perjantai 29. syyskuuta 2017

Rankka syyskuu

Huh, onneksi sunnuntaina on jo lokakuu, tämä syyskuu on ollut niin rankka. Ehkä kohta helpottaa tämä stressi (tai sitten ei)... Tähän syyskuuhun on kuulunut 3 kummilapsen synttärit, yhdet hautajaiset, flunssa sekä rakennusprojektia eli aivan liikaa kaikkea!!!!!

Kaunopunahattu 'White Swan' ja tarhaväriminttu 'Snow White'
Ja kun ei jaksa, niin jostain on tingittävä. Minä tingin lukemisesta ja kirjoittamisesta, iltaisin olen vain istunut sohvalla ja neulonut. Siinä ei ole tarvinnut ajatella...

Vaikka tässä onkin ollut kaikennäköistä, en ajatellut tehdä tästä hirveää valitusvirttä, vaikka ärsyttäviä asioita onkin riittänyt. Jospa aloitan tästä rakennusprojektista, uudesta autotallista. Sen tarve konkretisoitui keväällä, kun kattohuovat irtoilivat isoina kappaleina, ja seinähirsistä osa oli todettu lahoiksi... Uusi on saatava... Ensin valitsin mallin, haluan valmispaketin, jotta minun EI tarvitse tehdä itse mitään.

Uusi autotalli, kuva kopioitu Kastellin sivuilta
Sitten pankkiin, joka oli onnekseni suopea hankkeelle. Sitten pääsuunnittelija-vastaava työnjohtaja. Ensimmäinen ongelma!!! Kysyin kavereilta, työkavereilta, naapureilta, ei tietoa hyvistä tyypeistä. Sitten otin googlen ja fonectan apuun. Löysin muutaman, joille soitin. Vain yksi vastasi ja hänet pestasin ja hyvältä vaikuttaa :)

Hämmentävää on kuitenkin, että tarvitsen erillisen pääsuunnittelijan, vaikka Kastelli suunnittelee ja piirtää kaiken... En todellakaan ymmärrä tässä tapauksessa pääsuunnittelijan tarvetta, mutta Kastelli vaatiin sellaisen, he eivät toimi pääsuunnittelijana.



Sitten rakennuslupa, sitä minulla ei ole vieläkään... Hakemuksen täytin sähköisenä jo alkukuusta. Kului pari viikkoa ja sain rakennustarkastajalta viestin, että hakemusta pitää täydentää, siitä puuttuu pääsuunnittelijan tarkastuslista. Eikä sitä voi tehdä sähköisenä, vaan se pitää tulostaa kaupungin sivuilta, täyttää, allekirjoittaa ja sitten skannata sähköiseen lupahakemukseen. Lisäksi rakennustarkastajalle pitää toimittaa pääsuunnittelijan allekirjoittamat pääpiirustukset. Sähköiset piirustukset eivät riitä, koska kaupungilla ei ole sähköistä arkistoa. Pääsuunnittelija tuli käymään, allekirjoittamaan kaikki tarvittavat paperit, paitsi että tulostimesta loppui muste, en saanut tulostettua sitä tarkastuslistaa...

Ruusu 'Morning sun'
Pääsuunnittelija tulosti listan itse ja toi sen minulle :) Ja minä skannasin sen ja lisäsin hakemukseen. Ja ajoin kesken työpäivän kaupunkiin ja vein allekirjoitetut pääpiirustukset rakennusvalvontavirastoon. Ja jäin odottelemaan positiivista päätöstä....


Ei tullut positiivista päätöstä, ei, vaan rakennustarkastaja ilmoitti, että hakemuksestani puuttuu vielä naapurien kuuleminen. En muuten ollut tietoinen, että minun on kysyttävä naapureilta lupa, että voin rakentaa omalle tontilleni autotallin, vaikka talli on yli 5 metrin päässä rajoista.

Toiselta naapurilta sainkin allekirjoitukset helposti, toisen kanssa menikin useampi päivä, koska hän ei asu naapurissani. Yleensä hän käy naapurissani päivittäin, mutta ei juuri nyt, koska hän on puintihommissa muualla (soitin hänelle).

Olen raivoissani rakennustarkastajalle, koska hän ei kertonut tästä puutteesta heti ensimmäisellä täydennyskerralla. Silloin olisin helposti saanut allekirjoitukset molemmilta naapureilta, koska tämä toinen naapuri oli puimassa tonttini viereisellä pellolla. Ja miten purin agressiotani ? Lapioin multaa, kärräsin sitä ihan hulluna pari iltaa... Keväällä tullut multakasa pitäisi saada tasaiseksi, pois tieltä ennen rakennusprojektin alkua...


Nyt kun nimensaaminen paperiin venähti, niin nyt sitten rakennustarkastaja onkin lomalla. Ehkä minä saan rakennusluvan ensi viikolla, tai sitten en. Tämän viimeisen paperin jouduin lähettämään sähköpostilla, koska tarkastaja oli jättänyt lupahakemukseni Käsittelyssä-tilaan, jolloin siihen ei voinut lisätä mitään. Laitoin sähköpostiin vielä kysymyksen, että mitä hakemuksesta vielä puuttuu????

Vaikka rakennuslupaa ei olekaan, niin nurkkatolpat on paikoillaan, metsuri ja kaivinkone sovittu saapuvaksi tontilleni parin viikon kuluttua. Kyllä tämä tästä, ehkä, joskus....


Mutta yllättävän paljon asioita joudun tekemään itse, vaikka tilasin autotallin valmiina pakettina asennuksineen. En tykkää!!!!! Tämä projekti vie liikaa voimia tällä hetkellä, puutarha on hoitamatta, kesäkukatkin vielä pihalla. Onneksi ei vieläkään ole luvassa yöpakkasia

Pasuunakukka

lauantai 9. syyskuuta 2017

Syyskuuta mennään

Ensi viikolla ollaan jo syyskuun puolivälissä, mihin tämä kesä on huvennut ???? Työt, sade ja autotalliprojekti ovat syöneet aikani niin totaalisesti, että pihalle olen ennättänyt vain pieniksi hetkiksi silloin tällöin.  Autotallin rakennuslupahakemus on jätetty, nyt pidetään peukkuja pystyssä, että se hyväksytään sellaisenaan. Seuraavaksi pitäisi yrittää löytää joku kaivamaan pohjat autotallille, mutta sen jälkeen toivottavasti Kastelli hoitaa loput. Tästä projektista oli tarkoitus tehdä ihan oma postaus, mutta en ole ehtinyt. Ehkä se vielä jossain vaiheessa tulee....

Etupihan kukintaa ihailen päivittäin, kun kävelen autolle ja lähden töihin...

Sädepäivänhattu 'Gold Sturm' vasta availee nuppujaan


Tämän ihanuuden hankin muutamia vuosia sitten taimivaihdosta. Nimeä en painanut mieleeni, mutta hauskat valkokirjavat lehdet hänellä on.


Auringonkukka avasi teriönsä vihdoinkin....


Näihin kaunopunahattuihin ihastuin muutama vuosi sitten Järvenpäässä. Ulkolaisia taimia olivat, enkä ollut ollenkaan varma niiden talvenkestävyydestä, mutta pakko oli silti ostaa. Hienosti ovat pärjänneet, mutta he saavatkin joka talvi lunta päällensä, silloin kun lumitöitä joutuu tekemään.

Pari viikkoa sitten oli Mustilassa myynnissä useaa väriä näitä kerrottuja kaunopunahattuja. Himoitsin niitä, mutta jätin silti ostamatta. Käytin rahat mieluummin suomalaisten myyjien tarjontaan...

Kaunopunahattu 'Irresistible'

Tiikerinlilja

Syyshohdekukka
 Sisäänkäynnin viereen olen toisinaan hankkinut isot pallokrysanteemit, mutta tänä syksynä niille ei ole ollut tarvetta....

Sisään mahtuu juuri ja juuri... Vain vasemmanpuoleinen pasuunakukka kukkii, oikeanpuoleinen valkoinen ei ole tehnyt vielä koskaan nuppuja, vaikka on samanikäinen kuin vaaleanpunainen kaverinsa.


Ihan ei tämä pasuunakukka ole sitä, mitä mainostettiin. Ostin alun Viherpeukaloilta ja kasvin piti olla kerrottukukkainen. No ei ole, mutta upea se silti on.


Eilen rupesin kantamaan pelargoneja sisätiloihin. Muutamat pienimmät pääsivät keittiöön, osa pääsi tuulikaappiin ja osan vein kasvihuoneeseen. Ihan kaikki eivät vielä ole katon alla, koska aluslautaset loppuivat, osassa pelargoneja oli kirvoja, osasta löytyi toukkia...

Asettelin kasveja hyvinkin tiiviisti, niin vielä mahtuu lisää....



Tälle päivälle olin suunnitellut puutarhurointia, kuihtuneiden kukkien poistoa ja mullan kärräämistä. Näyttää kuitenkin niin sateiselta, ainakin tällä hetkellä, että taidan lähteä kaupunkiin. Pitää hankkia synttärilahja kummitytölle ja ostaa siisti toppi (lämmin havunvihreä etsinnässä, mutta mustakin kelpaa) jakkupuvun alle ja samalla reissulla voisi käydä kuntosalilla... Tekeminen ei lopu koskaan...

Mukavaa viikonloppua!!!!

lauantai 26. elokuuta 2017

Mustilan taimipäivä

Niinhän siinä kävi, että kun työt alkoivat, niin samalla alkoi se jokasyksyinen puutarhaväsymys. Enpä ole tännekään jaksanut kirjoitella, en edes lukea muiden blogeja... Ihan toimettomana en sentään ole ollut, mutta siitä myöhemmin lisää...

Tänään, Suomen luonnonpäivänä, vietettiin Elimäellä Mustilan arboretumissa Taimipäivää. Taimipäivä on järjestetty jo useampana vuonna, mutta minulle kerta oli ensimmäinen, mutta ei todellakaan viimeinen.

Minä olen aina mieltänyt Mustilan alppiruusujen ja atsaleojen kodiksi, mutta tänään sain huomata, että paikka on paljon muutakin. Pienellä pääsymaksulla pääsi arboretumiin, sai kuunnella luentoja, pääsi opastetuilla kierroksille arboretumiin jne... Ja sai tehdä puutarhaostoksia niin arboretumin pihamyynnistä, kirpputorilta, puutarhakauppiailta sekä harrastajilta. Taimitorilla kävi kova kuhina, paitsi kuvanottohetkellä, rankan sadekuuron jälkeen... Minä olin varautunut sadekuuroihin jättämällä kameran kotiin, mutta en sateenvarjolla saati sadevaatteilla.


Taimipäivän ohjelma julkaistiin etukäteen, joten suunnittelin päivän tarkasti, liian tarkasti. Olin ajatellut osallistua parille opastetulle kierrokselle, mutta ennätin vain yhdelle, jossa esiteltiin Itäisen Amerikan Appalakkien kasviaarteita Mustilassa. Todella kiinnostava kierros, joka antoi itselleni paljon!!!! Kierros kesti tunnin, mutta olisi saanut kestää kauemmin!!!!

Yhden kuvan otin kierroksen aikana, ihana hortensia!!!! Se muuttaa meille jossain vaiheessa, ei kuitenkaan vielä tänään...


Viimeisenä kuuntelin luennon Alppiruusujen ja atsaleojen kasvualustasta. Tärkeä aihe, koska olen niitä istutellut vastikään ja lisää tulee koko ajan... Hapan maa, sen tiesin, mutta kasvualustan ilmavuus oli uutta. Omani olen istuttanut rodomultaan, joka on liian tiivistä, siihen tarvitaan hiekkaa tai haketta sekaan. Savimaa on hirvitys rodoille, mutta 30 sentin kohopenkki on hyvä ja minullahan on :)

Ja ihan parasta antia tälle päivälle oli puutarhatuttujen tapaamiset :) Ja sitten ostoksiin....
Muutama kasvi oli etukäteen tehdyllä ostoslistalla: pelargoneja Peltoselta, pihtoja Arboretumin omasta myynnistä ja mahdollisesti alppiruusuja, jos on kiinnostavia lajikkeita. Ja olihan niitä ja paljon, paljon muuta ihanaa. Tässä kaikki ostokseni tuulikaapin lattialla...


Pelargonit Nina Porjanmaalta, Winston Churchill ja Viva Madelaine

Käenkukka ja taustalla Koreanperhosvaahtera

Neulaspipo
Erityisen iloinen olen, koska sain ostettua Suomi 100 -alppiruusun, sekä Pernillan ja Lumottaren, joita ei ole vielä näkynyt muualla myynnissä. Arpajaisista voitin kiinnostavan pensaan, ukrainanvihman. Ilta meneekin mukavasti täällä soffalla, kun googletan ostoksiani ja suunnittelen heille parhaita mahdollisia kasvupaikkoja.

Mukavaa viikonloppua!!!

torstai 10. elokuuta 2017

Viron ostoksia

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista!!! Tartto on todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen kaupunki, suosittelen!

Kun valmistauduin tälle Viron kierrokselle, tein mukaani 2 ostoslistaa. Oli kaksi "must"-paikkaa, Karnaluks Tallinnassa ja Seemnemaailm Tarttossa.

Ensimmäiset siemenet ostin Tartton torilta


Pitihän ne torin siemenkojut katsastaa, vaikka Seemnemaailmaan olin menossa. Kotimatkalle lähdettäessä tarkistin vielä osoitteen ja aukioloajat yrityksen nettisivuilta. Navigaattori ei tuntenut osoitetta, mutta onneksi heillä oli hyvä kartta. Osoite löydettiin, iso kerrostalo, sitten etsimään myymälää, mainoksia ei näkynyt. Myymälä löytyi kerrostalon päädystä, kellarikerroksesta, mutta ovessa oli lappu, että avoinna kesäaikaan klo 11 - 17 ja me olimme liikenteessä heti kymmenen jälkeen, koska nettisivujen mukaan liike olisi auki 9 - 17. Emme jääneeet odottamaan, vaan lähdimme kotimatkalle. Olin pettynyt, mutta eipä maailmani siihen kaatunut, eikä lomani mennyt pilalle. 

Tallinnassa ykköskohteemme oli Karnaluks ennen satamaan menoa. Seurueemme viidestä henkilöstä vain kuljettajalla ei ollut ostettavaa Karnaluksista, mutta hänkin lähti mukaan, koska laajennuksen myötä sinne oli tehty miesparkki. Olisi silti kannattanut jättää kuljettaja autoon odottamaan, koska onnistuimme saamaan parkkisakot. Ensimmäiset koskaan ikinä Karnaluksin edestä, ja useita kertoja siellä on käyty auton kanssa. Emme huomanneet kadun alareunan, vasemmassa reunassa, olevaa kylttiä maksullisuudesta ja aktiivinen pysäköinninvalvoja oli käynyt kierroksella. Pysäköinti olisi pitänyt maksaa joko puhelinsovelluksella tai hakemalla maksulappu Keskustorin automaatista! Tiedämmepä seuraavalla kerralla ja sakko maksetaan kimpassa, koska se ei ollut kuljettajan vika.

Karnaluksista tuli hankittua sukkalankoja ja huivilankoja. Sukkalangat otin heti käyttöön ja ensimmäinen sukka on valmis.


Hauskimman ostoksen tein lähellä satamaa. Kävimme sataman lähellä teellä ja kahvilla, koska olimme ajoissa. Kahvilan naapuriin oli avattu sisustusliike. Ne eivät yleensä ole minua varten, mutta nytpä löysin jotain... Jotain sellaista, jota olen etsinyt, jotain sellaista, johon ihastuin heti. Pakko oli kuitenkin kysyä äidiltä ja siskolta, että jos tuon ostan, niin saako isä sydärin. Sen verran iso tavara oli kyseessä ja henkilöauto oli jo tupaten täynnä, suksiboxia myöten. Sain käytännöllisen neuvon, että jos se matkustaa sylissäni, niin sitten saan ostaa. OSTIN, eihän meillä Suomen puolella ollut kuin tunnin matka...

Uusi olohuoneen pöytä
Tähän asti olen säilyttänyt lankoja kasseissa ja pusseissa sohvan vieressä, nyt saan ne pöydän alle piiloon :) Eivät kaikki langat tietenkään tuonne mahtuneet, pöydän max. halkaisija on noin 50 cm, joten seuraavalla kerralla ostan toisen samanlaisen ja sitä seuraavalla vielä yhden, mutta sen ehkä vähän pienempää kokoa.

Tällaisia hankintoja tein :) Tämä alkuviikko kotosalla ja töissä onkin mennyt yhdessä hujauksessa, iltaisin ei pahemmin ole jaksanut raahautua pihalle. Varsinkin kun vettä on satanut vähän väliä. Onneksi eilen oli sen verran poutaa, että sain nurmikon leikattua, tuli edes jotain tehtyä... Viikonloppuna olisi toivottavasti sen verran poutaa, että pääsisi taas kitkemään, joissain paikoissa rehottaa rikkaruohot valtoimenaan.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

Viron kierroksella

Vietin kuluneen viikon Virossa perhelomalla vanhempieni, siskoni ja siskontyttären kanssa. Kiersimme Narvassa, Tarttossa, Otepäässä ja Valgassa. Tässä pieni valokuvapläjäys matkan varrelta. Ehdottomasti matkan kohokohta oli Tarton kasvitieteellinen puutarha. Sinne on pakko päästä uudelleen...

Matkalla Narvaan poikkesimme Jägalan putouksella. Putous on aika lähellä Tallinnaa.

Jägalan putos
 Narva:
Narvajoki ja rajasilta
 Narvajoki on Viron ja Venäjän raja. Edellisen kuvan linnoista vasen kuluu Virolle ja oikeanpuoleinen Venäjälle. Viron Narvan linna toimi museona ja sen pohjoispihalle oli luotu 1600-luvun elämää esittelevä kaupunki käsityöläisineen.

Narvan linnan pohjoispiha
Retkellä Otepäähän ja Valgaan löysimme upean linnan, Sangasten linna, joka toimii hotellina. Linna on kopio brittiläisestä Windsorin linnasta.

Sangasten linna
 Linnan pihalla kukkapenkissä kasvoi kaunis kukka. Näyttää pasuunakukalta, mutta on paljon pienempi.

Maaseudulla ajettaessa näkyi kauniita luonnonkukkia tienpientareilla. Luontoportin avulla tunnistin yhden "keltaisen koiranputken" ukonputkeksi, mutta tämä seuraavan kuvan kasvi jäi tunnistamatta. Kaunis se on silti.


Tartto:
Seuraavat kuvat ovat kasvitieteellisestä puutarhasta. Kiertelimme puutarhan melko nopeasti läpi, joten siksikin sinne olisi kiva palata. Toisaalta haluaisin palata eri aikaan, koska nyt pionit olivat jo kukkineet, ja niitä näytti olevan siellä paljon, isolla alueella. Emme myöskään käyneet kasvihuoneissa.

Ruusutarha oli parhaimmillaan....




Grete

Candlelight

Rhapsody in Blue




Karpaloita


Muutama kasvinnimi piti kirjata ylös, jotta voisin etsiä heidät omaan puutarhaani. Puutarha oli ihan mieletön!!!!! Jos et ole käynyt, niin suosittelen

En esittele täällä tunnettuja nähtävyyksiä, niistä on kuvia netissä vaikka millä mitalla. Mutta Tuomiokirkonmäelle noustessa näimme jotain todella mielenkiintoista. Mäen alareunan puisto oli remontissa ja jyrkkään mäkeen oli ruiskutettu jotain vihreää...



Vihreän ruiskutuksen tarkoituksena on varmaankin estää maan eroosiota, mutta eipä tuo kauniiltakaan näyttänyt. Ruiskutus oli ihan hiljattain tehty, koska massa ei ollut joka kohdasta kuivunut. Lisäksi kulkuväylillä oli ruiskutetta. Yritimme sitä porukalla tutkailla. Ilmeisesti siinä oli aitoa ruohoa, ehkä nurmikon siementä ja jotain liima-ainetta... Hyvältä se ei missään nimessä näyttänyt, mutta jospa se joskus kuitenkin vihertäisi luonnollisena.

Matka oli todella onnistunut. Tarttoon palaan vielä, mutta Narvaan en. Tähän matkaan päättyi kesälomani, huomenna maanantaina alkaa taas arkinen aherrus. Toivottavasti tämä töiden aloitus ei tuo tullessaan puutarhaväsymystä.

Mukavaa alkavaa viikkoa!

maanantai 31. heinäkuuta 2017

Ruukuissakin kukitaan

Vihdoinkin voin myös sanoa, että kukkaruukuissakin kukitaan. Suurimman osan ruukkukasveista olen kasvattanut itse siemenestä, joten kasvuolosuhteet eivät vastaa ammattipuutarhureiden kasvihuoneoloja. Niinpä kukinnan alkaminen viivästyy... Eivät vielä kaikki, mutta hitaimmissakin on jo nuppuja...

Muutaman kasvin olen ostanut ja jokusen olen saanut.

Pääsisäänkäynti:


Kukkatorneja pääsee ihailemaan julkisilla paikoilla, mutta on niitä tarjolla yksityispihoillekin. Muutamia vuosia sitten koetin tehdä 10 litran ämpäristä tornia, mutta ei se ollut kovin kestävä. Keväällä löysin torniaiheen Lahdesta ja tällainen siitä tuli.

Taimeni kasvoivat liian pienissä poteissa, joten multaa pääsee karkuun. Mutta ensi vuonna uudelleen ja isommilla taimipoteilla.
Kukkatornini

Pääsisäänkäynnin vieressä, makuuhuoneeni ikkunan alla kasvaa krasseja. Kasvualustana on Jiffyn turvepussi. Ostin 2 pussia Kodin Anttilan loppuunmyynnistä edullisesti.  Eivät nämäkään kovin ihmeellisesti ole kasvaneet. Kirjavalehtiset ovat pensaskrassia ja kokovihreälehtiset köynnöstäviä. Onneksi sentään muutama nuppu on avautunut.
Krasseja
Etupihaa sulostuttamassa, mutta saunamökin ikkunalla, on ostettuja petunioita. Niiden välissä on neilikoita, mutta ne ovat jääneet petunian jalkoihin...


Näiden valko-punaisesta värityksestä tykkään kovasti. Sopivat hyvin puna-valkoisen talon ikkunalle.

Roskakatosta koristaa muutama kaupan halpispelargoni ja pistokkaina talvetetut miljoonakellot. Nyt vasta alkoi miljoonakelloihin tulla kukkia. Taisin latvoa heidät liian myöhään....


Takapihalla, terassin kaiteella olen kasvattanut joka kesä ahkeraliisaa. Usein vielä itsekerätyistä siemenistä. Tänä vuonna siellä kasvaa talvettuja ruusuliisan pistokkaita. Niiden kukinta ei ole yhtä runsasta kuin yksinkertaisin kukin kukkivien. Tykkään näistä silti ja yritän nämäkin talvettaa.

Ruusuliisat kaiteella
 Takapihan kaivon päällä ei vielä ole käsipumppua, vaikka olen sellaisen hankintaa suunnitellut jo pitkään. Joten pidän siinä isoa ruukkua. Tänä vuonna ruukussa kasvaa siemenistä kasvatettuja petunioita ja jäljelle jäänyt pasuunakukka. Tästä kuvakulmasta ei huomaa, että pasuunakukka on jäänyt jo petunioiden jalkoihin. Näiden väri ei ole minun mieleeni, mutta saavat silti kasvaa. En kuitenkaan ota heistä pistokkaita.


Tällaisia istutuksia täällä kasvaa pelargonien lisäksi. Onneksi tänä kesänä on satanut kiitettävästi, joten kastelu-urakka ei ole ollut iso.

Pääasiassa kastelen kukkani sadevedellä tai sen loppuessa nostan vettä kaivosta ämpärillä. Joka kastelukerralla annan kukille kastelulannoitetta. Ainakin pelargonit ovat tykänneet siitä :)

Mukavaa alkanutta viikkoa ja alkavaa elokuuta!!!