Puikkopostaus

Sukat itselleni

Olen himoneuloja, ollut sitä jo vuosia. En pärjää, jos minulla ei ole mitään tekemistä käsille. Se tarkoittaa myös sitä, että puikoilla on väliä... Ja useammanlaisia puikkoja olen kokeillut, kaivoin kaikki erilaiset puikot varastojeni perukoilta. Eihän niitä voi hävittää, vaikka ne huonoiksi olisi todettu...

Nro 1: KnitPro Cubics puiset puikot. Ihan loistavat puikot, joita käytän tällä hetkellä aina, kun neulon jotain 7 veljestä langalla. Näillä on helpompi neuloa kuin pyöreillä puikoilla.

Nro 2 & 3: KnitPron pyöreät puikot. Tykkäsin kyllä, mutta yllättävän nopeasti nuo pitemmän puikot liuskottuivat eli puun syyt avautuivat. Ja niihinhän lanka takertuu. Kyllä liuskottuneita puikkoja pystyy käyttämään, kunhan katsoo tarkasti kummalla päällä neuloo. Nuo lyhyemmät puikot (15 cm)ovat ihan verrattomat, kun neuloo lasten lapasia tai sukkia. 

Nro 4: KnitPron hiilikuitupuikot. Ihan loistavat!!!! Neulon pelkästään näillä tällä hetkellä. Silmukat luistavat hyvin, mutta eivät tipu itsekseen. Puikot eivät väännyt, eivät liuskotu ja ovat kevyet. Eivätkä nämä kilkata, vaikka neulon koulutuksissa ja kokouksissa (pystyn paremmin keskittymään). Ainoa huono puoli on hinta eli ovat huomattavasti muita kalliimmat.

Nro 5: KnitPron metalliset cubics-puikot. Liian liukkaat, silmukat putoilevat itsestään tai sitten pitää tehdä niin kireää, että puikot vääntyvät (näkyy kuvassakin). En suostu enää neulomaan näillä!!!!

Nro 6: Perinteiset metallipuikot. Näillä on ihan ok hinta-laatusuhde, mutta enpä näitä enää käytä.

Nro 7: Ruusupuiset puikot. Pitihän näitäkin joskus kokeilla, mutta liuskottuivat nopeammin kuin KnitProt. En käytä enää, mutta olihan se alkuun hienoa sanoa, että neulon ruusupuisilla puikoilla.

Bambupuikkoja en ole koskaan kokeillut. Niiden sanotaan olevan kevyet, mutta ovatko kestäviä, en tiedä.

Tällä hetkellä neulon melkein pelkästään kirjoneuleita ja käytän noita hiilikuitupuikkoja... Niistä en suostu enää luopumaan 💚

Nämä sukat valmistuivat jo ennen joulua, mutta kun olivat vielä täällä alakerrassa, niin päätin kuvata heidätkin... Yläkertaan pääsevät vasta, kun langanpäät on päätelty... Innostuinpa suunnittelemaan jotain uuttakin, heppa- ja kissahuivien kaveriksi pöllöjä....

Taidan kuitenkin jatkaa neulomista, se on jotenkin hauskempaa...

Mukavaa alkavaa viikonloppua!!!!

Viron ostoksia

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista!!! Tartto on todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen kaupunki, suosittelen!

Kun valmistauduin tälle Viron kierrokselle, tein mukaani 2 ostoslistaa. Oli kaksi "must"-paikkaa, Karnaluks Tallinnassa ja Seemnemaailm Tarttossa.

