Ompelulaneilla

Maaliskuun alussa pidimme ensimmäiset ompelulanit sisareni ja serkkuni kanssa. Nyt ne pidettiin sisareni luona Varsinais-Suomessa.

Matkaseuraksi sain siskontyttöni, joka piti toimittaa isovanhempien luota kotiin. Matkareitin suunnittelin kulkemaan Turun kautta, vaikka siitä tulikin 100 kilometrin kierros. Ai miksi Turun kautta ? Halusin käydä tutustumassa Kauppilaan ja sen taimitarjontaan (siitä myöhemmin lisää). Samalla käytiin Kaarinassa kangaskaupassa, jonka valikoimaa sisareni on kehunut. Lapsi jaksoi ihailtavasti molemmissa kaupoissa, varsinkin kangaskaupassa, josta hän halusi ostaa keppihevostarvikkeita.

Keskiviikkona iltapäivällä olimme perillä ja heti alkoi saumuri laulamaan... Pari kangasta olin leikellyt valmiiksi, samoin housut. Ensimmäiset tunikat ovat Mekkotehdas aikuisille -kirjasta Vilma-mallilla tehtyjä. Ensimmäisen vain tein ja totesin, että eipä hauikseni mahdukaan hihaan :( Leikkasin siis hihat irti ja onneksi kangasta riitti ja sain leikattua uudet... Vieläkin hihat ovat tiukat, mutta nyt tunikaa voi sentään käyttää.

Mekkotehtaan Vilma

Mekon malli on hyvä ja hihanlevennyksen jälkeen tein vielä pari muutakin mekkoa samalla kaavalla.

Pitkähihainen mekko

Lähikuva mekkokankaasta, luomupuuvillaa

Lyhythihainen mekko

Lähikuva Karnaluksin digiprintatusta trikoosta

Näiden mekkojen jälkeen halusinkin tehdä jo jotain muuta... 10 vuotta sitten olen jo leikannut housut ja hupparin. Hupparia en löytänyt, mutta housut oli vielä tallessa. Surruttelin ne valmiiksi... Ja mahduinkin niihin :)

Tulomatkan kangaskauppavierailulla tulin ostaneeksi ihanan kuviollisen neuloksen. Siitä piti keksiä jotain kivaa... Serkkuni oli ommellut jo aiemmin Ruskamekon, jota sovitin. Se tuntui ja näytti hyvältä, joten päätin tehdä sellaisen, mutta ilman kaulusta ja helmaresoria.

Ruskamekko

Näillä mekoilla kehtaa aloittaa työt loman jälkeen. Uskomatonta, kuinka nopeasti kesä on mennyt. Nyt ollaan jo heinäkuun viimeisessä päivässä. Mihin tämä kesä katosi ? Kesän työnlista ei ole vielä lähellekään tyhjä. Toivottavasti elokuu olisi poutainen ja lämmin, jotta saisin työlistan tyhjennettyä...

Projekti etenee...

Tämä kesä on omistettu taloni laajentamiselle. Ei, kyseessä ei ole iso laajennus, ehei, ainoastaan talon edessä olevan avokuistin muuntaminen tuulikaapiksi tai puolilämpimäksi kuistiksi tai kartanon eteläsiiveksi, miten sitä haluaa vaan kutsua. Isäni on onneksi taitava tekijä, joten ulkopuolisia työmiehiä ei tarvita, paitsi sähkömies.

Edellisviikolla saatiin laajennuksen runko valmiiksi...

Tuulikaapin runko

Tästä lähdettiin perjantaina liikkeelle eli vain runko oli pystyssä. Seinäpaneelit oli haettu ja minä olin ne kahteen kertaan maalannut. Ensin vedettiin tervapaperi seinään ja sitten ruvettiin ampumaan paneeleja kiinni. Minä pätkin paneelit sopivaan mittaan ja isäni laittoi ne seinään. Homma eteni todella nopeasti...

Sivuseinän tekoa

Ja tänään maanantaina tuulikaappi näyttääkin jo tältä...

Melkein valmista...

Kiitos avuliaiden naapureiden, niin ikkunat ja ovikin saatiin paikoilleen. Sisäpuolelta tuulikaappi on vielä ihan keskeneräinen, mutta eipä sitä aurinkoisella säällä mieluusti sisähommia tee, varsinkin kun ulkohommiakin riittää.

