Vaihteleva viikonloppu

Tälle viikonlopulle on riittänyt vaihtelevaa ohjelmaa. Kotoa lähdin perjantaina jo puolilta päivin ja ajoin Lohjalle tapaamaan isoäitiäni. Sinne onkin aina mukava mennä, koska aina olen odotettu ja toivottu vieras. Taaskin ensimmäinen kommentti oli: "Minä jo vähän odotin..." Isoäitini täyttää keväällä 90 ja yksinäisyys vaivaa. Häntä on ihana ilahduttaa tuliaisilla, joskus kirjalla, joskus jollain muulla. Tällä kertaa vein hänelle tomaattituliaisia omasta kasvihuoneestani.

Tämä vierailun jälkeen käväisin vanhempieni luona vaihtamassa vaatteet ja lähdin mustikkametsään, ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Jotenkin on ollut niin kiire, huonot kelit, eikä myöskään ole ollut marjakaveria, joten mustikassa käynnit ovat jääneet. Nyt sitten päätin mennä, kun äitini oli kehunut marjojen määrää ja kokoa...

Ja olihan niitä... Litran verran keräsin sillä kertaa ja tänään sunnuntaina toisen litran. Pakkasessa on onneksi vielä edellisvuotisia, jos en enää ehdi töiden alettua marjaan.

Lauantaina oli vuorossa Lohjan Laurinpäivät. Kävin vanhempieni kanssa torilla kuuntelemassa digiharmonikkamusiikkia á la Netta Skog. Uskomaton soittaja, jopa haitariheviä oli nautinto kuunnella. Kirpputorikojuja emme ehtineet kiertelemään, koska iltapäivällä lähdimme 60-vuotissynttäreille. Sukulaisia on kiva tavata :)

Viikonlopun aikana hain isältäni hyväksynnän porrassuunnitelmilleni ja sainkin sen. Ja mikä parasta, tänä aamuna lähdimme koluamaan isäni puutavaravarastoja. Sieltä löytyy kaikki tarpeellinen portaisiini, joten näillä näkymin joudun ostamaan ainoastaan ruuveja ja reikälevyjä. Huomenna aloitan portaiden teon....

Kotona olikin ihan pakko tehdä pihakierros... Päivänliljat ovat ihania...

Rusopäivänlilja

Naapureilta saatu keltainen matala

Tarhapäivänlilja 'Frans Hals'

Yksivuotisia koristetupakoita olen kylvänyt itse muutamia...

Limenvihreä koristetupakka

Ja osa tupakoista kylväytyi itse viime syksynä, niin että kukkapenkkini muistuttaa rikkaruohikkoa. Mutta ovat ne niin kauniita, että en ole viitsinyt kitkeä heitä poiskaan...

Ja viimeisenä laitan tänne kuvan valtavankokoisesta pelargonistani. Tämä on nimetön ja vain 2 vuotta vanha... Ja ihan on yhdessä kasvissa kaikki nuo 20 kukkaa... Nyt sitten arvon, että yritänkö talvettaa tämän jättiläisen vai en, koska nimellisiä pelakuitakin on jo yli 50 kappaletta.

Huomenna alkaakin orientoituminen tulevaan työvuoteen... Syksy on tullut...