tiistai 28. elokuuta 2012

Vesuri heilui

Omistan vanhan pihan, vaikka talo onkin melko uusi. Olen jo lähes kaksi vuotta ihmetellyt edellisten omistajien pihasuunnittelua. Pihalla kasvaa yksi perenna mättäänä siellä ja toinen täällä. Yksittäisiä pensaita samoin. Nurmikon leikkaaminen on ollut hankalaa, koko ajan pitää kiertää esteitä, en tykkää.

Viime kesänä aloitin yhden kukkapenkin kaivamisen, tänä kesänä toisen. Mutta kumpikaan ei valmistu ennen salaojien kaivamista eli ensi kesää. Niinpä nyt joudun miettimään perennojen paikkoja. Osa niistä on pakko siirtää. Mutta minne ????? Sellaiseen paikkaan, että ne eivät olisi tiellä, mutta säilyisivät pihamyllerryksessä. Jotain pitäis keksiä pian, jotta perennat ehtivät juurtua uuteen paikkaan. Siirtolistalla ovat ainakin ukonhattu, pikkutalvio, ruusujuuri, jalopähkämö, ohotanmaruna, sammalleimu, hopeahärkki. Lisäksi sisällä kasvavat siementaimet: salkoruusu ja harjaneilikka, kaipaavat ulkoistutukseen.

Sain viikonloppuna lahjaksi vesurin. Olin jo lainannut isäni vesuria ja tuhonnut sillä ja oksasaksilla yhden jasmikkeen ja rehevän lumimarjaryteikön. Eilen hävitin vielä syreenin. Pidän siitä, mutta jos se kasvaa väärässä paikassa, niin sitten se pitää hävittää. Vesurilla ja suurimmat oksat pokasahalla ja nyt ei enää ole syreeniä. Sen lisäksi vielä hetki riehumista trimmerillä ja tilaa tuli vähintään 5 neliöä. Ja kun jaksaa jatkaa raivausta, niin saan lisäneliöitä puutarhaan. Nokkonen, haapa ja maitohorsma yhdessä vuohenputken kanssa kilpailevat tilasta kanssani. Minä aion selviytyä voittajana :)

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Ei sitä vaan osaa olla...

Mukava viikonloppu talkoineen ja vieraineen on takana. Suunnittelin vaan istahtavani sohvalle ja tarkoitus oli vain olla, tekemättä yhtään mitään. Mutta en osaa olla toimettomana...

Lauantaina sai saunamökki uuden peltikaton. Sääennusteista poiketen aurinko paistoi ja työt sujuivat 4 miehen ja 2 naisen voimin ripeästi. Eikä pidä unohtaa häntä, joka muonitti porukan. Iso Kiitos Kaikille!!!!!

Perjantaina sain sisareltani parikymmentä mansikan tainta. Ne istutin tänä aamuna. Pieniä versoja, mutta osalla taimista olikin melkoiset juuret. Toivottavasti ehtivät juurtua ennen ensimmäisiä pakkasia. Spagettikurpitsa on hiukan yrittänyt vallata mansikkapenkkiä, mutta sen voi kohta katkaista. En usko sen tekevän enää lisää hedelmiä.




Tänään poimin oletettavasti viimeisen sadon pensaspavuista. Useamman kilon olen satoa saanut, niinkin pieneltä alueelta. Salkopapu vasta aloittelee satokauttaan. Niiden poimiminen onkin melkoinen haaste. Tavalliset 4-portaiset A-tikkaat eivät riittäneet alkuunkaan, joten piti käyttää vähän korkeampia....


Tänä kesänä aloitettu kukkapenkki ei tule valmistumaan. Kukkapenkki jouduttaisiin kuitenkin kaivamaan auki, koska sen takana olevaan kaivoon johdetaan saunamökin salaojien vedet. Ei siis kannata istuttaa kukkia tänä kesänä ja ensi vuonna kaivaa taas ylös.

Kun kerran päätin, että mitään en tee ja pelkkä makaaminen ei huvita, niin taidanpa ruveta piirtämään ja mittaamaan etupihan kukkapenkkejä ja oleskelualuetta. Ne kaivetaan samalla, kun kaivetaan salaojia. Viime kesänä jo aloitin sen kukkapenkin tekoa, mutta ei siitä mitään tullut. Tällä hetkellä se toimii lintujen ja koirien uima-altaana, kun sadevedet eivät valu paksun saven läpi minnekään.

