Ihan pihalla

Vapaapäivä. Aurinko. Voiko olla parempaa lauantaipäivää ??? Ei voi!!! No, aamu ei ollut aurinkoinen, mutta ei se estänyt minua lähtemästä ulos. Ajatuksena oli poistaa talvensuojaturpeet ruusuilta ja leikata ne. Yhtään ei ole myöhässä, enhän... Ihastuneena olen katsellut, että silmuja näkyy. Vain muutama saattaa olla entisiä, mutta odotan vielä vähän aikaa...

Ruusut ovat selvinneet ensimmäisestä talvestaan. Joko voi aloittaa kukkien odotuksen ? Kun sain ruusut siistittyä, katse kiinnittyi kärhöihin. Voiko olla kamalampaa näkyä, kuin risuinen kärhöpylväs? Mutta et voi tehdä mitään, mitään muuta kuin odottaa silmujen puhkeamista...

Ja sitten ympäristö. Jäi syyssiivoukset tekemättä autotalliprojektin takia, joten sepelikkö jäi haravaoimatta ja puhaltamatta. Niinpä kaivoin lehtipuhaltimen esille ja rupesin siivoamaan... Meni etupiha ja terassi aika kivuttomasti. Kelpaa ottaa kesä vastaan.

Huomenna jatketaan nurmikoiden siistimisellä ja kukkapenkkien kitkemisellä. Perennat ovat lähteneet hyvin kasvuun, mutta niin on myös rikkaruohotkin.

Aurinkoa, lisää aurinkoa pimeän, kylmän talven ja kevään jälkeen

Rikkaruohot rehottaa

Tulikellukka

Kun viime viikolla satoi, oli pari kaunista päivää ja sitten taas satoi, niin kyllähän sen tietää, miltä pihalla näyttää. Voikukkia, voikukkia ja voikukkia, niitä riittää. Niitä riittää myös tulevaisuudessa, koska omalla pihalla kukkii voikukat, ja naapurin pihalla kukkii vieläkin enemmän...

Mutta hyvin olen saanut päiväni kulumaan tässä taistelussa... Ei, en ole kuvannut voikukkapeltojani. En kehtaa...

Siperianunikko

Toisaalta, kun jaksaa pari päivää kitkeä, voi sitten taas jatkaa uuden penkin tekemistä. Onneksi ei ole kiire, eikä stressiä.... Koska tuo leinikkialue, johon olen rakentamassa alppiruusupuistoani, niin siitä on tulossa ensi kesänä rakennustyömaan varastoalue. Autotalliprojekti on aluillaan...

Esikko 'Green lace'

Illalla vielä leikkasin nurmikon. Sillä oli pituutta ihan kiitettävästi, olihan edellisestä niittokerrasta jo puolitoista viikkoa. Tuli liian pitkä leikkausväli, mutta lomareissut sotkevat puutarhatyökalenteria.

Niin innokkaasti olin koko päivän pihalla, että ehdin ruuanlaittohommiin vasta iltakahdeksan jälkeen ja söin päivän ainoan lämpimän ruuan vasta ilta puoli yhdeksän. Ei ehkä järkevä ruoka-aikataulu, mutta sillä mentiin. Huomiselle on ruoka valmiina, joten silloin voidaan palata normaaliin ruokarytmiin.

Huomenna jatketaan voikukkasotaa!!!!

Minut yllätettiin

Eilen postilaatikosta löytyi pakettikortti... Korttiin oli merkitty lähettäjäksi vakuutusyhtiö, vähän ihmettelin, että mitä he minulle lähettävät. Tänään hain paketin ja uteliaana kurkistin sinne sisälle... Sain sammutuspeitteen :)

Sankarikoulutuksessa kyllä mainittiin, että osallistujien kesken on arvontaa. Mutta ei, en ollut voittanut arvonnassa, vaan paketissa oli saatekirje, jossa minua kiiteltiin Sankarikoulutus-postauksesta. Postaus ei ollut vakuutusyhtiön mainos, vaan omakohtainen kokemus itselleni tärkeästä asiasta. En siis ole maksettu mainostaja.

