Rauhallinen ja rentouttava joulu

Me olemme viettäneet joulua perinteisin menoin, ihan niin kuin aina... Tai ei kuitenkaa ihan, tänä vuonna emme käyneet aattona hautausmaakierroksella, vaan katselimme tv:stä iki-ihanaa Prinsessa Ruususta (Edwin Laineen ohjaama). Se ei silti tarkoita, että läheisten haudat olisivat olleet pimeitä ja poissa mielistä.

Joulua vietimme yhdessä vanhempieni, enoni ja isoäitini kanssa, siis aikuisten kesken. Istuttiin, juteltiin ja syötiin hyvin... Ja kun vieraat lähtivät, niin me lähdimme vielä tätini luo kylään. Menemme sinne kävellen, saamme samalla hiukan sulateltua kinkkua ja laatikoita. Matkalla laskeskelimme, että montakohan kertaa olemme heillä jo käyneet aattoiltana. Kohta 30 vuotta, ensin mummin kanssa iltakahvilla, sitten ilman mummia. Samalla näkee serkkuja, joita muuten ei tapaa.

Joulupäivänä lähdimme ajelemaan sisareni luo. He eivät tänä jouluna tulleet vanhempieni luo, koska isoäitini ei olisi jaksanut 5 lapsen aiheuttamaa hälinää. Kutsuin meidät syömään sisareni tekemiä jouluherkkuja. Sisareni tekee erittäin hyvää piimäjuustoa, yleensä ihan tankkimaidosta, mutta nyt laktoosittomasta maidosta ja hyvin oli onnistunut. Tarjolla oli myös sisareni apen savustamaa kalaa, nam... Kiitos rakas Sisareni!!!

Kotimatkalla ajoimme pikkuteitä pitkin ja poikkesimme Pusulassa mummin ja papan haudalla. Kuu möllötti täytenä taivaalla ja oli niin kirkas, että olisin tarvinnut kuulaseja. Edes aurinkolasit eivät olleet mukana...

Pusulan kirkko

Taas loisti valo vanhan ruumishuoneen oviaukosta... Mitähän siellä on tänä vuonna ??? Tai oikeastaan pitäisi kysyä, että minkälainen seimi siellä on tänä vuonna. Jo useamman vuoden ajan jouluisin on ruumishuonetta koristanut seimiasetelma...

Seimi, enkelijoukko ja itämääntietäjä

Enkelijoukko, yksityiskohta seimiasetelmasta

 Upeaa, että seurakunta on keksinyt hyödyntää vanhaa ruumishuonetta tällä tavalla. Yritin etsiä seurakunnan sivuilta tietoa, että kuka tämän seimiasetelman on luonut, mutta löysin tietoa vain vuodelta 2013. Joka vuosi asetelma on ollut erilainen, itselleni se on kiinnostava jouluyllätys... Kiitos siitä seurakunnalle ja asetelman tekijälle tai tekijöille.

Pusulan hautausmaan muistelukivi joulupäiväiltana

Hautausmaalla on todella kaunista jouluna kynttilöiden loisteessa...

Me emme hanki runsaita lahjavuoria, mutta muistamme toisiamme yleensä kirjalahjoilla. Minäkin sain 2 toivomaani kirjalahjaa eli uusimman Tuija Lehtisen sekä Keräilijän aarteet sarjasta Muumi-kirjan. Lisäksi olin vihjaissut yhdelle tontulle, että minua kiinnostaisi aikuisten värityskirja... Ja tonttuhan kertoi toiveeni joulupukille ja hän toikin peräti 3 värityskirjaa...

Mistähän aloittaisi ??? Otin varuilta omat puuvärini mukaan ja miten terapeuttista onkaan värittää... Ei ollut vaikea päättää, mistä kirjasta aloittaa, kyllä Salainen puutarha veti puoleensa tätä puutarhuria...

Ulkona on melkoinen tuuli, mutta hyvin siellä tarkeni tehdä kävelylenkin. Nyt voi taas jatkaa suklaan syöntiä, värittämistä ja kesän odottamista...