Ensimmäiset siemenet ostin Tartton torilta

Pitihän ne torin siemenkojut katsastaa, vaikka Seemnemaailmaan olin menossa. Kotimatkalle lähdettäessä tarkistin vielä osoitteen ja aukioloajat yrityksen nettisivuilta. Navigaattori ei tuntenut osoitetta, mutta onneksi heillä oli hyvä kartta. Osoite löydettiin, iso kerrostalo, sitten etsimään myymälää, mainoksia ei näkynyt. Myymälä löytyi kerrostalon päädystä, kellarikerroksesta, mutta ovessa oli lappu, että avoinna kesäaikaan klo 11 - 17 ja me olimme liikenteessä heti kymmenen jälkeen, koska nettisivujen mukaan liike olisi auki 9 - 17. Emme jääneeet odottamaan, vaan lähdimme kotimatkalle. Olin pettynyt, mutta eipä maailmani siihen kaatunut, eikä lomani mennyt pilalle. 

Tallinnassa ykköskohteemme oli Karnaluks ennen satamaan menoa. Seurueemme viidestä henkilöstä vain kuljettajalla ei ollut ostettavaa Karnaluksista, mutta hänkin lähti mukaan, koska laajennuksen myötä sinne oli tehty miesparkki. Olisi silti kannattanut jättää kuljettaja autoon odottamaan, koska onnistuimme saamaan parkkisakot. Ensimmäiset koskaan ikinä Karnaluksin edestä, ja useita kertoja siellä on käyty auton kanssa. Emme huomanneet kadun alareunan, vasemmassa reunassa, olevaa kylttiä maksullisuudesta ja aktiivinen pysäköinninvalvoja oli käynyt kierroksella. Pysäköinti olisi pitänyt maksaa joko puhelinsovelluksella tai hakemalla maksulappu Keskustorin automaatista! Tiedämmepä seuraavalla kerralla ja sakko maksetaan kimpassa, koska se ei ollut kuljettajan vika.

Karnaluksista tuli hankittua sukkalankoja ja huivilankoja. Sukkalangat otin heti käyttöön ja ensimmäinen sukka on valmis.

Hauskimman ostoksen tein lähellä satamaa. Kävimme sataman lähellä teellä ja kahvilla, koska olimme ajoissa. Kahvilan naapuriin oli avattu sisustusliike. Ne eivät yleensä ole minua varten, mutta nytpä löysin jotain... Jotain sellaista, jota olen etsinyt, jotain sellaista, johon ihastuin heti. Pakko oli kuitenkin kysyä äidiltä ja siskolta, että jos tuon ostan, niin saako isä sydärin. Sen verran iso tavara oli kyseessä ja henkilöauto oli jo tupaten täynnä, suksiboxia myöten. Sain käytännöllisen neuvon, että jos se matkustaa sylissäni, niin sitten saan ostaa. OSTIN, eihän meillä Suomen puolella ollut kuin tunnin matka...

Uusi olohuoneen pöytä

Tähän asti olen säilyttänyt lankoja kasseissa ja pusseissa sohvan vieressä, nyt saan ne pöydän alle piiloon :) Eivät kaikki langat tietenkään tuonne mahtuneet, pöydän max. halkaisija on noin 50 cm, joten seuraavalla kerralla ostan toisen samanlaisen ja sitä seuraavalla vielä yhden, mutta sen ehkä vähän pienempää kokoa.

Tällaisia hankintoja tein :) Tämä alkuviikko kotosalla ja töissä onkin mennyt yhdessä hujauksessa, iltaisin ei pahemmin ole jaksanut raahautua pihalle. Varsinkin kun vettä on satanut vähän väliä. Onneksi eilen oli sen verran poutaa, että sain nurmikon leikattua, tuli edes jotain tehtyä... Viikonloppuna olisi toivottavasti sen verran poutaa, että pääsisi taas kitkemään, joissain paikoissa rehottaa rikkaruohot valtoimenaan.

Sukkia paleleville varpaille

Kiitos kaikille paranemistoivotuksista 💚 Hengissä ollaan edelleenkin 😊

Eilen kirjoittelin tänne, että ostin sukkalangat ihan itselleni... Päivä on kulutettu sohvalla maaten ja neuloen. Eikä hartiat ole pahasti jumittaneen, ainakaan vielä... Mutta omat sukat valmistuivat...

