maanantai 11. marraskuuta 2013

Risuista rakkaudella

Risuja, risuja koko piha täynnä tällaisella tuulella ja siivottavaa riittää... Se on ollut ärsyttävää puuhaa, jonka olen kesäisin tehnyt vain pakon edessä eli juuri ennen kuin risu joutuu ruohonleikkuriin. Nytpä tiedän risuille paremman käyttötarkoituksen...

Olin perjantai-illan ja koko lauantaipäivän kansalaisopiston koivunrisukurssilla. Kurssin piti koivunrisutöistä kirjankin kirjoittanut Tarja Heikkilä (www.risusta.fi). Kurssille piti tuoda omat risut, joten minä leikkelin pihakoivustani (siitä kaatotuomion saaneesta) oksasaksilla alaoksia pari isoa nippua. Alusta pitäen epäilin, että oksani ovat liian jäykkiä, mutta muuta ei ollut tarjolla, joten niillä oli pärjättävä.

Kurssilla piti olla myöskin omat työkalut mukana, sivuleikkurit ja kärkipihdit löytyivät helposti helmityökaluista, mutta linjapihdit, mitä ne ovat ??? Piti ihan googlettaa ja tutuilta näyttivät, vain nimi oli vieras.

Ja paljon sain aikaan...



Niin paljon innostuin risuista, että pihakoivut on kaadettava täsmälleen oikeaan aikaan, että voin kerätä latvarisut talteen ja tehdä niistä upeita pihakoristeita, ainakin kurkiparin vahtimaan ovea sekä kukkakeppejä ja ...

4 kommenttia:

  1. Tulipa hienoja! Sinä sitten ehdit vaikka mitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen itsekin tyytyväinen aikaansaannoksiini :) Kun vietin 2 päivää kurssilla risuillen, voin jättää paljon tylsiä siivoushommia tekemättä...

      Poista
  2. Kurssi onkin ihan hyvä käydä, niin oppii heti tekemään noin hienoja. Mulla ei luonnistunut tuokaan homma kun ite yritin opetella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurssillä oppi tosi nopeasti perustekniikat ja sitten niitä pystyi soveltamaan. Minä innostuin soveltamaan punomistekniikkaa, joka meille opetettiin ensimmäisenä, linnunpyrstöön, koska en tykännyt opettajan lyhytpyrstöisistä mallilinnuista.

      Mutta jos ei ole mahdollisuutta osallistua kursseille, niin tekemällä oppii, virheiden kautta voittoon...

      Poista