Pakkanen lauhtuu, päivät pitenee, kylvöt itää

Olipa ihana tulla tänään kotiin vuorokauden poissaolon jälkeen, kun ei ollutkaan keuhkoja kipristävä kylmyys vastassa. Perjantaiaamulla piti miettiä tarkati, että mitä pukee päälleen, kun lähtee pääkaupunkiin koulutukseen. Jotain siistiä ja naisellista eli hame, mutta pelkässä hameessa ei tietenkään tarkene kävellä 300 metriä bussipysäkille. Toisaalta taas pääkaupungissa voi olla tukalaa kulkea toppahousuissa, eikä niistä kuoriutuminen välttämättä onnistu helposti. Hameeseen ja toppahousuihin päädyin kuitenkin. Onnekseni sainkin jo aamulla hotellihuoneen haltuuni, niin toppavaatteista kuoriutuminen sujui, eikä tarvinnut miettiä niiden säilyttämistä/ mukanakuljettamista. Tänään sitten toppauduin kaikkiin mukanaoleviin vaatteisiin, kun en tiennyt ulkolämpötilaa. Jo lyhyellä matkalla hotellista linja-autoasemalle saattoi todeta pakkasen laskeneen, jee!!!! Vain 7 astetta enää...

Toinen välttämätön kapine, toppahousejen lisäksi, perjantaiaamuna oli keltainen huomioliivi. Joudun kulkemaan noin 300 metriä maantien laitaa bussipysäkille, mutta vaikka meillä on katuvalot, niin turvaudun mielelläni heijastinliiviin. Se ainakin näkyy, koska tummissa talvivaatteissani ei ole heijastimia, toisaalta se on myöskin helppo riisua ja tunkea käsilaukkuun piiloon, kun pääsee hyvin valaistulle kaupunkialueelle. Mutta paluumatkalla sitä ei tarvinnutkaan pukea päälle, kun päivänvaloa riitti. Jouluvalojen kellokytkimiäkin saa jo ruveta säätämään. Vielä joulun aikaan ne poksahtivat päälle kolmelta, nyt riittää luonnonvaloa neljään asti... Ihanaa, että mennään jo kevättä kohti...

Orvokkien itämistä on pakko seurata päivittäin... Ensimmäinen orvokki oli itänyt viikon kuluttua kylvöstä. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin itäneitä orvokkeja on jo 31/40. Eli todella hyvin... Ensimmäisissä taimissa on jo näkyvissä puolen millimetrin kokoiset oikeat lehdet.

Nyt olisi oikea aika ruveta myöskin hankikylvöihin, koska joidenkin perennojen kylmäkäsittelyaika on noin 6 - 8 viikkoa. Ja sitä ennen siementen pitäisi olla eri lähteiden mukaan yhdestä vuorokaudestä viikkoon sisällä lämpimässä ja kosteassa, jotta siemen turpoaa. Täällä vaan on liian vähän lunta hankikylvöihin. Niinpä aion hoitaa kylmäkäsittelyn jääkaapissa. Tänään aloitin metsäkatkeron, japaninesikon ja maatiaisritarinkannuksen siementen turvottamisen.

Laitoin vermikuliittia pieniin minigrip-pusseihin, kostutin ja lisäsin pienen määrän siemeniä. Jokaisessa siemenpussissa oli noin 100 siementä, joten kaikkia niitä en kaatanut vermikuliittiin itämään, vaan yritin laittaa noin 10 siementä. Laskeminen oli haasteellista, koska metsäkatkeron siemenet olivat melkein pölyä. Nyt minigrip-pussit ovat viilipurkissa pystyssä keittiön ruokapöydällä ainakin huomiseen. Jos laitan ne liian aikaisin jääkaappiin, niin siemenet eivät ehdi turpoamaan tarpeeksi, eivätkä siksi idä. Toisaalta jos pidän niitä pöydälä liian kauan, ne saattavat itää liian aikaisin. Tässäpä ongelmaa kerrakseen... Mutta kokeilemalla oppii!!!! Seuraavalla kerralla kuukauden kuluttua olen varmaankin, toivottavasti, viisaampi, silloin on vuorossa akileijan ja tähtililjan kylmäkäsittely.

Ja huomenna alkaa herneenversotus, laitoin juuri herneet likoamaan...

Kirottu pakkanen!!!