Kyllä nyt kelpaa :) Ja tässä pitsikuvio lähikuvassa... Pitsikuvion löysin netistä googlettamalla.

Pitsineule lähikuvassa

Aktiivisuusmittarini on kyllä tämän päivän osalta kanssani erimieltä. Omasta mielestäni olen siis maannut sohvalla ja neulonut, aktiivisuusmittarin mukaan olen tänään ottanut yli 9000 askelta. Kävin kyllä hakemassa puita ja postin, leivon siemennäkkileipää, mutta ei se paljoa liikuttanut kroppaa. Taisi mittari taas kuvitella neulomisen aiheuttamaa liikehdintää reippaaksi askellukseksi.

Viikkojen kuluessa olen neulonut useammatkin sukat... Jotenkin tuo kirjoneule viehättää, vaikka hidasta onkin... Tässä muutamat sukat, kaikilla heillä on samanlaiset parit, vaikka en heitä kuvaan huolinutkaan. Langat pitäisi vielä viitsiä päätellä...

Seuraavaksi on suunnitteilla tehdä hevossukat... Ideointi on jo käynnissä. Haluaisin myös neuloa pelargonisukat, mutta mallin kanssa on vielä hankaluuksia...

Pieni muutos

Tänään alkoi loma, eilen alkoi flunssa. Tylsää, mutta päätin silti yrittää selvitä tästä positiivisella asenteella. Jos ajattelen, että loma menee pilalle, niin meneehän se. Ajattelen, ainakin vielä, että tuleepahan levättyä, varsinkin kun en mitään ihmeellisempää ole edes suunnittelut loman varalle. Vain päiväristeily Tallinnaan... Enkä muuten ole menossa edes Karnaluksiin. Kumu oli suunnitelmissa, mutta se ei ole talviaikaan auki edes tiistaisin. Suunnitelmat on vielä auki, mutta eipä neljässä tunnissa paljoa ehdikään. Yksi ostos on suunniteltu, haluan maistaa Suomi 100 -likööriä eli VanaTallinna lakritsaa.

Moni yritys mainostaa tuotteitaan Suomi 100-teemalla, tänään tuli hankittua Suomi 100 -sakset, koska muulla värityksellä kyseisen kokoisia saksia ei ollut tarjolla... Minulle olisi kelvannut ihan yksivärisetkin...

Muutama viikko sitten Eurokangas julkaisi oman Suomi 100 -kangasmallistonsa ja minä olin myyty yhden kankaan kohdalla. Kansallismaisema sytytti minut!

Tässä on sitä jotain... Ja syksyllä ikkunanpesun yhteydessä totesin vanhojen makuuhuoneen verhojen haalistuneen ikävästi eli uusille on tarvetta... Viikko takasin kävin paikanpäällä kaupassa tarkistamassa kankaan värityksen, olen jo oppinut, että kuva voi vääristää värejä paljonkin. Tämä kangas oli luonnossa ihan yhtä kaunis kuin kuvassa. Niinpä jäin odottamaan tilipäivää...

Tilipäivä oli viikolla ja tänään kävin ostamassa kankaan... Parin tunnin levon jälkeen aloitin verhokapan ompelun.

Tykkään edelleen, vaikka täytyy sanoa, että kahdesta palasta ommeltu verho ei niin kaunis kuin ajattelin. Olisipa kankaan saanut tuplaleveänä (n. 3 m) tai sitten toisen raportin peilikuvana.

Huomenna jatkan projektia ompelemalla sängylle 2 koristetyynyä loppukankaasta. Loppuillan käytän kuitenkin lepäämiseen ja neulomiseen. Löysin nimittäin aivan ihananväristä sukkalankaa....

Sanotaan, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja se pätee ainakin tässä talossa. Omat villasukkani ovat ihan puhkikuluneita, koska neulon kaikki sukat lahjaksi tai myyntiin. Nyt löytyi sitten sellainen lanka, josta on pakko neuloa itselle sukat...