Paketissa oli myös t-paita, jonka selässä on alla oleva painatus...

Minusta siis tuli koulutuksen myötä Supersankari :)

Tämä viikko on ollut töiden puolesta todella rankka, alkuviikon olen ollut rättipoikki työpäivän jälkeen. Olen kaatunut sohvalle heti kotiintultuani, eikä toivoakaan, että olisin jaksanut lähteä ulos pihalle.

Eilen ja tänään olen onneksi ollut jo vähän pirteämpi ja jotain saanut aikaankin... Ehkä puolet hakkaamistani klapeista on pinossa. Minä en ymmärrä miten onnistuinkin tekemään noin vinon pinon. Olen käynyt pariin otteeseen jo suoristamassa pinoa, mutta pelkäämpä, että joudun tuon pinon vielä uudelleen tekemään. Niin kaatuvaiselta se näyttää, kuva on kuitenkin otettu paremmalta puolelta, ettei se vinous niin pahasti näy.

Tänään laitoin kiviä riviin muiden jatkoksi. Tämä on ikuisuusprojekti, koska kivet tuon muutaman kappaleen erissä vanhempieni luota. Ostokiviä en ole vielä hankkinut, mutta ehkä siihenkin on vielä pakko mennä ennenkuin kaikki kukkapenkit on reunustettu.

Nyt vaan lisää multaa penkin reunaan ja vähän päällekin. Ja sitähän tulee loppukuusta...

Joka päivä, kun siis pihalla puuhastelen, on pakko tehdä kukkapenkkikierros, pöyhiä syksyn kuivia lehtiä, että mitä sieltä onkaan taas noussut ylös. Tämän on kyllä vuoden parasta aikaa, vaikka kukkapenkit näyttävätkin ankeilta...

Voi, mun jouluruusuni on tehnyt nuppuja. Se on selvinnyt hengissä jo kahdesta talvesta ja nyt ensimmäistä kertaa se tekee nuppuja. Voi ihanaa!!!! Sain myös läksiäislahjaksi jouluruusun, kun lopetin ammattiyhdistyksen puheenjohtajana. Se kukki kauniisti koko talven. Kukinnan loputtua vein sen viileään saunamökkiin, jossa se kasvatti muutaman lehden. Kunhan maa lämpenee, niin istutan sen maahan ja toivottavasti saan nauttia kukinnasta tulevina keväinä.

Jouluruusu

Nyt on narsissien piippoja  ruvennut nousemaan kukkapenkeistä... Kasvu on niin voimakasta, että koivunlehdetkin halkeavat narsissien tieltä...

Ihanaa, huomenna on perjantai ja koko viikonloppu aikaa puuhastella ulkona...

Aurinko herättää...

Ihanan aurinkoinen viikonloppu!!!! Lauantaina en ehtiyt nauttimaan auringosta kuin puolen tunnin ajan, koska koko päivä meni Helsingissä koulutuksessa. Mutta pakko oli lähteä ulos heti kotiintultua, ihan pakko...

Minä en suostu hiihtämään, jotenkin niistä alakoulun hiihtokilpailuista jäi hiihtokammo. Eikä täällä maalla ole oikein hyviä kävelylenkkejä, siis muuta kuin maantiereunaa. Jotain on pakko keksiä näin ihanalla ilmalla....

Valokuvausta, joo. Mutta jotain muutakin voisi tehdä... Onneksi pihalta löytyy noita puupinoja. Kävin käsiksi siihen vanhimpaan. Silloin jätin klapit turhan isoiksi, joten niitä päätin pieniä ja nauttia samalla auringon säteilystä. Puupino pieneni puoleen, mutta töitä joutui tekemään oikein olan takaa. Miten pihallani onkaan kasvanut noin oksaisia haapoja ? Loput puut yritän ehtiä pienimään tulevan viikon aikana, koska metsuri saapuu tulevana viikonloppuna kaatamaan puita ja ajattelin säilöä uudet puut näiden vanhimpien paikalle.

