perjantai 29. huhtikuuta 2016

Mihin se viikko taas hurahti ???

Olipa ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä tänään. Hetken aikaa uskalsin puuhastella ihan t-paitasillaan. Ei kauaa, koska kevät on petollista aikaa, mutta siltikin...


Idänsinililjat

Viime torstaina tuotiin messutilaukseni eli 18 kuutiota multaa. Ja kun tulin töistä kotiin, hämmästyin, että noinko vähän vaan... Minä luulin, että 18 m3 on enemmän...


Vähän olen jo ehtinyt multaa kärräämään ja levittämään kukkapenkkeihin, mutta olen ollut niin paljon liikenteessä, että pihahommat ovat olleet tauolla.


Tämän päivän urakoinnin jälkeen on kaikissa kukkapenkeissä uutta multaa. Yritin parhaani, että en hukuttaisi kasveja mullan alle, mutta jokusia sinne hukkui. Parvitulppaanit ainakin ovat nousseet mullan läpi, mutta ritarinkannuksesta olen vähän huolissani...

Samalla kun multaa levitteli, niin oli pakko pöyhiä vanhaa maata, että nouseeko sieltä mitään. Olen yrittänyt säilyttää taimikyltit kukkapenkeissä, jotta tiedän, mitä mistäkin on odottaa. Mutta kaikki kyltit eivät ole pysyneet paikoillaan ja osaan ei ole kylttejä ollutkaan. Yllätyksiä riittää, joten olen kitkenyt vain voikukkia, vuohenputkea ja juolavehnää ja jotain muita tunnettuja rikkaruohoja.

Etelänkevätesikko 'Crescendo Yellow'
Suurimmat huolenaiheeni tällä hetkellä ovat valkoinen idänunikko, kaunopunahattu 'White Swan' sekä keltavaleunikko. Heistä ei ole näköhavaintoja, eikä elonmerkkejä, pidetään peukkuja pystyssä, että he vielä ilmestyvät, ollaanhan vasta huhtikuussa.


Jääkurjenmiekka 'Katharine Hodgkin'
Onneksi sääennustukset lupaavat aurinkoisia päiviä, niin on kiva jatkaa alppiruusupuiston pohjien kaivamista. Rikkaruohoja riittää...

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Tätä ei tehdäkään tv:stä opitulla tavalla

Kun katsoo telkkarista suomalaisia puutarhaohjelmia, niin puutarharemontti aloitetaan aina kaivamalla kaikki vanha pois isoilla koneilla ja sitten tuodaan kuorma-autolasteittain uutta tilalle. Ja ikinä ei näytetä muutostyön budjettia... Tämä minun puutarharemonttini on ihan yhtä totaalinen, mutta se tehdään hyvin pienellä rahasummalla, joka sekin on kohta käytetty...

Tänään töistä tullessani huomasin, että kantojyrsiäinen oli kadonnut pihaltani työpäivän aikana, mutta niin olivat kannotkin kadonneet. Tarkistuskierroksella huomasin, että jyrsiäinen oli syönyt muutaman ylimääräisenkin kannon pois :)

Muutaman jyrsiäisen aikaansaaman hakekasan kärräsin sivummalle odottamaan myöhempää käyttöä, muutaman multaisemman hakekasan tasoitin matalaksi ja sitten aloitin maansiirtotyöt.


Alueen reunalla on kumpare, siis nykyisin ihan keskellä pihaa... Toiselta laidalta isäni yritti madaltaa kumparetta traktorilla, siinä onnistumatta. On kuulemma liian kovaa tinttusavea...  Minä rupesin pienentämään kumparetta toiselta sivulta, jossa vielä viime kesänä kasvoi puita.

Ja hyvin upposi lapio hiekkaan ja multaan, savea löytyi vasta syvemmältä....



Vähän aikaa kaivettuani aloitin rikkaruohojuurakoiden poistamisen... Ja niitä riittää.... Haravalla homma oli helpompaa ja samalla sain leviteltyä maata...



Pari tuntia ulkoilua työpäivän jälkeen on ihan riittävästi, huomenna jatketaan taas.... Kun koneen sijaan teen kaivamisen ja kitkemisen itse, niin aikaahan siihen menee. Mutta haittaako se ? Ei, koska minulla on koko kesä aikaa... Ja jos alue ei ole valmis syyskuussa, niin sitten jatketaan ensi vuonna. Ei stressiä, vaan pelkkää kuntoilua ja nautintoa!!!