Mukavaa viikonloppua!!!

Lomakäsitöitä

Tuntuu ihanalta vain istua sohvalla ja neuloa!!!! Välillä tietysti laitetaan ruokaa, syödään, käydään kaupassa, käydään kuntosalilla (tänä aamuna klo 7.30).

Neulon ja tv:stä katsotaan Komisario Palmuja tai Risto Räppääjää... Ja valmista tulee, kun ei tarvitse ajatella mitään muuta...

No, kun ei tarvii ajatella, niin virheitä sattuu... Jälkimmäinen sukka olikin jo melkein valmis, kun totesin, että olen varressa kaventanut liikaa silmukoita, joten purkuhommiin. Ärsyttävää!!!!! Teki mieli päästää muutama kirosana suustani, mutta hillitsin itseni, koska seurassani on rakas kummityttöni.

Kummityttöni ei neulo, ei osaa. Olen kyllä luvannut opettajaa hänet neulomaan vasenkätisesti. Hän on silti innokas käsityöntekijä. Tänään valmistui aasi. Ei keppihevonen, vaan keppiaasi... En edes tiedä kuinka mones keppari tämä on hänellä, paljon niitä jo on. Täytyy sanoa, että taitava tyttö. Lounaan jälkeen hän aloitti ja nyt on jo valmista.

Käsityörikkaita välipäiviä!!!!

Menneen ajan joulumarkkinat

Huh, jokavuotinen joulunalusrutistus on nyt kunnialla ohi eli Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat. Niihin valmistautuminen on vienyt kaiken aikani, joten en ole tännekään ehtinyt. Kiitos haasteista, joita olen saanut. Otan haasteet vastaan ja vastailen niihin ensi viikolla.

Lohjan Menneen ajan joulumarkkinat ovat käsityövuoteni huipennus. Siellä myyn koko vuoden käsityötuotantoni, tai ainakin yritän myydä. Tänä vuonna osallistuin kaksiin muihinkin myyjäisiin, koska halusin kokeilla uutuustuotettani. Minä kun innostuin, kummityttöni syytä, hevosista. Olen virkannut shetlanninponeja, welshponeja, suomen hevosia ja lämminverisiä...

Nämä hevoseni ovat siis kaulahuiveja, joiden toisessa päässä on pää ja toisessa häntä. Ja kiinnostusta löytyi kiitettävästi :)

Ei voi sanoa, että myynti oli hyvä, koska jotain joutui tuomaan kotiinkin. Mutta tyytyväinen olen ja ensi viikolla pääsen ostamaan itselleni järjestelmäkameran, ettei tarvitse katsella näitä mihin sattuu tarkentuneita kännykkäkuvia...

Mukavaa kolmatta adventtia 💝

Lanittelua

Ihana, kauan odotettu viikonloppu oli käsillä. Facebookissa viestiteltiin, että ihan kohta, ihan kohta se viikonloppu on. Suunniteltiin helppoja ruokia, pohdittiin aikatauluja... Ja nyt se on jo ohi :( Miten voi ihana  viikonloppu loppua näin lyhyeen, aika kului ihan liian nopeasti...

3 naista, 3 saumuria, 2 ompelukonetta, paljon kankaita, kaavanpalasia, iloista naurua ja tekemisen meininki... Minä, siskoni ja serkkuni, me lanitimme. Emme tietokoneilla, vaan ompelemalla... Ja tulosta syntyi...

Viikonlopun tuotokset: valmiit ja keskeneräiset

Minä olin leikannut suurimman osan kankaista jo valmiiksi, niin että sain viikonlopun käyttää pelkästään ompeluun. Kotona lattialla on niin hankalaa tehdä leikkaushommia, että pitää varmaan tyhjentää yläkerran työpöytä, että sen päällä saisi leikattua kankaita ja piirrettyä kaavoja, vasta sitä on suunniteltu 5 vuotta... Ei siis mikään kiireellinen projekti.

