Tuli talvi

Tulihan se talvi tänne eteläänkin... Lunta on tullut ihan kiitettävästi ja kaksi iltaa on kulunut pihalla lumitöissä. Eipä ole tarvinnut miettiä kuntosalia, vesijumpankin peruin lumitöiden takia. Ihanan kevyttä tuo lumi on, mutta tällä pihalla on silti kolaamista. Etupihalle tein vain polut, mutta sekä vanhalta että uudelta autotallilta on pitänyt kolata täysleveät ajourat. Uudelta tallilta siksi, että kuorma-auto pääsi peruuttamaan pihaan ja tuomaan kauan kaivatun ison nosto-oven...

Ruusut ehdin juuri peitellä talvensuojaturpeella ennen lumentuloa... Ehtivät siis viikon verran nauttia turpeen suomasta erityksestä ennenkuin saivat lumieristeen.

Lumi toi mukanaan myös innostuksen hankikylvöihin. Tähän mennessä olen tehnyt kylvöt kennostoihin ja sitten keväällä ihmetellyt, että mitä täältä nousee, kun siemenet ovat vaeltaneet lokerosta toiseen. Nyt otin mallia Mama's Garden -blogista ja käytin rypälerasioita kylvöihin. Yhteen rasiaan laitoin vain 4 erilaista perennaa, joten kesällä ei tarvitse arpoa kuin neljän lajin/ lajikkeen väliltä. Jos siis siemenet suostuvat itämään. Kaikki siemenet ovat nimitäin muutaman vuoden vanhoja, tuoreita ei ole yhtään... Päätin, että mitään en hanki, EN, EN, EN...

Huomiseen asti saavat siemenet olla sisällä, mutta sitten käyn upottamassa heidät lumihankeen...

Ja miksi en hanki mitään siemeniä, no niitä on niin valtava laatikollinen, siis kukkien siemeniä, että kokeilen käyttää ne ensin pois. Syötävien kasvisten siemeniä aion hankkia, mutta niitä ei hankita vielä...

Jotenkin tämä tammikuu on tuonut itselleni lisää energiaa, mieli halajaa jo aloittaa pelargonien leikkaaminen, vaikka järki sanoo, ettei siinä ole mitään järkeä, vielä on liian aikaista... Miten saisin hillittyä itseni vielä ???? Antakaa mulle hyviä neuvoja, please!!!

Puutarhassa sateella

Ulkona sataa kaatamalla vettä, silti sinne on pakko mennä hommiin... Veri veti jo ulos :) Hulluutta ehkä, mutta mitä siitä :)

Itse asiassa lähdin pelastamaan hankikylvöjäni. On hanget jo niin pahasti huvenneet, vaikka viime sunnuntaina kävinkin lapioimassa kylvökennostojen päälle lisälunta.

Oli siinä pinnalla sen verran lunta, että harso oli jäätynyt multaan kiinni. Jos sen olisi repinyt irti, olisiva siemenet jääneet harsoon. Piti pujottaa levy kennostojen alle, jotta sain siirrettyä kaikki 5 laatikkoa ja harson yhdellä kertaa kasvihuoneeseen.

Siinä ne nyt odottavat tomaattilaatikoiden päällä kevättä ja lämpöä. Nyt vaan pitää olla tarkkana, että eivät rupea itämään liian aikaisin, etteivät palellu pakkasella. Minä en nimittäin usko, että kevät on vielä täällä.

Samalla kastumisella kävelin koko puutarhan läpi. Märkää, märkää on :(

Paraatinurmikko vai uusi lammikko ?

Uiva omenapuu

Olen huolissani, todella huolissani tuon omenapuun selviämisestä. Ei mikään kasvi kestä tuollaista seisovaa vettä...  Sama ongelma päärynäpuulla ja luumupuilla.

Synkkyyden keskellä oli kiva huomata, että jotain sentään vihersikin...