Sisällä olen hoidellut taimiani, mutta pelargonin pistokkaat eivät ole tykänneet minusta... Niistä 52 pistokkaasta on enää hengissä 5. Kaikki tehty samalla tavalla kuin edellisinä vuosina, ainoa uusi asia on lämpömatto. Sekö ne pistokkaat mädättää ???? Olen pettynyt ja harmissani :(

Hiukan lohtua tuo pelargoni 'Divas Jagodnaja', joka pääsi yllättämään kukillaan. Jos olisin huomannut nuput ajoissa, olisin nyppinyt ne pois...

Pelargoni 'Divas Jagodnaja'

Tämän ihanuuden kasvatin viime keväänä siemenestä.

Vihdoinkin ehdin pihalle

Juhlien järjestely vei niin paljon aikaa ja energiaa työpäivien jälkeen, etten ole ehtinyt pihatöihin pariin viikkoon ja sen kyllä huomasi. Voikukkia, vuohenputkea, juolavehnää, ne rehottivat iloisena kasvatuslaatikoissa ja osittain rehottavat edelleenkin. Kun aika on kortilla, niin on pakko laittaa töitä tärkeysjärjestykseen. Tänään perennat ajoivat rikkaruohojen ohi...

Nyt alkaa olemaan viime hetket tehdä perennasiirtoja, jotta ne ehtivät juurtumaan uusille istutuspaikoilleen. Minä kylvin viime syksynä kasvatuslaatikoihin lähes 40 erilaista perennaa, joista noin puolet lähtivät kasvuun. Muutamia olen jo siirtänyt lopullisille paikoilleen, mutta nyt pitäisi siirtää loput... Myskimalva (valkoinen ja vaaleanpunainen) oli kasvattanut niin valtavat juuret, että sitä kaivaessa meinasi hajota koko laatikko. Vaaleanpunainen muutti pinkkiin penkkiin ja valkoinen valkoiseen kukkapenkkiin. Samaan paikkaa muutti myös paratiisililjan alut, kuten myös metsäkatkero. Keltavaleunikko ja maatiaisritarinkannus olivat itäneet uskomattoman hyvin, joten niille piti etsiä useampi istutuspaikka. Vähän hirvitti, kun revin kauniisti kukkivia koristetupakoita ylös, mutta ne rehottavat niin runsaina, että vähän voi karsia ja istuttaa heidän paikalleen perennoja. Tupakoiden repiminen jatkuu huomenna, samoin perennojen siirtely... Siementaimia on vielä paaaaljon...

Kaiken hyörinän ja pyöriskelyn ohessa ehdin ihailemaan istutuksiani...

Syyskaunosilmä

Kehäkukka

 Tämä ihananainen aloitti yllättäen kukinnan. Se on koko kesän näyttänyt niin pieneltä ja surkealta, etten edes odottanut kukintaa...

Punakellukka 'Goldball'

 Tämän esikon ostin viime syksynä kukkivana, ajattelin, että ovat kemikaaleilla sekoittaneen kukan vuosikellon, mutta niinpä hän päätti tänäkin syksynä kukkia. Ja kuitenkin hän on etelänkevätesikko.

Etelänkevätesikko 'Crescendo yellow'

Kun riittävän aikaisin kylvää salkoruusun siemenet, niin se voi kukkia jo ensimmäisenä vuonna. Tässä keltainen kerrottu salkoruusu...

Salkoruusu

 Ihana on, vaikka ei ole keltaista nähnytkään. Aina ei siemenestä tule sitä mitä pitäisi, mutta se tuo hiukan jännitystä puutarhurin elämään...

Pitkästä aikaa hankin gladioluksin sipuleita keväällä. Tässä limenvihreä ihanuus nojailemassa puutarhaenkeliini. Kunpa olisin muistanut tukea nämä ajoissa...

Gladioluks

Taimivaihdosta saatu tulikukka

Punatähkä 'Floristan Weiss'

Siemenkylvöistä tulee joskus todella yllättäviä tuloksia... Viime kesänä siemenistä kasvoi pussissa olleen kuvan mukainen kukontöyhtö, tänä vuonna saman pussin siemenistä tulikin tämän näköinen ihanuus... Kunpa saisin pidettyä hänet hengissä, otettua siemeniä talteen, otettua pistokkaita jne... Tämän ihanuuden haluaisin todellakin säilyttää.

