Nukkeja ja nukkekoteja

Olen maalannut ja maalannut ja maalannut. Sitä on ollut kiva tehdä, paitsi se katollakiipeilyosuus, mutta muuten. Hiukan on homma vielä kesken, etuseinän 3. maalikerros, 2 kulmalistaa ja tuulikaappi kokonaan, mutta silti se on melkein valmis. Iso kiitos kuuluu äidilleni, joka tuli auttamaan minua. Hän maalasi ikkunan koristelistoja, kun minä kiipeilin katolla maalaamassa tuulikaapin yläpuolella ollutta seinää. Hänen tärkein tehtävänsä oli kuitenkin soittaa apua, jos olisin tullut päälleni alas. Onneksi pysyin katolla, vain kerran olin vähällä livetä... Nyt sinne ei enää tarvitse mennä. Yllättäen päätin jatkaa maalausurakkaa, kun seinät ja ikkunanpielet tuli maalattua, ikkunat ja ovi näyttävät nyt varsin ikäviltä, joten ne pitää vielä maalata. Ehkä tänä kesänä tai sitten ensi vuonna, katsotaan mihin aika riittää... Liikoja urakoita en halua pilaamaan kesääni, ressiä en halua kokea!!!!

Lauantaina kävimme äidin kanssa kaupassa ja samalla teimme pienen turistikierroksen Vanhassa Porvoossa. Siellä on muutama putiikki, joissa äitini halusi ehdottomasti vierailla, nimittäin Riimikossa (lelukauppa) ja Galleria Rahligissa (astiakauppa, myy vanhaa arabiaa yms). Olimme kuitenkin niin aikaisin liikkeellä, että molemmat olivat vielä kiinni, joten jatkoimme eteenpäin ja päätimme palata myöhemmin. Jotenkin osuimme rantaan ja päädyimme Porvoon Lelu - ja Nukkemuseoon. Aivan ihana paikka, 2 kerrosta täynnä erilaisia ja eri-ikäisiä leluja. Äitini löysi useita sellaisia leluja, joilla hän oli itse tai joku lapsuuskaveri oli leikkinyt. Olipa siellä muutama sellainenkin lelu, joilla olin itse leikkinyt, kuten elektroniikkapeli Dongkey-Kong 80-luvulta. Mukavasti saimme siellä ajan kulumaan, niin ettemme enää ehtineet Äidin toivomiin kauppoihin.

Jotenkin tällä kertaa lelumuseot ovat suosiossa. Eilen kävimme Äitini kanssa Lohjan museossa, johon oli koottu nukkekotinäyttely. Näyttelyssä oli muutamia vanhoja nukkekoteja 1800-luvulta, mutta minä viehätyin eniten itserakennetuista nukkekodeista. Oli pahvilaatikkonukkekoteja, asuntoautoa, kummitustaloa, sikarilaatikkohuoneita ja kartanoita. Osa nukkekodeista oli tehty lapsille, mutta minä ihastuin eniten niihin, jotka oli tehty "katsottavaksi, ei leikittäväksi". Huoneet ovat sisustettu tyylikkäiksi, suurinpiirtein samaa tyylisuuntaa. Kalusteet saattavat olla ostettuja, mutta rekvisiitta itsetehtyä. Nämä kuvat ovat yhdestä ja samasta nukkekodista, jota on esitteen mukaan rakennettu 20 vuotta...

Puolet nukkekodin etupuolesta, takana on yhtä monta huonetta. Lisäksi talon sivulla on torni ja puutarha kasvihuoneineen ja patioineen.

Tupa nukkekodin alakerrassa. Upeina yksityiskohtina on katossa roikkuvat leivät, separaattori penkin päässä ja himmeli katossa. Taustalla näkyvät myös kangaspuut. Onneksi museo tarjosi käyttöön taskulamppuja, jotta kaikki takanurkan yksityiskohdat sai näkyviin.

Tämä kuva on vinttikomerosta. Sinne on tuotu tavaroita säilöön. Oikeassa reunassa roikkuvat mm. luistimet. Harmi, että lasi peilaa, koska vasemmassa takanurkassa oleva hämähäkin seitti hämähäkkeineen ei näy. Se teki tästä vinttikomerosta täydellisen.

Tässä kuvassa on ihanan naisellinen pukeutumishuone. Hattuja, päivävarjoja, ja kaikkea ihanan naisellista tilpehööriä.  

Harmittaa, ettei minulla ollut kunnon kameraa mukana, vaan kuvat on otettu kännykällä. Ne eivät ole niin tarkkoja, ja heijastukset näkyvät. En edes yrittänyt ottaa kuvia kaikesta ihanasta, esim. kirjontakehyksestä, joka oli yhdessä talon huoneista: pyöreä, puinen kirjontakehys, jonka halkaisija oli ehkä 1 sentti ja siinä oli tuloillaan pienenpieni kanavatyö.

Haaveenani on ollut jo pitkää ruveta rakentamaan nukkekotia, mutta ainakaan vielä ei aikani riitä siihen, mutta muiden rakentamia nukkekoteja voin silti ihailla. Kiitos teille, jotka olitte antaneet omanne näyttelyyn.