Talon eteen pitää suunnitella uudet portaat, vanha porras hävitettiin jo. Päästettiin isän kanssa mielikuvitus valloilleen ja ideoitiin uusia. Isäni näki talon edessä leveät kartanomaiset portaat, minä taas portaat, joiden molemmilla puolilla on kiinteät kukkalaatikot. Katsotaan, millaiset saan aikaiseksi.

Tämän rakennusurakan keskellä en ole pahemmin ehtinyt puutarhahommiin, koska olen ollut hanslankarina ja ruuanlaittajana. Tänään ehdin kuitenkin viinimarjapensaaseen, joka oli jo kauniin punainen...

Melkein 10 litraa herukkaa tuli tästä pensaasta. Tertut olivat pitkiä, mutta marjoja oli vain terkkujen alaosissa, koska kukinta-aikana ei kauheasti pölyttäjiä lennellyt. Marjat keitin heti mehuksi talvenvaraksi.

Kaiken hosumisen keskellä ennätin kierrellä kameran kanssa pihalla. Jotain sentään kukkii...

Värililja

Palava rakkaus, joka todella loistaa

Väriminttu

Verenpisara 'Alwin'. Pistokkaat kukkivat, emo ei

Aurinkoisia heinäkuun viimeisiä päiviä!!!

Kesäretkellä

Sovin ystäväni kanssa, että menen hänen luokseen käymään pääkaupunkiin. Sovimme iltapäivästä, mutta minäpä lähdin liikenteeseen jo aamusta. Auton nokka suunnattiin Järvenpään Haarajoelle, josta löytyy vierekkäin 2 puutarhaa: Haarajoen puutarha ja Järvenpään pihapalvelu.

Järvenpään pihapalvelun nettisivuja olen selaillut paljon, heillä on koko laaja valikoima esillä sivuillaan. Karttaa katsellessa ja ajoreittiä suunnitellessani totesin, että Pihapalvelun naapurissa on myös puutarha, joka nettisivuillaan mainosti, että kaikki kasvit puoleen hintaan.

Ensin Haarajoen puutarhalle... Perennavalikoima oli suppea, koska heidän päätuotteena on kesäkukat. Mutta silti sieltä löytyi jotain aivan ihanaa eli keltakirjavalehtinen pikkutalvio (Vinca minor 'Imagine'. Sitä oli pakko ostaa, samoin ostin loistosalvian, jota en ole onnistunut siemenestä kasvattamaan.

Sitten tien toiselle puolelle. Vaikka olin tutkaillut nettisivuja paljonkin, niin ostoslistalle olin kirjoittanut ainoastaan kiinankeltakärhön, joka jäi puuttumaan muotopuutarhastani. Päätin olla avoin kaikelle...

Taimiostoksia

Kiinankeltakärhön lisäksi löysin poistopisteestä ihanan vaaleanpunaisen neilikkaruusun. Olen monta vuotta ihaillut sellaista ystäväni pihassa ja nyt sain sellaisen itselleni, vähän vaan vaaleamman punaisen...

Neilikkaruusu

Perennahyllyjä kiertelin moneen kertaan, koska siellä oli kaikkea ihanaa. Esikoista tykkään ja niitä oli useita lajeja ja lajikkeita. Ostin valkoista palloesikkoa ja sitten tämän, kerrotun esikon. Sen ostos oli riski, koska lapussa suositellaan sitä patiolle, parvekkeelle ja sisätiloihin. Puutarhamyymälän omassa lapussa tämä mainittiin monivuotisena. Toivottavasti se selviää talven yli...

Lisää kuvateksti

Valkoiseen penkkiin ostin palloesikon lisäksi jaloangervoa ja syysvuokkoa.

Jaloangervo

Hauskin ostokseni oli Punahattu 'Irresistible', niissä oli erittäin komea kerrottu, oranssinpunainen kukinto. Osa taimista kukki upeasti, mutta valitsin itselleni nupuillaan olevan yksilön. Siitä siis kuvaa myöhemmin.

Olipa todella antoisa retkipäivä, Haarajoelle aion vielä palata, ehkä jopa tänä syksynä...

Iltapuhteita tai sateen sattuessa...

Muutama päivä sitten postasin vastauksia Unelmapirtin Jonnan haasteeseen ja kirjoitin, etten ole paljoa koneella. Viihdyn poutapäivinä ulkona ja iltaisinkin puuhastelen paljon muuta, enkä istuskele koneella. Useimmiten kone on kuitenkin auki ja kuuntelen sen kautta musiikkia Spotifysta. Minulla ei ole telkkaria, eikä toimivaa radioa, joten tietokone antaa sopivaa taustamelua. Joku voisi sanoa, että ainahan minä olen Facebookissa. Niin voisi luulla, koska FB on minulla aina auki, mutta enpä minä siellä aktiivisesti vietä aikaa ja tarkkaile muiden tekemisiä, ehei, välillä käyn siellä kurkistelemassa.

No, mitä sitten teen. Enää en lue edes kirjoja, niin kuin ennen vanhaan. Lehdet (Kotipuutarha ja Kuluttaja-lehti) luen, kun ne kolahtavat postilaatikkoon, mutta harvemmin palaan niihin. Minä teen aina jotain käsilläni...

Muutamat kirjoneulesukat

Sitten olen innostunut tölkinnipsuista. Onneksi on sukulaisia, ystäviä ja tuttuja, jotka niitä minulle keräilevät, koska yhteen pannunaluseen menee 108 nipsua.

Pannunalusia

Käsillätekeminen on ihanan rentouttavaa puuhaa, mutta lankojen päättely ei. Siksi langanpäät ovatkin vielä päättelemättä. Teen ne  ihan viime tipassa ja kaikki kerrallla...

Pari viikkoa sitten innostuin taas ompelemaan... Löytyi sopiva malli ja siskoni lainasi minulle omaa saumuriani. Hieno tuli, paitsi että...

Aikuisten Mekkotehdas kirjan Vilma

Hauikseni eivät mahdu tunikan hihoihin. Eikä minulla ole edes isoa habaa, eikä roikkuvia alleja. Olisi pitänyt muistaa mitata kaavat, ennen kankaiden leikkaamista. Onneksi kangasta oli riittävästi, joten sain leikattua uudet hihat. Nyt vaan puuttuu se saumuri, että saisin uudet hihat kiinni. Aion vielä leikata 3 kangasta ja tehdä niistä samanlaiset, vain hihanpituus vaihtelee. Osaan teen pitkät hihat ja osaan lyhyet. Tuollaisia frilla-hihoja en taida enää tehdä.

Koska tunikaprojekti ei etene ilman saumuria, taidan aloittaa tölkinnipsujen lajittelun. Oletko muuten huomannut, että niitä on erilaisia... Työniloa, käsityöiloa <3

Kaivon luona

Taas tuulee kosteasti, mutta nytpä se ei minua haittaa, ei koska päivän urakka tuli valmiiksi. Taas yksi keskenjäänyt projekti valmistui. Eli se kesäkuussa valmistunut pölkkypenkki, sen toinen pää rajoittuu kaivoon, niin se kaivon ympärys jäi tekemättä silloin, en vaan ehtinyt...

Kaivon etureuna

Rikkaruohikkoa kaivon ympärillä

Ei tällaista rikkaruohikkoa en todellakaan halua katsella, vaikka kaivo sijaitseekin tontin reunalla. Suunnitelmanani oli mullata kaivon ympärys ja istuttaa siihen lamoherukkaa (herukat tilattu jo talvella Viherpeukaloilta). Kun mainitsin ohimennen asiasta isälleni, hän kielsi moisen suunnitelman ehdottomasti. Kaivon ympärille ei saa laittaa multaa, vaikka minun kaivoni ei juomakelpoista vettä sisälläkään. Sepeliä saa laittaa, ettei se ihan rikkaruohoinen ole...

Lamoherukka kasvaa onneksi savimaassakin... Kuorikatetta pitää hankkia pari säkillistä lisää, varastostani löytyi vajaa säkillinen ja sen levittelin maisemointikankaan päälle. Toinen vaihtoehto olisi hakettaa, mutta siihen ei ole nyt aikaa, risuja kyllä olisi.

Muutaman tunnin rehkimisen jälkeen kaivon ympärys näyttää tältä...