Minä jatkoin vielä ompelua, kun vieraat lähtivät lounaan jälkeen. Joten kokonaissaldokseni tuli 3 tunikaa, 3 mekkoa, 1 legginssit ja 1 trikoopaita... Yksi tunika ansaitsee esittelyn ihan erikseen. Harmi, että kännykän salama vähän vääristää värejä. Kuva vihertää liikaa...

Pelargonihullun uusi lempivaate

En yleensä kulje muotivirtausten mukana, vaan haluan pukeutua ajattoman tyylikkäisiin vaatteisiin. Nyt kuitenkin haksahdin Facebookin Ompeluelämää-ryhmän pitsikaulusmuotiin... Sellaisen lisäsin collegemekkooni. Helmassa on myös mustaa pitsiä, vaikkei se kuvassa näykään...

Viikonloppuna valmistuneet uudet vaatteet

Eikä tässä vielä kaikki... 3 vaatekappaletta jäi vielä kesken, niitä jatketaan huomenna tai joskus. Yksi kangas jäi kokonaan leikkaamatta. Sitäkään en leikkaa tänään, vaan nyt rupean siistimään langanpätkiä pois vaatteista, viimeistely on vielä tekemättä...

Minkähän vaatekappaleen laittaisin huomenna päälleni töihin ? 

Käsityölomalla

Eilen alkoi talviloma :) Oli ihana päättää työviikko katselemalla lukion vanhojentansseja. Ihania pukuja, kauniita daameja ja komeita herroja.

Heti tanssien jälkeen lähdin ajelemaan Varsinais-Suomeen siskon luo. Tästä visiitistä sovittiin jo joulukuussa, koska Loimaalla on avattu outlet-myymälä, joka on auki vain keskiviikkoisin ja lauantaisin. Kangaskapinalla on nettisivut ja FB-sivut, siellä olen käynyt kuolaamassa digiprintattuja trikookankaita, niin että tietokoneen näppäimet ovat kastuneet... Enkä turhaan, siellä oli kaikkea ihanaa.......

Ihana ompelukonekangas työtunikaan...

Kesätunikakangas

Unikkokangas

Yksityiskohta trikosta, hihat tunikaan

Virkattuja amigurumeja -kangat, hihat paitaan

Yksivärisiä kankaita hillitsemään digiprinttejä

Ja mikä parasta, mukaan sai testitilkkuja. Kokeillaan ja testaillaan kankaita...

Testikankaat

Nyt pitäisi löytää aikaa ommella kankaat vaatteiksi... Lupasin viedä oman saumurin mukanani kotiin, jotta saan valmista mahdollisimman pian.

Niin ja käsityöhankinnat jatkuvat tulevalla viikolla, kun lähden äitini ja kummityttöni kanssa Tallinnaan Karnaluksiin lankaostoksille... Ihana loma tiedossa :)

Ompeluviikko

Viime viikonloppuna leikkasin kankaat kolmeen vaatekappaleeseen ja harmittelin, että oma saumurini on siskolla lainassa. Sain töistä saumurin lainaan ja sehän lauloi heti maanantai-iltana... Sain kaikki saumuroinnit tehtyä, niin että sain palauttaa saumurin heti tiistaiaamuna...

Tiistaina hain kaupungista puuttuvia tarvikkeita, mm. vetoketjuja, valkoista kangasta, kangasmerkin, nappeja yms...

Ja tekeminen jatkuu... Oma tunikani valmistui torstaina :) Olisihan se valmistunut jo maanantaina, jos en olisi muuttanut suunnitelmia. Leikkasin viikonloppuna tunikaan raidalliset hihat, mutta sovitusvaiheessa totesin, että valkoiset hihat tekevät vaatteesta hillitymmän. Siksi piti ostaa valkoista kangasta ja nyt sitten pitää keksiä jotain käyttöä noille raidallisille hihoille, koska ei kangasta voi hukkaan heittää, eikä varsinkaan sekajätteeseen...