Kukontöyhtö

Takapihan punainen penkki rehottaa ja kukat kaatuilevat nurmikolle, kun heitä ei ole tuettu...

Daalia ja sinipallo-ohdake

Gladiolus ja valkoalpi

 Musta salkoruusu jaksaa kukkia, vaikka kaikki muut kasvit ovat kuivuneet koivujen juurella...

Salkoruusu

Huomenna jatketaan perennapuuhastelua, keltasauramo, bellis ja moni muu odottaa siirtoa uuteen paikkaan... Ja ehkäpä pääsen aloittelemaan sadonkorjuutakin...

Höröstää

Huh, vihdoinkin sade taukosi (höröstää, sanoi isoisäni). Kyllä rupesi seinät jo kaatumaan niskaan, kun ei pihalle päässyt. Jopa niin paljon, että innostuin siivoamaan saunamökkiä... Välillä oli ihan pakko hipsiä pisaroiden seassa kasvihuoneeseen pelargoneja ja tomaatteja ihailemaan. Niissä on joku kumma vetovoima, koska kasvihuoneessa pitää käydä useita kertoja päivässä, istuskella ja katsella, nyppiä varkaita, poistaa kuihtuneita kukkia, tutkia nuppujen kokoa... Kasvihuone on ehdottomasti paras paikka puutarhassani!!!

Moni muu paikka onkin täysin rempallaan, koska yksi ihminen ei kykene rakentamaan koko puutarhaa yhtenä kesänä. Pieni pala kerrallaan, hiljaa hyvä tulee jne... Tälle keväälle olen saanut jo valmiiksi liiterin edustan ja muotopuutarhan, seuraavana onkin vuorossa paraatinurmikko ja sen ympäristö. Inhoan nurmikon leikkaamista, mutta nurmikko on kuitenkin helpompaa hoitaa kuin nykyinen rikkaruohoryteikkö.

Tarttis tehdä jotain...

Metrisiä ohdakkeita 

Saappaat jalkaan, pistolapio käteen ja kitkemään. Vaikka kitkeminen on kyllä mielestäni väärä sana tähän hommaan. Kaivoin ohdakkeita lapiolla, jotta saisin mahdollisimman pitkän juuren nostettua. Kestää ainakin hetken, että kasvavat takaisin...

Vähän on jo kitketty

Sain sentään jotain aikaiseksi...

Aika nopeasti sain näkyvää aikaiseksi... Mutta hommia vielä riittää ja paljon... Mutta sain sentään uuden istutusalueen reunusta näkyviin...

Tuleva istutusalue

Vielä riittää puuhaa kitkemisessä... Kyllähän minä sen homman itseasiassa aloitin jo toukokuun puolella, mutta kun hommalla ei ollut kiirettä, niin se jäi... Nyt onkin sitten urakoitava, koska keskiviikkona tulee pihalleni kone levittämään multaa ja silloin on kaiken oltava valmiina. Onneksi ovat luvanneet poutaa...

Valmista tuli...

Selkä on jumissa, kyykistyminen on kivuliasta, mutta ei se haittaa, kun tietää tehneensä pihatöitä ja saaneensa jotain valmiiksi :)

Huhtikuun lopulla kirjoittelin huonosta tuuristani. Ja yksi ikävä postauksessani oli, että puiset reunanauhat loppuivat kesken, 8 metriä ei riittänytkään, ja muutkin olivat niitä ostaneet, joten liikkeenkin varastot olivat ehtyneet. Viime viikolla sain soiton, että nyt heillä on niitä taas. Ja minä sitten heti hakemaan kolme nauhaa.

Vasta eilen ehdin nauhoja asentamaan paikoilleen, työt ja sade haittaavat ikävästi puutarhurointia. Loppupintamaa pois, samoin rikkaruohot ja uutta multaa kehiin. Useamman kärryllisen sain kärrätä ennenkuin alue oli mullattu. Kasveiksi olin suunnitellut pensashanhikki 'Mango Tangoa', jota tilasin talvella Viherpeukaloilta. Sen seuraksi haluaisin onnenpensasta. Mutta entäpä keskelle ? Jotain korkeaa ehdottomasti. Minua kiinnostaisi kovasti japaninvaahterat, mutta ne ovat liian arkoja Suomen talviin. Mongolianvaahtera ? Ehkäpä. Tai sitten riippahernepensas ?