Vähän minua häiritsee erilaisten reunamateriaalien runsaus: pölkkyjä, lautaa, metallia, kiveä. Siihen todennäköisesti tulee vielä muutos, mutta ei tänään.

Taas on pari neliömetriä rikkaruohikkoa valjastettu puutarhakäyttöön eli pienin askelin edetään... Kolmenkymmenen vuoden kuluttua tämä puutarha on valmis, uskokoon ken haluaa ;)

Haaste

Begonia

Sain Unelmapirtin Jonnalta haasteen esitellä 3 lukemaani suosikkiblogia. Ensinnäkin kiitos Jonnalle kauniista sanoista :) Sinun blogiasi on kiva lukea, koska olet tehnyt sen, mistä itse aikanaan haaveilin eli vanhan hirsitalon kunnostamisesta.

Olen liittynyt lukijaksi aika harvaan blogiin, koska haluan seurata niitä tarkemmin. Luen myös muita, mutta paljon harvemmin. Olen mieluummin ulkona tai teen käsitöitä tai laitan ruokaa kuin istua möllötän koneella.

Joten kaikki seuraamani blogit ansaitsisivat tulla mainituiksi tässä, mutta kun saa vain 3 mainita...

1. Rikkaruohoelämää: Between julkaisee blogissaan upeita kuvia ja kirjoittaa puutarhastaan, käsitöistä ja elämästään elävästi.

2. Hurahtanut: Emilien blogia voi kuvailla aivan samoilla sanoilla, upeita kuvia ja itseäni kiinnostavia aiheita.

3. Kukkaiselämää: Satulla on upea kukkarunsaus pihallaan. Hänen pihansa on minun ideapihani. Matkia en voi, koska tonttimme ovat aivan erilaiset, mutta ideoita, niitä saan paljon.


Ideana tässä haasteessa on, että jaan haasteen näille kehumilleni blogeille, mutta he taitavat saaneen tämän haasteen jo aiemmin, minulla kesti turhan kauan vastata haasteeseen...

Ihania blogeja on paljon, seurattavaa on paljon, mutta taidan siltikin laittaa koneen kiinni ja ruveta virkkaamaan pannunalusia...

Ruusuliisa

Hanslankarina

Tänään sain taas isäni kylään, rakentamaan kartanoni eteläsiipeä, puolilämmintä kuistia tai tuulikaappia, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joka tapauksessa tänään päästiin rakentamaan runkoa. Vähän piti vielä purkaa ja tällä kertaa purku-urakkaa ei annettu minulle, koska purettavien rimojen piti säilyä ehjänä. Minulle lankesi naulojen irrotus ja rimojen numerointi.

Hauska on ollut huomata, miten oma pää on kehittynyt näiden viiden vuoden aikana, jotka olen täällä maalla asunut. Ensimmäisenä kesänä huoltomaalasimme talon. Silloin kiipeily tikapuilla huimasi, huimasi niin paljon, että ystäväni piti seistä tikkaiden ala-askelmalla ja pitää tikapuita paikoillaan, muuten en olisi pysynyt siellä ylhäällä, saati pystynyt maalaamaan. Kiitos L avustasi!!! Nyt sitten uskallan kiipeillä tikapuilla, olen käynyt jopa saunamökin katolla. Ja tänään sitten kiipesin huterille tikapuille, kun ylärunkopalkki piti laittaa paikoilleen. Tikapuita ei saanut tarpeeksi kauas seinästä, joten isäni laittoi seinän ja tikkaiden väliin pienen palikan ja sitten kiivettiin....

Runkopalkki saatiin paikoilleen, eikä kumpikaan meistä pudonnut... Huomenna on hyvä jatkaa etuseinän ja oven runkotolppien pystyttämisellä. Isäni siis tekee sitä ja minä pääsen maalaamaan seinäpaneeleita.

Koko päivän saimme nauttia auringosta ja lämmöstä. Eilen aamulla kävin mattopyykillä paikallisella matonpesupaikalla ja hienosti sain matot kuiviksi. Harmi, että nämä poutasäät taas loppuvat, koska yksi iso matto on vielä pesemättä.