Voikukat ainakin tykkäävät olostaan... Lamoherukassa oli todella isot silmut, toivottavasti eivät palellu.


Valkoinen kukkapenkkini oli vielä osittain valkoinen, mutta osittain vihertävää. Tellima, valkohanhikki ja hopeatäpläpeippi olivat säilyttäneet kesän vihreytensä :)

Perennakylvöjä

Olen nauttinut kotona, nauttinut lämmöstä. Nyt täällä pystyy kulkemaan jo paljain varpain, lattia on ihanan lämmin :) Totta puhuakseni täällä on jo liiankin kuuma (+23 astetta), mutta parempi näin kuin +16.

Olen jo useampana vuonna kasvattanut perennoja siemenestä. Jonain vuonna laitoin siemenet kennostossa hankeen, mutta vuosi sitten syksyllä kylvin siemenet suoraan lavoihin. Se oli helppoa kasvattamista, paitsi että... pihakoivuilla oli ollut hyvä siemenvuosi ja joka paikka oli täynnä koivuntaimia. Koivuntaimia kasvoi sitten miljoonia perennantaimien joukossa. Kitkeminen oli todella hankalaa, joten kiitos ei, ei suorakylvöjä enää. Toinen hankaluus oli nimilapuissa. Merkitsin kaikki kylvöt nimilapuilla, mutta keväällä suurin osa nimilapuista oli kadonnut, vaihtanut paikkaa yms. Olin piirtänyt kartan kylvöistä vihkooni, joten arvailemalla sain selville itäneet lajit. Samanlaista arvuuttelurumbaa tai kitkemisrumbaa en halua tulevalle kesälle, joten päätin kylvää perennat kennostoihin.

Hankikylvöt odottavat ulossiirtoa

Tänä vuonna perennansiemeniä onkin runsaasti... Täytyy ehkä perustaa uusia kukkapenkkejä, että kaikki mahtuvat pihalleni... Kylvöt tein keskiviikkona eli 6.1. Astiat jätin muutamaksi päiväksi lämpimään ja tänään vein ne ulos. Tai ajattelin viedä, mutta kun siellä oli jo itäneitä siemeniä... Ihanaa vihreää kasvustoa näkyvissä...

Jostain olen lukenut, että jotkut puutarhurit pitävät hankikylvöjä sisällä jopa pari viikkoa, mutta nyt 10 lajia/ lajiketta oli itänyt neljässä päivässä. Ei muuta kuin siirtämään itäneet taimet purkkeihin...

Koulitut taimet

Taimipurkit aion pitää muutaman päivän täällä sisällä lämpimässä, että toipuvat melko kovakouraisesta siirrosta ja sitten vien heidät saunamökin viileyteen jatkamaan kasvua.

Kennostot vein ulos kasvatuslaatikon päälle. Kannet jätin sisälle, mutta levittelin hallaharson niiden ylle, jotta vältytään koivuongelmalta ja sitten lapion vielä paksun kerroksen lunta päälle. Siellä saavat kylmettyä rauhassa maaliskuulle asti, sitten siirrän heidät kasvihuoneeseen.

Lisää siemeniä...

Ilmoittauduin muutama  viikko sitten Puutarha.netissä siemenkirjeeseen elämäni ensimmäistä kertaa. Jo viime perjantaina sain lukea, että siemenkirje on lähetetty minulle. Voi sitä odotusta, varsinkin kun kirje löytyi postilaatikosta vasta keskiviikkona. Mutta hetihän sitä piti ruveta penkomaan, edes ruokaa en malttanut ruveta kokkaamaan, niin paljon siemenkirje kiinnosti.