Tunika (Mekkotehdas aikuisille)

Tunika on tehty Mekkotehdas aikuisille kaavalla, mutta enpä muista enää mallin nimeä. Samalla kaavalla tein jo viime kesänä itselleni tunikoita. Valkoisiin hihoihin ompelin piristykseksi raitoja.

Ei, tuo keltainen kukkanauha ei kuulu tunikaan. Se oli vaan apuna, että saisin raitanauhat suoraan. Vasta kuvasta huomaan, että eihän tuo kukkanauhakaan ole suorassa. Toivottavasti tuota kieroutta ei huomaa, kun tunika on päälläni.

Oman tunikan lisäksi surruttelin siskoni pojalle synttärilahjaksi hupparin ilman huppua. Aika kiva, vaikka itse sanonkin...

Huppari (Suuri Käsityö 10/ 2012)

Housut valmistuivat vasta tänään... Niitä on värkkäilty tunteja ja taas tunteja... Ovat hauskat, mutta hermot olivat tiukilla, koska minä en ole mikään millintarkka ompelija. Taskujen kiinnitys oli yhtä tuskaa, siis noiden reisitaskujen. Onneksi helpotin omaa työtäni ja muutin takataskut tavallisiksi paikkataskuiksi ja niin olisi pitänyt muutta nuo reisitaskutkin.

Mutta kaikkein tyytymättömin olen lahkeensuihin. Resorit on leikattu oikeilla mitoilla, mutta ovat aivan liian kapeat. Niin kapeat, että resori vetää farkkukankaan rypyille.  Muuten olisin voinut vielä purkaa ja tehdä leveämmät resorit, mutta kangas ei riitä.

Housut edestä (Suuri Käsityö 10/ 2015)

Housut takaa

Nyt voi vain toivoa, että lapsukainen pitää näistä vaatteista ja mahtuu niihin... 

Seuraava ompeluprojekti alkaa varmaankin talvilomalla, koska ensi lauantaiksi on sovittu kangaskauppatreffit Loimaalle... Katsotaan, mitä sieltä tarttuu mukaan, ainakin nettisivut lupaavat kaikkea ihanaa....

Ompeluinnostus iski...

Lupasin siskolleni, että ompelen hänen nuorimmalle pojalleen hupparin synttärilahjaksi... Ja siitä lupauksesta alkoikin lumivyöry...

Rupesin selaamaan vanhoja Suuri Käsityölehtiä löytääkseni hupparin kaavan. Löysinkin yhden kivan, vaikkei siinä ollutkaan huppua. Mutta löysin muutakin, löysin hauskat farkut, jossa on reisitaskut ja resorivyötärö. Innostuin housuista niin paljon, että päätin tehdä ne vähän niinkuin extrana... Joten suuntasin Eurokankaaseen etsimään sopivaa housukangasta, koska hupparikangas minulla on jo kotona.

Kiertelin ja löysin hauskan petrooliin taittavan ohuen farkkukankaan, lisäksi löysin itselleni hauskan vihreä-valko-oranssiraidallisen collegekankaan.

Tämä kangas oli niin mun juttu, että se oli pakko ostaa... Illalla sitten kehuskelin siskolleni ja serkulleni kangashankintojani ja kerroin, että ei minulla ole vielä selkeää visiota tulevasta tunikasta. Heiltä sainkin idean, että laittaisin kankaan vinoon. Yllytyshullu kun olen....

Vinoraitoja tunikaan, tässä takakappale

Etukaarrokkeen päätin kuitenkin tehdä vaakaraitaiseksi, jotta saisin suuremmat ryntäät...

