Päätin kokeilla Ystävän pessimismistä huolimatta kaivaa maata. Eilen tein lumityöt maa-artisokkien päältä ja tänään lähdin kaivamaan. Talikkoa en löytänyt, joten pistolapiolla kaiveltiin. Kaivuutyötä helpotti kaksi lumesta törröttävää kukkavartta. Voisin kuvitella, että jos joku minut olisi nähnyt kaivamassa vati mukana, hän olisi pitänyt minua hulluna. Eihän tammikuussa voi kerätä puutarhasta satoa. Mutta maa oli sulaa lumen alla.
Ja sieltähän niitä löytyi, muutama nätti molluska ja melko sileä sellainen. Olen aina luullut, että maa-artisokat ovat "epämuodostuneita" ja sen takia vaikeita kuoria. Mutta nämä olivat kauniita.
Sato ei ollut suuren suuri, noin 10 kappaletta sieltä löytyi. Kesällä sen sitten näkee löytyikö kaikki mukulat. Ne kun lähtevät kasvamaan pienestäkin mukulanpalasta. Toisaalta kasvupaikka on valittu sellaiseksi, että ei haittaa, vaikka maa-artisokka lähtisikin leviämään.
Nyt kuorimaan satoa ja keittämään soppaa. Maa-artisokkakeitto on hyvää.
Vielä sadonkorjuuta odottavat palsternakat ja mustajuuret, mutta niiden päällä on puolimetrinen kinos, joten ne saavat odotella kevättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti