sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Paikka rentoutua

Tänään etsiskelin metsästä risukasoista sopivia jakkaranjalkoja. Samalla aloittelin jakkaranjälkeistä projektia, nimeltään aitaus riippumatolle. Riippumatolle syntyi loistava paikka, kun heiluin vesurin kanssa viime syksynä pirtin päädyssä. Lisää valoa ja tilaa syntyi, kun isäni heilui samalla paikalla moottorisahan kanssa. Jäljelle jäi 4 upeaa koivua kiviröykkiön viereen. Paikka on kuitenkin liian avoin naapuriin päin, joten siihen tarvitsin hiukan näkösuojaa... Löysin loistavan idean Lena Israelssonin kirjasta Citypuutarhat. Säleikkö lehtipuun oksista ja minullahan niitä haavanoksia on runsaasti...


Niinpä mittailin, suunnittelin ja lähdin metsään pokasahan ja vesurin kanssa. Oksat sahailin suurinpiirtein oikeaan mittaan ja vesurilla karsin ylimääräiset oksat pois. Sitten kannoin oksan talon päätyyn ja rupesin kokoamaan. Kirjassa säleiköt oli koottu rautalangalla, mutta minä ruuvasin oksat kiinni toisiinsa. Ja sitten vaan aita paikoilloilleen, tällä hetkellä se nojaa koivuihin, eikä ole millään kiinni. Sopiva kiinnityssysteemi on vielä hakusessa, koska en halua vahingoittaa koivuja.


Alkuperäisessä suunnitelmassani oli kaksi risuista tehtyä vinoneliöä molemmissa aitakappaleissa, mutta nyt olen ruvennut miettimään niiden järkevyyttä. Tarkoitukseni on nimittäin istuttaa jokaisen koivun juurelle alppikärhö ja antaa kärhöjen kasvaa myös aitaa pitkin. Niinpä työläät vinoneliöt jäisivät kärhön versojen alle piiloon. Aidan eteen tulee myöskin kukkapenkki salkoruusulle, sormustinkukalle ja harjaneilikalle.

Vaikka aidat tulivat valmiiksi, en kuitenkaan pääse ripustamaan riippukeinua. Paikka on syksyyn asti halkovarastona, mutta voin silti aloittaa kukkapenkin kaivamisen, kunhan helle hellittää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti