Seikkailu Vantaalla

Maanantaina olin koko päivän liikenteessä. Liikkeelle lähdin jo aamukymmeneltä ja kotiin palasin vasta vähän ennen iltayhdeksää... Olipahan päivä...

Alun perin ohjelmassa oli ainoastaan parin tunnin kamerakoulutus Helsingin keskustassa. Koulutus tuli kaupanpäällisenä ostaessani järjestelmäkameran, ja kouluttautuminen tulee todella tarpeeseen.

Viime viikolla ystäväni soitti ja juttelimme pitkät tovit kuulumisia, koska emme tapaa toisiamme kovinkaan usein. Hän on pyytänyt minua jo useampaan kertaan käymään, joten puhelusta sain idean, että voisin mennä kylään hänen luokseen. Ei siitä tulisi niin isoa lenkkiä, koska hän asuu Vantaalla.

No, se tuli sovittua ja sitten päätin tehdä vielä yhden mutkan matkaani. Kun olen vienyt ystäviäni lentokentälle, matkan varrella on nähtävyys-kyltti "Viherpaja". En ole koskaan käynyt siellä, enkä edes tutkinut netistä, minkälainen paikka on kyseessä ennenkuin luin paikasta jonkun blogista. Anteeksi, en enää muista kenen blogi se oli :( Jos muistaisin, niin linkittäisin sen tähän.

Olipa upea paikka, vaikka siellä oli ainoastaan yksi pitkä kasvihuone auki... Maanantaina (on varmaan jonkin aikaa) siellä oli esillä timanttiananasnäyttely... En tiennytkään, että ananaksia voi olla niin paljon...

Ananakset olivat myös myynnissä, eivät ainoastaan näyttelykasveina... Ostinpa sellaisen tuliaiseksi ystävälleni... Itselleni ostin soihtuköynnöksen ja tuliköynnöksen. Soihtuköynnöstä olen himoinnut siitä lähtien, kun innostuin kasveista. Sellainen oranssinvärinen kasvoi huoneeni ikkunalla lapsena. Valitettavasti kasvi ei ole enää hengissä, muuten olisin ottanut siitä pistokkaita itselleni... Ostokset aiheuttivat ongelman, miten säilytän kasveja autossa koulutuksen ajan, kun ulkona on kuitenkin pakkasta useampi aste ?????

Ystäväni luo mennessä otin omatkin ostokseni mukaan, mutta sen jälkeen kasvit pitäisi jättää autoon... Ajatuksena oli ajaa auto Myyrmäkeen liityntäpysäköintipaikoille, ja jatkaa junalla eteenpäin... En voi!!!! Aseman vieressä on Myyrmannin kauppakeskus ja siellä on lämmin halli ja pysäköintiaika 3 tuntia. Ehdin ehkä siinä ajassa Helsinkiin koulutukseen ja takaisin. En ainakaan myöhästy kovin paljoa ja saa sakkoja...

Junamatka on helppo, paitsi että VR oli poistanut asemalta opasteet, että mihin kohtaan lipunmyyntivaunu pysähtyy. Kun juna tuli, ei ollut kauaa aikaa juosta asemalaiturilla ja etsiä oikeaa vaunua, pakko oli hypätä sisään, ja tietenkin väärään vaunuun... Pelottava matka...

Koulutus oli hyvä, opetettiin perusasioita valotuksesta, aukosta, ajasta jne... Termit ovat vielä hakusessa, nyt vaan pitäisi ruveta harjoittelemaan... Mutta automaattiasetuksilla on niiiiiiiin paljon yksinkertaisempaa, ainakin vielä... Paluumatkalle osasin jo valita oikean junanvaunun ja sain ostettua matkalipun :) Auto löytyi ja vaikka hiukan myöhästyin, ei tuulilasissa silti ollut parkkisakkoa :) Ja sitten vaan kotiinpäin... Kuka nyt navigaattoria tarvitsee, onhan siellä hyvät opasteet (lumenpeitossa)... Selvisin Martinlaakson kautta Kehä 3:lle... Mutta kun lähestyn kehää, näen jo kaukaa sinisen vilkkuvan valomeren, voi ei!!!!! Kolari, mutta onneksi länteen menevillä kaistoilla, minä pääsin kehälle ja kotiin.... Mutta liukasta oli, varovasti ja hissukseen sai ajella.

Kotona avasin varoen kukkapaketteja... Ja hyvältä näyttivät :) Laitoin heidät väliaikaisesti kasvivalojen koukkuihin roikkumaan, kunnes keksin lopullisen sijoituspaikan.

Tuliköynnös (oikealla) ja soihtuköynnös (vasemmalla)

Soihtuköynnös ja nuppu

Tämä soihtuköynnös on punakukkainen eli ei siis sellainen oranssi kuten lapsuudenkodissani. Ostin sen silti. Tuliköynnöksen pitäisi olla oranssi, mutta siinä ei ole vielä nuppuja. Jännistystä ilmassa, löysinkö jo oikean kasvin... Viherpajassa aion vierailla toistekin... Kalanruotokaktus jäi ainakin kaivelemaan mieltäni, mutta kaikkea ei voinut ostaa yhdellä kertaa...