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Itsekasvatettu spagetti

Päätin tehdä ensimmäisen kokeilun spagettikurpitsalla. Kokoa spagetilla oli 2,5 kiloa. Ensin puolitus, sitten koversin keskustan siemenhötön pois. Ja sitten suolalla maustettuun kiehuvaan veteen kypsymään. Keittoaika oli ensimmäisellä kerralla liian pitkä, lähes puoli tuntia. Seuraavalla kerralla vähän vähemmän, koska kypsän sisuksen irrottaminen oli hankalaa, kuori hajosi. "Pastan" seurana tarjosin kinkku-homejuustokastiketta. Erinomainen karppaajan lounas, vaikka en itse karppaaja olekaan.

Kuvasarja spagettikurpitsan valmistamisesta:












torstai 9. elokuuta 2012

Työt haittaa vapaa-aikaa, vai miten se oli...

Niin siinä käy loman loputtua, että pihahommat jää pakostakin vähemmälle. Mikä ihme siinä onkaan, että keväisin ja alkukesällä on aina kauhea into mennä pihahommiin työpäivän jälkeen. Mutta loman jälkeen väsyttää liikaa...

Leipomishommia pitäisi jatkaa, koska parin viikon kuluttua on serkkutapaaminen ja samalle viikonlopulle osuu myöskin katon pellitystalkoot. Aion leipoa jo edellisessä tekstissäni mainittua suklaa-kesäkurpitsakakkua. Ohje siihen löytyy herkkupeppujen blogista http://herkkupeput.blogspot.fi/2005/08/suklaa-keskurpitsakakku.html. Toisen kiinnostavan kesäkurppaohjeen löysin uusimmasta Ruoka-Pirkka -lehdestä. Melkein kuin porkkanakakku, mutta tehtykin kesäkurpitsasta, ohje löytyy myös täältä http://www.pirkka.fi/ruoka/reseptit/26177-makea-kesakurpitsapiirakka.  Sitä aion kokeilla...

Kukkapenkkiä olen yrittänyt kääntää. Teen sitä rikkaruohoiselle nurmikolle. Pääasiassa siinä kohdassa kasvaa leinikkiä, vuohenputkea, juolavehnää ja nokkosta. Niinpä päädyin poistamaan koko pintamaan. Ajatuksena oli, että yksi kottikärryllinen per ilta. Mutta eihän sitä tänäkään iltana jaksanut. Onneksi huomenna alkaa viikonloppu, josko silloin jaksaisi enemmän, paitsi että silloin muurataan saunamökkiin piippua ja minun hommani on kantaa tiiliä. Silti uskon ehtiväni kukkapenkkiinkin.

Pihalla kuljeskellessani näin upeannäköisen, ison, punaisen madon. Ihan piti kuvata ja laittaa avain antamaan osviittaa koosta. Aika komea...

Ajattelin, että joku perhosen toukka on kyseessä. Googlettamalla löysin lajinkin, puuntuhooja (Cossus cossus).

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Päivän työsuunnitelmasta ja toteutuiko se

Eilen kävimme Ystävien kanssa testaamassa yhden Porvoon uusista ravintoloista. Siellä kerroin ilmeisesti turhan kovaäänisesti tämän päivän leivontasuunnitelmista, koska tarjoilija pyysi minua leipomaan maustekakkua. Osaisinkohan joskus hillitä kieltäni ?

No aamun aloitin sytyttämällä tulet uuniin ja tällä kertaa varmistin, että savupelti on varmasti auki. Tulen palaessa, ruisleipätaikinajuuren kohotessa päätin lähteä tyhjentämään loput viinimarjapensaat. Olin etukäteen päättänyt, että ainoa työ tälle päivälle on leivonta. Mutta eilen tulin keittäneeksi stevialiemen, josta tuli tyrmäävän makeaa, ällöttävän äitelää. Sitä halusin kokeilla viinimarjamehun makeuttamiseen, niin ihan pakko oli ruveta tekemään viinimarjamehua... Ihan pakko, koska toisena vaihtoehtona oli liekkien tuijottelu ja pasianssin pelaaminen.

Niinpä siis tyhjensin viinimarjapensaat ja todettava on, että valkoisesta viinimarjasta tuli paras sato, noin 5 litraa. Mustasta vain pari litraa, kahden punaisen pensaan yhteistulos oli noin 1 litra. Ensi viikolla leikkaan puskat ja annan kunnon tujauksen syyslannoitetta. Joskohan sillä heräisivät tuottaman satoa...