Etukappaleet rypytettynä ja neulattuna yhteen

Hyvältä näyttää, ainakin vielä tässä vaiheessa... Enempään en tänään pysty, koska saumurini on siskollani lainassa :(

Mutta koska tätä raitakangasta jäi yli ja se olemassa oleva hupparikangas on hyvässä jemmassa (kun vaan muistaisin missä), päätinkin tehdä lahjahupparin tästä raitakankaasta.

Etutasku ja taskunsuun kaitaleet

Ja taas tarvittaisiin saumuria.... Raitakankaan lisäksi leikkasin housukankaan....

Nyt sitten vaan odotellaan, että saisin jostain saumurin lainaan, ehkä töistä, niin pääsisin jatkamaan ompelua. Sormet ihan syyhyää....

Edes siementilauksen tekeminen Seemnestä ei huvita, vaikka olen luvannut itselleni, että saan tehdä tilauksen....

Käsitöitä ja putkitöitä

Viikonloppuna virkkaamani heppa-huivi sai onnellisen vastaanoton, kun posti vei huivin perille. Jo kuvan perusteella minut nimettiin maailman parhaaksi kummitädiksi. Olen aikas otettu :)

Heti perään rupesin virkkaamaan pikkusiskolle miniheppaa, 2-vuotias on kuulemma kova heppatyttö myöskin.  Ja lempivärit ovat pinkki ja keltainen. Se verran oli haastava väriyhdistelmä, että pyysin lähettämään kuvan vaatteesta, jossa nämä värit yhdistyvät. Tällainen siitä sitten tuli...

Pikkuheppahuivi

Niin paljon innostuin itsekin heppahuiveista, että seuraava on jo tuloillaan ja sitä seuraava jo suunnitteilla...

Tänään en ole kauheasti ehtinyt virkkaamaan, kun piti jatka putkitöitä. Eilen hain kaupungista käsisäätimet. On siinäkin, lupasivat soittaaa, kun ne tulevat, mutta eivät soittaneet. Menin pokkana kysymään, että ovatko tulleet ja olivat. Myyjä vielä ihmetteli, kun ei minulle ole soitettu, vaikka pussin päälle oli kirjoitettu puhelinnumero. Pääasia on, että sain säätimet.

Viikon verran täällä oli melkoinen helle, noin 23 astetta lämmintä, siis siitä lähtien, kun poistin se sähköhatut. Viikonloppuna isäni laittoi väliaikaissäätimet jakotukkiin...

Väliaikaissäätimet

Sitten vaan varovasti ruuvipuristimet irti ja uudet käsisäätimet paikoilleen... 5 minuuttia ja valmista tuli :) Kaupunkilaistytön putkiasennus hoiti homman...

Nyt vaan säädellään ja säädellään, että saan mökin sopivan lämpimäksi, ei liian kuumaksi, mutta ei myöskään liian kylmäksi.

Eipä muuten ole kuulunut siitä ensimmäisestä putkifirmasta mitään. Ehkä ymmärsivät, että olen saanut jo apua, kun en ole päivittäin soitellut sinne kiukkuisia puheluita.

Aurinkoinen talvipäivä, heppa lämmittää

Onpa ollut hieno päivä tänään, auringonpaistetta ja pakkasta -15 astetta. Hiukan oli viimaa, mutta pukeutumalla riittävästi ulkoilu sujui paleltumatta. Kameraa en ottanut mukaan, en olisi kuitenkaan onnistunut vangitsemaan auringon säteitä koivunlatvoissa. Nautiskelin vaan :)

Eilen aamulla sain siskoltani viestin, että minun pitäisi käydä katsomassa hänen Facebook-sivullaan, kun hän on saanut hienon heppa-kaulaliinakuvan. Samalla hän kysyi minulta ja kälyltään, että kumpi tekisi hänen heppatytölleen sellaisen.

