Tänään pidettiin jokasyksyiset lähiruokamarkkinat paikallisella tilalla. Viime vuonna olisin jo mennyt, mutta lähdin hakemaan ystävääni sairaalasta. Asiat piti laittaa tärkeysjärjestykseen!!!! Tänä vuonna markkinoita helli ihastuttava auringonpaiste, vaikka ilma olikin viileä. Markkina-alue ei ollut iso, mutta myynnissä oli kiinnostavia tuotteita: käsitöitä, syksyn satoa, leivonnaisia, kylän myllyn viljatuotteita ja tilan omaa naudanlihaa. Olin miettinyt ostettavia tuotteita jo etukäteen. Ainakin paikallisen myllyn viljatuotteita, monesti nimittäin olen ajanut myllyn ohi, mutta koskaan en ole saanut aikaiseksi pysähtyä sinne. Ostin 4 kiloa vehnäjauhoja ja 4 kiloa ruisjauhoja. Olisin halunnut myöskin ostaa kokeeksi Limousine-karjan lihaa, mutta myyntierä on 30 kiloa. Ei tällainen yhdenhengen talous käytä sellaista määrää lihaa järkevässä ajanjaksossa. Kiinnostus on silti niin kova, että yritän löytää kavereita kimppatilaukseen. Lisäksi ostin markkinoilta naapurikunnassa kasvatettua parsakaalia. Mielessäni olen tehnyt pohdiskeluja, että lähiruokaa vai luomua. Ja täytyy sanoa, että kyllä vaakani kallistuu lähiruuan puolelle. Jos ruoka on lähellä tuotettua luomua, niin se olisi parasta!!!! Tietysti kaikkein parasta olisi itsetuotettu luomuruoka ja omavaraistalous, mutta siihen en pysty, enkä ehkä koskaan haluakaan pystyä. Kaikesta huolimatta pidän pienimuotoisesta viljelystä pikkuruisella kasvimaallani.
Nyt on myös alkanut jokasyksyinen sääennusteiden vahtiminen sillä ensi yöksi on luvattu pakkasta, jopa tänne Etelä-Suomeen asti. Niinpä kiedoin hallaharsoon minikasvihuoneeni paprikantaimineen, ensimmäiset, vielä kukkimattomat gladioluksini sekä kolmemetriset salkopapuni. Nyt vain toivon, että suojaukseni riittävät, ja tulevaksi viikoksi luvatut helteet saapuvat. En vielä haluaisi luopua mistään....