Laitoin Facebookiin päivityksen, jossa pohdiskelin tätä ongelmaa. Sain yhden ehdotuksen, riippapihlaja ja sen runkoa kiipeämään köynnöshortensia. Siinä on ajatusta, paitsi etten tykkää pihlajasta. Mutta tämä ehdotus sai silti minut tekemään päätökseni, keskelle tulee riippahernepensas, jos vain löydän sellaisen jostain...

Entäpä sitten jotain mikä peittäisi mullan. Kaikissa puutarhaohjelmissa käytetään kuorikatetta, mutta en tykkää siitäkään. Joten jotain muuta pitää keksiä, kaivoin kirjahyllystäni Kirsi Tuomisen ja Olavi Niemen Maanpeitekasvit. Sitä selaillen päätin haluta sinistä kevätkaihonkukkaa. Rönsyansikka olisi myös kivaa ja sitä minulla on jo etupihallani, mutta en halua penkkiä liian keltaiseksi keväällä (onnenpensas, rönsyansikka ja riippahernepensas yhtäaikaa).

Ja tällainen siitä tuli...

Autionnäköistä ennenkuin kasvit lähtevät kasvuun. Ehkäpä reunustan penkin kesäkukilla, jotta se näyttäisi joltain tänä kesänä.

Kun istutusalue tuli kuntoon, piti vielä kunnostaa ympäristö eli vähän lisää kivituhkaa ja paljon rikkaruohoja kitkettävänä...

Päivänliljapenkki

Vähäks olen tyytyväinen itseeni :) Huomenna jatketaan kitkemistä ja ehkäpä ehdin jopa jatkamaan muotopuutarhaani... Onhan tässä aikaa, tänään on vasta perjantai, eikä kesäloman alkuunkaan ole kuin 2 viikkoa.

Vihertää

Eilen jo vähän, tänään enemmän. Osassa koivuista on havaittavissa vihreät hiirenkorvat!!! Ihanaa kesä tulee, onhan västäräkistä enää vähäsen. Aamulla ajelin pääkaupunkiin ja vaikka matkaa on vain 60 kilometriä, niin kyllä siellä oli selkeästi kevät pidemmällä: koivut olivat vihreämpiä, vaahtera kukki, samoin metroradan pientareella ja kansallismuseon edessä narsissit. Kyllä vihreys ja aurinko saavat ihmeitä aikaan.

Minä vietin vappua, samoin kuin sunnuntaita pihalla. Ei sieltä malta olla pois, ei millään. Mutta onneksi sieltä ei työt lopu ihan heti ainakaan. Olen kunnostanut vanhoja kukkapenkkejä, lisäillyt multaa, kitkenyt ja kantannut. Ja ihaillut mullasta nousevia piippoja. Etupihalla kukintaansa aloittelevat narsissi (en tiedä mikä niistä, koska en merkinnyt ylös eri sorttien istutuspaikkoja), kevätvuohenjuuri, parvitulppaani ja esikko. Takapihalla kukintaansa aloittelee myöskin narsissi (valkoinen, vanhaa kantaa oleva) sekä punainen esikko. Ja mikä ihaninta, niin pioni on jälleen nostanut punaiset piippansa mullan alta. Jokohan se tänä kesänä kukkisi ?

Olen myös aloitellut kolmatta pihaprojektia, vaikka kaksi edellistä (liiterin edusta ja muotopuutarha) ovat vielä kesken. Rakentelin nimittäin eilen uuden istutusalueen reunat lahopölleistä. Alueesta tuli valtava, epäilyttää, että josko tuli liian iso. Mutta tarkoituksena on istuttaa tähän alueelle myös pensaita. Katsotaan, miten ämmän käy eli pitääkö pienentää... Nyt alue odottaa konetta ja multaa, kottikärryillä en sitä suostu kärräämään. Toisekseen ennen mullan laittamista täytyy ainakin kaivon ympärys kitkeä, vai mitä ?

Kaivon ympärys salaojitettiin muutama vuosi sitten. Nyt voisi olla jälkiviisas ja kysyä, että miksi hitossa en silloin kattanut sitä ???? Nyt se on kasvanut täyteen rönsyleinikkiä. Kahdessa tunnissa sain neljänneksen kitkettyä, kolme neljännestä on vielä tekemättä. Kohta puoliin puhdistetulle alueelle istutetaan lamoherukkaa ehkäisemään rikkaruohoja. Varmuuden vuoksi laitan ehkä suodatinkankaan ja kuorikatetta...

Kitkemisen ohessa olen tehnyt kaikkea sellaista pientä. Olen maalannut kukkahyllyn, asensin automaattiavaajat kasvihuoneeseen, jne.... Kasvihuoneen kasvit ovat olleet ansarissa jo pari viikkoa, eivätkä ole paleltuneet. En ole asentanut lämmitintä, vaikka sellaisen omistan, enkä ole käyttänyt harsoa. Huomenna tai ylihuomenna siirrän tomaatit ja paprikat kasvihuoneeseen, koska sääennusteiden mukaan yölämpötila olisi noin 5 astetta.

Aurinkoista viikkoa sinullekin ja intoa pihapuuhasteluihin!!!

Huonoa tuuria

Tämä viikko on ollut täynnä vastoinkäymisiä, mutta onneksi viikosta löytyy jotain positiivistakin. Löysin pihaltani näsiän. Näin keväällä se on helppo tunnistaa: vaaleanpunaiset kukat, ei lehtiä. Tappavan myrkyllinen kasvi, mutta niin kaunis.

Näsiä

Kukintansa aloitti myöskin jääkurjenmeikka. Eikä kauheasti haittaa, vaikka ei enää ensi keväänä kukkisi. Sen verran mitättömän värinen on :( Pakkauksessa kukan väri oli sinisempi, nyt se on melkein harmaa.

Jääkurjenmiekka

Viikolla on ollut mukava puuhailla pihalla, kun on ollut kohtuullisen lämmintä ja poutaa. Jatkoin viime syksyllä aloittamaani liiterin ympäristön siistimistä. Kivituhkaa olin jo kärränyt oven edustalle, mutta rajaukset oli vielä tekemättä, samoin istutusalue. Rajasin metsänreunan väärinpäin käännetyillä betonikouruilla. Silmiini metsänreuna näytti kovin autiolta, joten päätin keksiä siihen jotain. Puutarha.netin kasvikortisto oli oiva apu. Hakukriteereiksi pensas, varjoinen ja kuiva paikka... Useamman vaihtoehdon sain, ja päädyin sinikuusamaan, koska sen sanottiin viihtyvän myös puiden alla. Ja koivujen alle ne on tarkoitus istuttaa, heti kun löydän niitä. Kävin keskiviikkona ja torstaina läpi kaikki paikalliset puutarhaliikkeet ja yhdessäkään ei ollut sinikuusamaa. Kaikissa sanottiin, että kyllä heillä on aiemmin ollut, mutta ei ole juuri tällä hetkellä...

Mistä löytyisi sinikuusamaa, istutuskuopatkin jo kaivettu ?

 En viitsinyt edes multaa kärrätä penkkiin, kun kerran pensaitakaan ei saanut. Joten jatkoin liiterin toiselta puolen hommia.

Rikkaruohikko, jolle tarttis tehdä jotain...

Tähän rikkaruohikkoon olen suunnitellut polkuja ja niiden keskelle istutusalueen. Istutusalueelle olen jo tilannut oranssia pensashanhikkia, lisäksi ajattelin istuttaa siihen koreaonnenpensasta, niin alue kukkii toukokuusta elokuulle. Pensaiden keskelle olen suunnitellut pientä puuta, mutta en ole vielä päättänyt lajia. Tänä kesänä puun korvaa köynnökset, kahta eriväristä köynnöskrassia.