Yksi yllärikin tuolta löytyi... Joku sipulikukka, mutta mikä ? Ehtien kapeudesta päätellen voisi olla narsissi, mutta en muista koskaan nähneeni tuolla narsissia kukassa.


Istutin hänet erilleen muista sipulikukista päivänliljapenkkiin, jotta pääsen joskus näkemään, kuka hän on....

Ja iloisena yllärinä, jääkurjenmiekka 'Katharine Hodgkin' on avannut ensimmäisen nuppunsa. Siinä vasta hailakan sininen kukka, melkein harmaa. Sanoisin, ettei yhtään minun makuuni. Joskus ne vielä katoavat täältä.

Jääkurjenmiekka 'Katharine Hodgkin'

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Kantojyrsiäinen tuli kylään

Tänään liikahti eteenpäin tuleva alppiruusupuistoni :) Viikonloppuna isäni kävi moottorisahan kanssa lyhentämässä kantoja ja heti maanantaina minä soitin paikalliselle kantojyrsijälle. Tänään hän tuli sopimaan hinnasta...

Saimme sovittua hinnan, joka oli aika hurja, paljon enemmän, mitä olin budjetoinut. Mutta hän oli heti valmis aloittamaan ja saanhan minä kotitalousvähennyksenä osan kustannuksista takaisin, siis puolentoista vuoden kuluttua...

Kantojyrsiäinen

Reilun 3 tuntia hän teki töitä ja aluella on kuoppia sekä hakekasoja...



Näillä main sijaitsi kaksi isoa haapakantoa...


Jyrsimisurakka on noin puolivälissä, huomenna urakka jatkuu... 

Kantohakkeen aion hyödyntää tulevan alppiruusupuiston käytäviin eli nyt niitä pitäisi haravoida tai oikeammin lapioida isoihin kasoihin... Ja itse asiassa aika nopealla aikataululla, koska viimeistään ensi viikolla pihalle tuodaan 18 kuutiota multaa, ihan tavallista puutarhamultaa. Hapan, havu- ja rodomulta on vielä tilaamatta... Sitäkin vissiin tarvitaan melkein 20 kuutiota... Tehokasta lapiointiliikuntaa tiedossa :)

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Puutarhaostoksilla

Sadepäivä toi tauon pihahommiin, mutta ei se silti tuonut taukoa puutarhaunelmille. Ehei, kun totesin, etten voi mennä pihalle, niin päätin lähteä shoppailemaan kesää pihalle... Eli orvokkeja :) Minä pidän erityisen paljon orvokeista. Jos ei omat siemenkylvöt kasva, niin sitten ostetaan. Minulle orvokki ei ole vain kevät kukka, vaan ne saavat kukkia ruukuissaan koko kesän. Siksipä istutukseni näyttävätkin nyt aika harvoilta, myöhemmin lisään niihin jotain muuta kaveriksi... Mitä lisään, se jää nähtäväksi...

Sisääntulon istutus, johon jätin vielä havut ja kuuruohon luomaan taustaa pienille orvokin taimille

Terassin nurkalla, olisi ehkä pitänyt ensin pestä ruukku...

Saunamökin ikkunalaudalla

Enkä tietenkään päässyt ulos kaupasta tsekkaamatta sipuli/ juurakkohyllyä... Ja ihan oli pakko ostaa muutamia ihanuuksia.... Lisää liljoja, daaliaa ja ihka ensimmäinen kanna.


Kaikki sipulit ja juurakot olivat jo aloittaneet kasvun, joten kotiin päästyäni oli ne pakko laittaa heti multaan.

Liljan 'Jet Fire' sipulit
En kuitenkaan arvannut jättää ruukkuja ulos, en edes kasvihuoneeseen, koska pakkasöitä on vielä ennustettu tulevaksi,vaan vein heidät saunamökin viileyteen pakastimen päälle valoisaan paikkaan. Siellä saavat jatkaa kasvuaan...


lauantai 16. huhtikuuta 2016

Orvokki kukkii vappuna

Aiemmin ostin aina vapuksi kevään ensimmäiset orvokit, yleensä orvokkiamppelin. Viime vuosina olen yrittänyt itse kasvattaa orvokit vapuksi. Vielä en ole onnistunut :(

Tämän vapun orvokit on kylvetty jo 21.12.2015. Siemeniä oli vain muutama, mutta niilläkin pärjää, ehkä....