Minä rupesin googlettamalla etsimään ohjetta, ajattelin, että kyllä siihen jostain ohje löytyy ja löytyikin, Raverlystä. Hiukan piti tuskailla PayPalin kanssa, että sain ostettua ohjeen. En nimittäin muistanut hankkineeni jo PayPal-tunnukset, saati että olisin muistanut salasanan. Löytyihän sekin ja sain ohjeen. Lankavalikoima ei ole laaja, mutta sukkalankoja löytyi eli seiska veikkaa. Siitä sitten vaan, paitsi että ohje on englannin kielinen ja virkkaussanasto ei ole kauhean hyvin hallussa. Googlen kääntäjä ei osannut auttaa. Onneksi yläkerrasta löytyi englanninkielinen virkkauskirja, jonka avulla selvitin ohjeen lyhenteet.

Jokunen tunti piti virkata, ommella, päätellä ja lopputulos on aika hieno, vaikka itse kehunkin :)

Lupasin postittaa tämän kummitytölleni, koska tapaamme vasta kolmen viikon kuluttua... Ja sitten pitäisi tehdä pikkusiskolle pinkki heppa synttärilahjaksi...

Ompelulaneilla

Maaliskuun alussa pidimme ensimmäiset ompelulanit sisareni ja serkkuni kanssa. Nyt ne pidettiin sisareni luona Varsinais-Suomessa.

Matkaseuraksi sain siskontyttöni, joka piti toimittaa isovanhempien luota kotiin. Matkareitin suunnittelin kulkemaan Turun kautta, vaikka siitä tulikin 100 kilometrin kierros. Ai miksi Turun kautta ? Halusin käydä tutustumassa Kauppilaan ja sen taimitarjontaan (siitä myöhemmin lisää). Samalla käytiin Kaarinassa kangaskaupassa, jonka valikoimaa sisareni on kehunut. Lapsi jaksoi ihailtavasti molemmissa kaupoissa, varsinkin kangaskaupassa, josta hän halusi ostaa keppihevostarvikkeita.

Keskiviikkona iltapäivällä olimme perillä ja heti alkoi saumuri laulamaan... Pari kangasta olin leikellyt valmiiksi, samoin housut. Ensimmäiset tunikat ovat Mekkotehdas aikuisille -kirjasta Vilma-mallilla tehtyjä. Ensimmäisen vain tein ja totesin, että eipä hauikseni mahdukaan hihaan :( Leikkasin siis hihat irti ja onneksi kangasta riitti ja sain leikattua uudet... Vieläkin hihat ovat tiukat, mutta nyt tunikaa voi sentään käyttää.

Mekkotehtaan Vilma

Mekon malli on hyvä ja hihanlevennyksen jälkeen tein vielä pari muutakin mekkoa samalla kaavalla.

Pitkähihainen mekko

Lähikuva mekkokankaasta, luomupuuvillaa

Lyhythihainen mekko

Lähikuva Karnaluksin digiprintatusta trikoosta

Näiden mekkojen jälkeen halusinkin tehdä jo jotain muuta... 10 vuotta sitten olen jo leikannut housut ja hupparin. Hupparia en löytänyt, mutta housut oli vielä tallessa. Surruttelin ne valmiiksi... Ja mahduinkin niihin :)

Tulomatkan kangaskauppavierailulla tulin ostaneeksi ihanan kuviollisen neuloksen. Siitä piti keksiä jotain kivaa... Serkkuni oli ommellut jo aiemmin Ruskamekon, jota sovitin. Se tuntui ja näytti hyvältä, joten päätin tehdä sellaisen, mutta ilman kaulusta ja helmaresoria.

Ruskamekko

Näillä mekoilla kehtaa aloittaa työt loman jälkeen. Uskomatonta, kuinka nopeasti kesä on mennyt. Nyt ollaan jo heinäkuun viimeisessä päivässä. Mihin tämä kesä katosi ? Kesän työnlista ei ole vielä lähellekään tyhjä. Toivottavasti elokuu olisi poutainen ja lämmin, jotta saisin työlistan tyhjennettyä...