Innoissani aloitin polkujen teon, sitten istutusalueen rajauksen... Mutta nälkä kasvaa syödessä ja istutusalueesta tuli suurempi, mitä alkujaan ajattelin eli 2 x 2 m. Puureunukset eivät riitä. Lähdin niitä ostamaan lisää, mutta ne olivatkin loppu, siis tarvitsemani koko. Lupasivat kyllä soittaa, kun niitä tulee heille. Toivottavasti soittavat pian!!!!

Urakka seisoo....

Onneksi työt eivät lopu, vaikka tämä urakka seisookin. Siispä uusien kukkapenkkien kimppuun, kunhan tulee seuraava poutapäivä, huomenna tehdään sisähommia, jos sääennustuksiin on uskominen.

Se kolmas epäonninen tapahtuma ei sitten liitykään puutarhaan, vaan autoon. Torstaina, kun oli kova tuuli, minä olin menossa ruokakauppaan, samalla kun kiersin puutarhaliikkeitä sinikuusamaa metsästäen. Poikkeuksellisesti en ajanut parkkihalliin, vaan jätin autoni pihalle. Avasin oven noustakseni autosta. Pam, tuuli tarttui oveen ja paiskasi sen viereisen auton peiliin. Helinä vaan kuului... Näin maallikon silmin autosta hajosi vain peilissä olevan vilkun suojalasi. Asia selvitettiin omistajan kanssa ja minä olin yhteydessä vakuutusyhtiöön. Hinta 321 € bonusmenetyksenä, että silleen...

Näin huono tuuri minulla on ollut tällä viikolla, toivottavasti tuleva viikko olisi parempi. Naapuri sanoi nähneensä tänään västäräkin, ja västäräkistä on vain vähän aikaa kesään :)

Syyskuussakin kukkii...

On uskomatonta, miten kasvit vieläkin jaksavat kukkia. Osa kasveistakin vasta aloittelee kukintaansa... Aurinko paistaa ja on lämmintä, ei uskoisi, että eletään jo syyskuuta. Minä aloitin silti jo syystyöt. Pelargonit, osan verenpisaroista ja ahkeraliisoista siirsin jo talvisäilytykseen. Sääennusteen mukaan lämmin sää on jatkumassa vielä, mutta en halua riskeerata. Olen seuraavan parin viikon aikana niin vähän kotona hoitamassa ja hellimässä kasvejani, että oli parempi siirtää heidät ajoissa turvaan.

Verbena (kylvetty 3.3.) aloitti kukintansa

Pikkutalviolla on vuodenajat sekaisin

Komeamaksaruoho vasta aloittelee....

Näiden ihanuuksien lisäksi salkoruusuni on availemassa nuppujaan. Kylvin viime kesänä kahdesta siemenpussista, yksinkertaista maatiaissalkoruusua ja kerrottua salkoruusua. Molemmat olivat punasävyisiä, mutta tämä avautuva kukka näyttää melkein mustalta. Sitä en vielä tiedä, että onko se yksinkertainen vai kerrottu. Toivottavasti se jaksaa avata nuppunsa. Rakastan salkoruusuja!!!!

Olen yrittänyt sadonkorjuun ohella valmistella pihaa talveen. Tänään leikkasin marjapensaat, kitkin niiden aluset ja annoin syyslannoitteen. Tyhjensin kompostorin. Eilen keräsin kasvimaalta 10 litran ämpärillisen papuja ja saman verran kurkkuja. Pavut odottavat vielä ryöppäystä, mutta etikkakurkkuja tein jo 4 kiloa (kaikkiaan jo 8 kiloa). Silti kun kaveri pyysi, niin pakko oli lähteä sienimetsään...

Parin tunnin metsäretken saalis

Työt hiukan häiritsevät harrastuksia, mutta eivät enää kauaa. Tämän viikon olen osittain töissä, mutta perjantaista lähtien sairaslomalla. Viikon lupaan itselleni toipumisaikaa (isän kanssa polttopuuhommia luvassa), mutta sitten palaan kotiin puutarhatöihin... Työlista on lyhyt, vain alppiruusupuisto ja muotopuutarha.

Toivottavasti aurinkoisia syyspäiviä riittää vielä pitkään!!!!!!