Viinimarjamehun poristessa itsekseen leivoin ruisleipää, mutta vaalean leivän kanssa meinasikin tulla jo ongelmia. Joku oli unohtanut katsoa jauhokaappiin, kun kävi ruokaostoksilla. Vehnäjauhopussi oli lähes tyhjä :( Jos asuisin lähellä kauppaa, olisin kipaissut hakemassa niitä. Mutta kun matkaa lähimpään kauppaan on 10 kilometriä, niin yhden unohtuneen tavaran takia ei kannata lähteä. Siispä mietin leivontasuunnitelman uusiksi. Päätin jättää pullapitkot leipomatta, mutta leipoa suklaa-kesäkurpitsakakun, siihen vehnäjauhot juuri ja juuri riittivät.

Tyytyväisenä itseeni jaksoin vielä kerätä ensimmäisen papusadon, 3 litraa. Ne ryöppäsin, pilkoin  ja pakastin. Osan tietenkin paistoin valkosipulivoissa ja söin... Ja joka välissä olen rentoutunut hyvän kirjan kanssa, jalat tuolille nostettuna. Kesä ja toiseksi viimeinen lomapäivä on kohta ohi...

lauantai 4. elokuuta 2012

Ressi, ressi...

Eilen pidin luentoa Ystävälleni puutarhastressin hallinnasta ja mihin syyllistynkään itse tänä aamuna. Hamstraushulluuteeni liittyy oleellisena osana säilöntästressi. Piti pitää sama stressinhallintaluento itsellekin, siis "pitää priorisoida ja miettiä max kolmea asiaa kerralla". Mitkähän ne 3 säilöntäjuttua olisivat ? No, viinimarjatuoremehu on nyt valumassa keittiön lattialla (1)



Valuneisiin marjoihin jää kuitenkin niin paljon makuaineita, että niitä pitää keittää vielä kattilassa (2). Pinaatti pitäisi korjata (3), samoin pavut (4). Pahus, 1 työ liikaa. Ehkäpä pensaspapujen korjuuta voisi hiukan siirtää.

Huomenna olisi suunnitelmissa käväistä vanhempien luona poimimassa kirsikoita ja viinimarjoja.

torstai 2. elokuuta 2012

Hamstraushulluus iski jälleen

Eipä sitä muuta voi todeta, kun miettii alkanutta säilöntävimmaa. Ostin 10 kiloa mansikoita, jotka pakastin. Aiempina vuosina on tuntunut, että 5 kiloa loppuu kesken. No nyt ei pitäisi loppua... Sitten kun halavalla sain, ostin vielä 5 kiloa mansikoita, myytiin hillomansikoina, ja tein niistä mansikkahilloa. Hulluutta, koska enhän minä syö kauheesti hilloja. Näin jälkeenpäin ajatellen, olisin voinut keittää mansikoista mehua. Mutta eipä tullut mieleen.

Pari päivää sitten, vielä puolikuntoisena kesäflunssaisena, piti päästä metsään mustikoita poimimaan. Olin saanut idean höyryttää mustikkamehua, joten muusta viis ja metsään. Rohmulla poimin ja parin tunnin saalistuksen jälkeen ämpäri oli puolillaan ja olo väsynyt. Mutta sainpahan keitettyä 4 litraa mehua, jota terästin punaisella viinimarjalla.

Tänään sitten tyhjentelin toisen punaisen viinimarjapensaan, saalis huima 5 dl. Ja sitten valkoisen viinimarjapensaan kimppuun. Siinä näyttäisi olevankin paras sato. 2½ litraa poimin ja puska on vasta puolillaan. 3 litraa viinimarjoja riittää yhden sitruunan kera mehuannokseen. Se on likoamassa jääkaapissa.

Huomenna olen menossa jälleen mustikkaan. Lisää talvivarastoja. Sitten pitäisi poimia loput valkoiset ja mustat viinimarjat ja keittää ne mehuksi. Pensaspapusatoa saa jo ruveta korjaamaan. Myöskin papusalko pitää korjata. Se olisi jo alunperinkin pitänyt ruuvata laatikkoon kiinni, mutta enpä tullut tehneeksi ja nyt se on kaatunut. Toivottavasti salkopavut ovat vielä ehjiä...