Kaiken se jäätää, kiusaa ja hankaloittaa!!!! Postilaatikon lukko jäätyy aina, kun tulee pakkasta. Jäätymisen aiheuttaa postilaatikon teline, joka on takakenossa, niin että kaikki taivaalta tuleva kosteus pääsee satamaan lukkoon. Pitäisi siis uusia talkoilla koko teline, siinä kun on koko naapuruston postilaatikot samassa telineessä. Harkinnassa on etsiä/ kehitellä lukolle jonkinmoinen suojus... Viimeksi maanantaina yritin taas sulatella kyseistä lukkoa, sillä seurauksella että avaimeni vääntyi. Enkä tietenkään huomannut asiaa heti, koska kotioveni ei ollut lukossa pihapuuhailujen aikana. Huomasin asian vasta myöhemmin illalla, kun tulin ystäväni luota "siementreffeiltä", eikä avain suostunutkaan kiertymään lukossa. Jouduin siis lähtemään takaisin ystäväni luo, ajamaan 10 kilometria suuntaansa saadakseni vara-avaimeni. Kyllä kiukutti!!!! Olen yrittänyt välttää lukkosulan käyttöä, mutta pakkohan se postilaatikon lukko oli saada auki... Nytpä saan pitää lukkosulan joka päivä taskussani, koska saamani tiedon mukaan lukkosulalla sulatettu lukko jäätyy entistä pahemmin :(

Saunamökki

Tänään menin katsomaan, että saunamökissä on kaikki kunnossa ja hakemaan pakastimesta papuja. Heti astuessani sisälle näen, että lattialla on lammikko, jäätynyt lammikko. Hitto vieköön, lämpötila oli päässyt laskemaan pakkasen puolelle ja vesi putki oli haljennut. Saunamökissä on ollut jo pitkään patteri päällä, se vaan ei enää riittänyt näillä keleillä. Kiireesti laitoin tulet leivinuuniin, laitoin lisäpattereita lämmittämään ja nyt voin vain toivoa, että muita vahinkoja ei ole päässyt syntymään. Onneksi otin jo viime viikonloppuna pelargonioista pistokkaita, koska emokasvit näyttivät pahasti paleltuneilta.

Jos pakkasesta on ollut minulle haittaa, niin on siitä hyötyäkin. Pakastin on ollut helppo sulattaa, kun on voinut kantaa pakasteet kasseissa suoraan ulos. Ei ole tarvinnut pelätä niiden sulamista. Petivaatteet olen kantanut ulos tuulettumaan. Pölypunkit eivät ehkä kuole, mutta ainakin petivaatteisiin tulee raikas tuoksu...

Kaikesta  pakkasen kiroilusta huolimatta mieleni ja ajatukseni ovat jo virittäytyneet kevääseen. Siemenvarastoja on käyty läpi, hankin oksasahan omenapuun leikkausta varten sekä lisää kylvöastioita, tilasin kasvivalaisimia 4 kappaletta. Siemenluetteloita on luettu ahkerasti, vaikka en aiokaan enää tilata/ ostaa koristekasvien siemeniä. Liityin elämäni ensimmäiseen siemenkirjeeseen, jne... Mieli halajaa jo kevääseen, vaikka pahin kylvökuume onkin jo helpottanut....

Ja heti piti ensimmäinen kasvivalo viritellä paikoilleen... Ennen viritystä piti vain siivota eli siis tyhjentää tuo taso. Vanha tietokone katosi kokonaan ja alla oleva ryönäläjähylly sai ovet eteensä. Ovien asentamista olin suunnitellut elokuusta lähtien, lasiovien suojakalvon ostin marraskuussa, ja nyt ne on kaikki asennettu. Halusin kaappien lasioviin kuviollisen kalvon, jotta kaikki mahdolliset ryönäpinot eivät loista kaikelle kansalle. Niiden asentaminen oli todella helppoa: pyyhkäisy saippuavedellä, suojakalvo pois ja paikoilleen, lopuksi vielä tasoitus ikkunalastalla eli ilmakuplat pois. 

Vielä on hankittava kaappiin välihylly ja käytävä ryönäläjä läpi, että kuinka paljon siinä oikeasti on säilytettävää materiaalia, ja kuinka paljon sellaista, jolle on kuvitellut olevan käyttöä, mutta jota kuitenkaan ei ole käytetty.