Nämä muutamat aurinkoiset poutapäivät ovat saaneet kukat availemaan nuppujaan... Ritarinkannusten kukkia olen odottanut ehkä eniten. Tämän ensimmäisessä kuvassa kukkivat yksilön olen saanut taimivaihdossa kolme vuotta sitten, mutta nyt se kukkii vasta ensimmäistä kertaa.

Ritarinkannus

Ja tämän seuraavan olen itse kasvattanut siemenestä. Molemmat kasvit ovat maatiaisritarinkannuksia, mutta silti toisessa on musta nielu ja toisessa valkoinen.

Ritarinkannus

 Tämän seuraavan kasvin sain tämän vuoden taimivaihdossa. Se on kuulemma lännenhelokki, google ei kuitenkaan tunne sen nimistä kasvia. Kaunis, joka tapauksessa. Helokin takana kurkistelee verihanhikki.

Lännenhelokki

Ranskantulikukka

Keltavaleunikko

Siankärsämö

Kaikki kukinta on vielä pientä, mutta ei se haittaa... Ensi kesänä runsautta on vähän enemmän ja seuraavana vielä enemmän... Sinipallo-ohdake on saanut kolmessa vuodessa huiman paljon runsautta, se on jo minun mittaiseni eli 180-senttinen. Ja siementaimia on paljon, haluatko ?

Terveisiä viidakosta

Ainakin siltä  minusta tuntuu, kun menen kasvihuoneeseen. Siellä kasvu on ollut hurjaa, onneksi, koska ulkona laatikoissa kasvu on todella heikkoa.

 

Ensimmäiseksi kun ansariin astuu sisään, kompastuu pasuunakukkiin. Niitäkin kasvattelen vielä sisällä. Korkeutta heillä on jo puoli metriä, mutta eivät varmaankaan kuki vielä tänä kesänä. Iloinen ylläri on, jos kukkivat.

Suippopaprika

Paprika 'Big Papa'

Kaikki kasvihuonekasvatuksessa on minulle uutta, joten satotavoitteita en ole asettanut. Niinpä onkin ihana huomata, että saatan saadakin satoa. Tomaateissa toiveenani on, että saisin maistaa jokaista tomaattilajiketta, jota olen kasvattanut. Minulla on 14 tomaatintainta, 12 eri lajiketta ja ainakin kahdeksassa on jo tomaatinalkuja. Ensimmäinen taimi on saavuttanut jo kasvihuoneen katon, joten siitä katkeaa latva.

Lisää paprikoita ?

Sitruunakurkku, ensimmäinen poikakukka

Hunajamelonin kukkia, myöskin poikia

Aamulla ensimmäisenä käyn kasvihuoneessa, samoin illalla viimeisenä ja aika monta kertaa päivän aikana. Hullua, mutta ihanaa ja uutta... Ensimmäistä kypsyvää tomaattia odotellaan....

Pihakierroksella

Viimeiset pari viikkoa olen ollut liikekannalla. Olen nähnyt Riikaa, tehnyt pikavisiitin Tallinnaan Karnaluksiin (jossa muuten kelpaa nykyisin pankkikortti). Välillä olen käväissyt kotona vaihtamassa vaatteet matkalaukkuun ja taas lähtenyt. Nyt ajattelin olla pari viikkoa kotosalla, ehkä.

Kuinka ihanaa olikaan lähteä kiertelemään puutarhaa...

Sormustinkukkia

Jalopähkämö

Pioni 'Festiva Maxima' eli Mummin pioni

Akileija 'Crimson pirate', siemenestä kasvatettu

Palavarakkaus

Aurinkoinen tarha-alpi

Lilja, olisiko marhanlilja

Lupailivat eiliselle sadekuuroja, mutta täällä ei tullut pisaraakaan vettä. Onneksi, joten käytin ajan hyödykseni kitkemällä vauvaloista miljoona koivuntainta. Ja kun sain koivuntaimet pois, löysin paljon itäneitä perennoja. Ja mikä parasta, keltavaleunikossa on jo isot nuput. Niiden siirtäminen etupihan kukkapenkkiin  on jätettävä myöhempään ajankohtaan...

Keltavaleunikko

Kaikki kasvini eivät tykänneet reissuistani. 2 taimivaihdosta saatua ja 2 ostettua perennaa taisivat uuvahtaa :( Istutin heidät silti, katsotaan, mitä ensi kesä tuo tullessaan...