Luonto on lähellä

Sataa, sataa ja taas sataa. Tylsää, haluan ulos ja pihalle, mutta ei sinne viitsi mennä. Istun sohvalla ja neulon lapasia ja kuulen, kuinka joku vinkuu. Ihan kuin palokärki... Alkukesällä palokärki huusi paljon, mutta koskaan sitä ei näkynyt. Mutta nyt, kun kurkistin takaoven ikkunasta ulos, niin siellähän se seisoi pöllikasassa ja yritti nakuttaa syötävää.

Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin palokärjen näkemään. Kannattaa asua maalla!!!!