Tammikuun lopulla (25.1) aloitin perennan siementen kylmäkäsittelyn jääkaapissa. Ja yllätyksekseni eilen (15.2) huomasin maatiaisritarinkannusten itäneen. Parhailla yksilöillä oli lähes 3 sentin juuri. Niinpä siirsin itäneet siemenet multaan jatkamaan kasvua.
Juuret olivat niin hentoisia, että kaadoin siemenet vermikuliitteineen leivinpaperin päälle ja sitten ohuen puikon kanssa yritin löytää itäneet siemenet, 5 alkua löytyi :) Toivottavasti en ollut liian kovakourainen aluille, että viihtyvät ja kasvavat isoiksi komeastikukkiviksi yksilöiksi....
Tiistaina ihan vaan pistäydyin Plantagenissa tappamassa aikaa ennen kokousta, enkä lopulta voinut vastustaa kiusausta. Sinne oli tullut pöydällinen erilaisia pelargonian ja verenpisaran pistokkaita. Ja pitihän se pöytä koluta läpi, että mitä ihanaa sieltä löytyykään... 2 pelargonian ja 2 verenpisaran pistokasta lähti mukanani kotiin. Mutta vain 2 kumpaakin sorttia, itsehillintäni toimi hienosti...
 |
| Vasemmalla omat pelargonian pistokkaat ja keskellä Plantagenista hankitut |
Hauskinta kasvunihmeen seuraamisen lisäksi on ystävien ja tuttujen kommentit. Ensin he haukkuvat kylvöhulluiksi ja seuraavaksi rupeavat pyytämään taimia. No jotain voi riittää, jotain ei. Aika näyttää
Mukava lukea itämisjuttuja, vaikka itse en osaakaan :)
VastaaPoistaOn se noiden ensimmäisten itujen ilmestyminen puutarhurin elämän pieni ihme. Ihan vaikka jokavuotinen, siihen ei kyllästy.
VastaaPoistaKylmäkäsittely minunkin pitäisi opetella ja varmaankin myös pysytellä kaukana Plantagenista.
Mulla on kova hinku päästä muuttamaan, joten yritän pitää tuota viidakkoani kohtuullisena, mutta kevään tullessa se alkaa olla jo vaikeaa. Pienet, suloiset kodinonnet ja muratit ovat mun heikkouksia.
VastaaPoista