Tässä mennään nyt, neljästä itäneestä siemenstä on elossa enää 1... En taida taaskaan saada itsekasvatettuja vappuorvokkeja.


Onneksi pelastus löytyy muualta. Joka ikinen päivä on pitänyt tehdä pihakierrosta ja pöyhiä kuivia lehtiä kukkapenkeistä, että mitähän sieltä nousee... Muotopuutarhalle en ole suonut ajatustakaan, näyttää ihan kuivalta ja kuolleelta, mitä nyt rikkaruohoja kasvaa kärhöjen juurella... Miten väärässä olinkaan... Alppikärhöt ovat ainakin hengissä, niissä on isot silmut jo. Kiinankeltakärhöistä en vielä tiedä, niin ei näyttänyt olevan elämää, ei ainakaan vielä... Ja ne rikkaruohot, ne ovatkin itsestään kylväytyneitä, varmaan lintujen kuljettamista siemenistä itäneitä orvokkeja...



Tämä ihana orvokki taitaa pelastaa vappuni :) Mutta enpä voi muuta kuin ihmetellä, että ulkona yöpakkasista huolimatta on kasvanut näin iso, nuppuja kasvattava orvokki, mutta sisällä hellä hoivassani kasvaneissa ei näy jälkeäkään nupuista. Pitäisikö jo luovuttaa ? EI pidä, ensi vuonna uudelleen...

Onpa nyt ollut useana päivänä ihana pihatyökeli... Tänään äiti aloitti nurmikon haravoinnin ja minä jatkoin etupihalla... 


Huomenna mieluusti jatkaisin pihahommia, mutta kun on luvattu sadetta :( Höh, sataisi yöllä ja arkipäivinä, kun minä olen töissä, viikonloput pitäisi olla tällaista ihanan aurinkoista niin kuin tänään. Haravoidessa tuli oikein hiki ja uskaltauduin ottamaan jo takin pois eli ihan paitahihaisillaan haravoin. Kevät <3

torstai 14. huhtikuuta 2016

Minut yllätettiin

Eilen postilaatikosta löytyi pakettikortti... Korttiin oli merkitty lähettäjäksi vakuutusyhtiö, vähän ihmettelin, että mitä he minulle lähettävät. Tänään hain paketin ja uteliaana kurkistin sinne sisälle... Sain sammutuspeitteen :)


Sankarikoulutuksessa kyllä mainittiin, että osallistujien kesken on arvontaa. Mutta ei, en ollut voittanut arvonnassa, vaan paketissa oli saatekirje, jossa minua kiiteltiin Sankarikoulutus-postauksesta. Postaus ei ollut vakuutusyhtiön mainos, vaan omakohtainen kokemus itselleni tärkeästä asiasta. En siis ole maksettu mainostaja.

Paketissa oli myös t-paita, jonka selässä on alla oleva painatus...


Minusta siis tuli koulutuksen myötä Supersankari :)

Tämä viikko on ollut töiden puolesta todella rankka, alkuviikon olen ollut rättipoikki työpäivän jälkeen. Olen kaatunut sohvalle heti kotiintultuani, eikä toivoakaan, että olisin jaksanut lähteä ulos pihalle.

Eilen ja tänään olen onneksi ollut jo vähän pirteämpi ja jotain saanut aikaankin... Ehkä puolet hakkaamistani klapeista on pinossa. Minä en ymmärrä miten onnistuinkin tekemään noin vinon pinon. Olen käynyt pariin otteeseen jo suoristamassa pinoa, mutta pelkäämpä, että joudun tuon pinon vielä uudelleen tekemään. Niin kaatuvaiselta se näyttää, kuva on kuitenkin otettu paremmalta puolelta, ettei se vinous niin pahasti näy.


Tänään laitoin kiviä riviin muiden jatkoksi. Tämä on ikuisuusprojekti, koska kivet tuon muutaman kappaleen erissä vanhempieni luota. Ostokiviä en ole vielä hankkinut, mutta ehkä siihenkin on vielä pakko mennä ennenkuin kaikki kukkapenkit on reunustettu.


Nyt vaan lisää multaa penkin reunaan ja vähän päällekin. Ja sitähän tulee loppukuusta...

Joka päivä, kun siis pihalla puuhastelen, on pakko tehdä kukkapenkkikierros, pöyhiä syksyn kuivia lehtiä, että mitä sieltä onkaan taas noussut ylös. Tämän on kyllä vuoden parasta aikaa, vaikka kukkapenkit näyttävätkin ankeilta...

Voi, mun jouluruusuni on tehnyt nuppuja. Se on selvinnyt hengissä jo kahdesta talvesta ja nyt ensimmäistä kertaa se tekee nuppuja. Voi ihanaa!!!! Sain myös läksiäislahjaksi jouluruusun, kun lopetin ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Se kukki kauniisti koko talven. Kukinnan loputtua vein sen viileään saunamökkiin, jossa se kasvatti muutaman lehden. Kunhan maa lämpenee, niin istutan sen maahan ja toivottavasti saan nauttia kukinnasta tulevina keväinä.

Jouluruusu
Nyt on narsissien piippoja  ruvennut nousemaan kukkapenkeistä... Kasvu on niin voimakasta, että koivunlehdetkin halkeavat narsissien tieltä...


Ihanaa, huomenna on perjantai ja koko viikonloppu aikaa puuhastella ulkona...

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kevät tuli, lumi suli...

Vielä viikko sitten vaikeroin, kun kukkapenkit olivat lumen peitossa. Eivät ole enää... Tämän viikonlopun aikana olen saanut siivottua kaikki penkit eli talven törröttäjät ovat poissa. Ja kuinka ihanaa onkaan ollut pöyhiä syksyn lehtiä ja löytää niiden alta uutta, vihreää kasvua.

Jännitystä kevääseen on tuonut viime kesänä ja syksyllä istutetut taimet. Miten he ovat selvinneet talvesta, 30 pakkasasteesta ilman suojaavaa lumipeitettä... Vielä on liian aikaista pohtia menetyksiä, mutta iloita voi jo muutamista epävarmoista selvinneistä.

Tämän kerrotun esikon kyltissä luki varoitus, että ei välttämättä talvehdi ulkona vai lukiko siinä, että talvetettava sisätiloissa. Joka tapauksessa hän on hengissä, kauniin vaaleanvihreänä...


Toinen epävarma talvehtija on valkoinen palloesikko, mutta niin on terhakkaasti lehdet pystyssä...


Kullankeltainen etelänkevätesikko on vihdoin päättänyt siirtyä oikeaan kasvurytmiin eli kevätkukintaan... Nuppuja näkyvissä jo...


Tähän mennessä tämä esikko on kukkinut vasta syyskesällä, joten alkuun luulinkin sitä kesäesikoksi. 
Ja koska postaus sisältää paljon esikkokuvia, niin laitanpa vielä kuvan tavallisesta vaaleankeltaisesta kevätesikosta...


Jossain vaiheessa täytyy tehdä vielä uusi esikkopostaus, kun kaikki pihan esikkoni kukkivat. Näiden edellä kuvattujen lisäksi kukkapenkeissäni kasvaa kahta eriväristä punaista kevätesikkoa. Pakko saada hankintalistalle on siirtynyt vihreä esikko...

Akileijat ovat innostuneet lämpimistä keleistä, useimmissa on lähes viiden sentin kasvu mitattavissa. Tämä yksilö on valkoisessa penkissäni, valkoinen jaloakileija, viimekesäinen siemenkasvatukseni.


Tänä viikonloppuna on ulkoiltu paljon vieraideni kanssa. Luonto on myös ollut hauskasti läsnä. Kurkien lisäksi olemme seuranneet kotipihalta käsin joutsenien liikuskelua naapurin pellolla sekä oravien kilpajuoksua pihapuissa. Mutta mukavinta oli huomata kurkien palanneen kotipelloilleen. Tämä pariskunta on asustanut naapurustossa jo parina kesänä ja taas he ovat täällä. Alla olevat kuvat on otettu sisältä, ruokapöydän äärestä, linnut ovat noin 50 metrin päässä talostani.



Näin läheltä en olekaan kurkia ennen nähnyt. Upeita lintuja.

Mukavaa alkavaa viikkoa!!!

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Kevätmessuilla

Messuille oli taas ihan pakko päästä, siellä kukkivat tulppaanit ja vaaleanvihreät puiden lehdet tuovat kevään ihan konkreettisesti askelta lähemmäs minua ja sydäntäni.

Hiukan kyllä petyin, kun ensimmäisissä kuvissa näkyi massoittain tulppaaneja. Pohdin mielessäni, että eivätkö ne mitään muuta keksi... Mutta olivat onneksi keksineet, tänä vuonna oli mielestäni upea ja moniulotteinen yleiskoristelualue... Ei pelkkiä tulppaaneja...



Näistä sammal ja risukoristeista tykkäsin erityisen paljon...



Ihanaa atsaleaakaan ei ole unohdettu...


Useassa istutuksessa oli magnoliapuita.


Ja alppiruusuja täydessä kukassa... Harmi, että istutuksessa ei näkynyt tämän rodon lajiketta. Se on kiinnostavan kaksivärinen.



 Ja sitten niitä tulppaaneja, hienon "risuaidan" molemmin puolin...


 Ja aidalla hauskoja variksia istumassa...


Kukkakuvien perään kuva Kekkilän osastolta, jossa myös leikiteltiin kukilla ja kukkivilla syreenipensailla... Tällaisella osastolla kelpaa tutustua tarjontaan :)



Yleiskoristelualueella oli Blogikylä eli 4 pientä kasvihuonetta, jotka 4 eri bloggaaja olivat sisustaneet. Oli hauska myös tavata Kukkaiselämää-blogin Satu. Hänen puutarhansa runsasta kukkaloistoa ihailen suuresti ja yritän myöskin matkia.

Satu oli sisustanut tyylilleen uskollisena romanttisen ulko-olohuoneen kasvihuoneeseensa. Kasvihuoneessa teetä nautiskelivat hänen suloiset pupunsa.



Seuraava kasvihuone oli ehkä enemmän omaan makuuni sisustettu, löhönojatuoli lukemista varten ja paljon taimia. Nytpä en enää muista kenen bloggarin kasvihuone tämä olikaan :(


Muita kasvihuoneita en jostain syystä olekaan kuvannut. Eivät tainneet sykähdyttää niin paljoa, mutta olisi ne voinut silti kuvata muistoksi. 

Muutamia hauskoja tee-se-itse ideoita lähti mukaan...

Lasipurkkikukka-asetelma

Pyykkipoikakukkaruukku
Hauskat tee-se-itse penkit löytyi Pihalavan katsomosta... Siellä kuuntelimme Kukkaiselämän Satun kertomusta omasta puutarhastaan. 



Omat ostokseni messuilla jäivät hyvin vähiin. Eniten rahaa meni kahvilla käyntiin, mutta jotain sentään toin kotiinkin asti: 


Olin jo etukäteen päättänyt ostaa Hyötykasviyhdistyksen osastolta kukkakaalin siemeniä. Pähkylässä oli jo tammikuussa mainos tästä 'värimix' -seoksesta, jossa siis on valkoisen, vihreän, violetin ja keltaisen kukkakaalin siemeniä. En viitsinyt tilata vain yhtä siemenpussia, joten päätin tehdä ostoksia vasta messuilla. Samalla ostin palmukaalin siemeniä, kun satuin näkemään niitä.

Ja tärkein ostos oli puutarhamulta. Tai eihän se ole ostos, vaan tilaus. Tilasin siis 18 m3 puutarhamultaa Metsäpirtiltä. Onpahan taas mitä levittää vanhojen kukkapenkkien pinnalle ja uusille istutusalueille. Ei tule kesällä vapaa-ajanongelmia, kun kärrää multaa :)

Hauska iltapäivä tuli vietettyä Helsingissä. Näin perjantaina Messukeskuksessa ei ollut edes kauheaa ruuhkaa, joten kojuja pääsi  hyvin kiertämään ja katselemaan ja tutkimaan. Tänä vuonna messuista jäi todella positiivinen fiilis. Kiitos Between messulipusta :)