävää lukea muista blogeista vastauksia :) 

Lämmintä marraskuun jatkoa ja hyviä puutarhakelejä !!!!!
 

Ei huvita!!!!

Nyt ei oikein huvita mikään, myönnän, minuun on iskenyt taas kerran syysväsymys. Joten istun illalla sohvan nurkassa ja neulon. Tietokone on auki, facebook tai joku tv-kanava. Tai sitten luen harlekiineja. Rentouttavaa, kun ei tarvitse ajatella mitään... Joo, ihanaa, mutta koko ajan takaraivossa takoo, että se ja se asia on vielä tekemättä ulkona ja sisällä.

Viime viikonloppuna tuli tehtyä paljonkin, kun vanhempani olivat täällä. Tämän viikonlopun olen viettänyt laiskotellen. En tee mitään, en, en ja en.

Eilen oli pyhäinpäivä. Perinteisiin kuuluu käydä hautausmaalla kävelyllä, siellä on niin kaunista kynttilöiden loisteessa. Ystäväni kanssa kiertelimme ja ihastelimme, sytytin kynttilän muistelupaikalla, koska omat isovanhempani on haudattu muualle. Yllättäen törmäsimme isoon ryhmään hautausmaalla, hetken ihmettelimme heitä ennenkuin meille selvisi, että läheisen pakolaisten vastaanottokeskuksen väki oli myös hautausmaakierroksella. Hienoa, että heidät tutustutetaan meidän perinteisiimme. Uskon, että tuo kävely oli heillekin vaikuttava kokemus.

Tänään laiskottelu jatkui, vaikka aamulla vielä suunnittelinkin päivän töitä. Meni pitkälle iltapäivään ennenkuin jaksoin nousta sohvalta. Mutta kun pääsin ylös, niin tarmoa riittikin uskomattoman paljon. Ensin kävin hoitamassa pelargoneja ja verenpisaroita saunamökissä. Revin kaikki kukat pois pelargoneista, jotta he talvehtisivat paremmin, kastelin, lisäsin valoa, vähensin lämpöä jne...

Sitten kasvihuoneeseen... Siellä oli kaikki tomaatintaimet vielä riippumassa tukilangoissaan. Ne revin irti ja kannoin kompostiin. Homeisia ja mätiä maahan pudonneita tomaatteja keräilin lattialta, harjasin ylimääräisiä multia lattialta... Seuraavaksi pitäisi pestä seinät ja katto sisäpuolelta, että saan kaikki homekasvustot sieltä tapettua, mutta oli jo liian hämärää. Huomenna tai joskus sitten se....
Harmittaa, että lähdin niin myöhään ulos, että homma jäi kesken :(

No, sisälläkin riittää puuhaa. Syyskuusta asti olen suunnitellut, että pitäisi verenpisaroiden ja pelargonien pistokkaat siirtää kissanhiekasta multaan, mutta en ole saanut aikaiseksi. Josko nyt... Ensin pitää tehdä oma multaseos: puutarhamultaa, taimimultaa ja perliittiä sekaisin, ettei tule liian ravinteikasta multaa pienokaisille. Ja perliittiä sekaan, jotta multa pysyy ilmavana.

Yllättävän hyvin olivat pistokkaat juurtuneet kissanhiekassa. Vain muutama pistokas oli kuollut. Samalla tuli tarkistettua muutkin pistokasjuurrutukset. Kokeilin ottaa sinisalviasta pistokkaita, vaikka emot olivat jo aika entisiä. Iloinen yllätys oli, kun muutamassa pistokkaassa näkyy uutta kasvua. Otin minä siemeniäkin talteen, mutta pistokaslisäys tuottaa suurempia kasveja.

Sinisalvia ja lehtikaktuksen nuppu

Ihan yhtä myöhään otin lumihiutaleesta pistokkaita. Kahdestakymmenestä pistokkaasta viidessä näyttäisi olevan uutta kasvua :) Näitä en sentään vielä siirtänyt multaan, saavat odottaa seuraavaa tarmonpuuskaa...

Tänään on alkanut marraskuu. Vajaa 2 kuukautta ja sitten voi jo aloittaa kevätkylvöt. Siihen mennessä on jostain löydettävä lisäenergiaa...