Ja mitä kaikkea ihanaa sieltä löytyikään... Kirje sisälsi kymmeniä pusseja yksivuotisia kukkia ja erilaisia perennoja, oli esikasvatettavia ja suorakylvettäviä. Niinpä sitä tuli sellainen hulluus, että tuota haluan ja tuota ja tuota ja .... Mutta huikaisevaa tässä oli se, että sain ottaa vain muutaman siemenen yhtä laatua, niin että muillekin riittää. Jos ostaisin saman määrän lajeja ja lajikkeita kaupasta, minulla olisi miljoonia siemeniä, nyt siemenmäärä per laji jää erittäin kohtuulliseksi, samoin tuleva taimimäärä. Yleensä siemenkirjeisiin pitää laittaa jotakin vaihtariksi; tämän kirjeen lähettäjä pyysi vaihtarina hyötykasvien siemeniä tai postimerkkejä ja niitähän minulta löytyi.

Samalla kun pengoin kirjettä, piti lukea perennakirjaa, kesäkukkakirjaa ja googlettaa. Niin paljon siellä oli minulle tuntemattomia kasveja. Ensimmäiset siemenet kylvin tänään. Suunnittelin vieväni siemenet ulos hangen alle kylmäkäsittelyyn, vaan hangetpa vähenevät ihan silmissä, joten en uskaltanut viedä. Niinpä laitoin siemenet minigrip-pusseihin kostean vermikuliitin sekaan ja laitan ne parin päivän kuluttua jääkaappiin.

Orvokkini ovat kasvaneet kiitettävällä vauhdilla. Ne on kylvetty kuukausi sitten ja nyt tuli aika koulia ne. Muutama taimi ei tykännyt koulinnasta ja näyttää elottomalta, mutta haitanneeko tuo, kun taimia on silti yli 30. Viime keväänä ostin taimiastioiksi kertakäyttömukeja, joihin tein pohjaan reikiä. Täytyy todeta, että hiukan liian heppoisia ovat. Nyt olen ruvennut keräämään jogurttipurkkeja taimipurkeiksi, koska ne ovat huomattavasti kestävämpää muovia.

Orvokit ennen koulimista

Koulitut orvokit kasvivalon alla

Seuraavien kylvöjen kanssa odotankin vielä pari viikkoa, mutta sitten itämään pääsee ahkeraliisan ja verenpisaran siemenet... Tänään tuoksui jo keväältä, oli lämpöasteita ja auringonpaistetta :)

Pakkanen lauhtuu, päivät pitenee, kylvöt itää

Olipa ihana tulla tänään kotiin vuorokauden poissaolon jälkeen, kun ei ollutkaan keuhkoja kipristävä kylmyys vastassa. Perjantaiaamulla piti miettiä tarkati, että mitä pukee päälleen, kun lähtee pääkaupunkiin koulutukseen. Jotain siistiä ja naisellista eli hame, mutta pelkässä hameessa ei tietenkään tarkene kävellä 300 metriä bussipysäkille. Toisaalta taas pääkaupungissa voi olla tukalaa kulkea toppahousuissa, eikä niistä kuoriutuminen välttämättä onnistu helposti. Hameeseen ja toppahousuihin päädyin kuitenkin. Onnekseni sainkin jo aamulla hotellihuoneen haltuuni, niin toppavaatteista kuoriutuminen sujui, eikä tarvinnut miettiä niiden säilyttämistä/ mukanakuljettamista. Tänään sitten toppauduin kaikkiin mukanaoleviin vaatteisiin, kun en tiennyt ulkolämpötilaa. Jo lyhyellä matkalla hotellista linja-autoasemalle saattoi todeta pakkasen laskeneen, jee!!!! Vain 7 astetta enää...

Toinen välttämätön kapine, toppahousejen lisäksi, perjantaiaamuna oli keltainen huomioliivi. Joudun kulkemaan noin 300 metriä maantien laitaa bussipysäkille, mutta vaikka meillä on katuvalot, niin turvaudun mielelläni heijastinliiviin. Se ainakin näkyy, koska tummissa talvivaatteissani ei ole heijastimia, toisaalta se on myöskin helppo riisua ja tunkea käsilaukkuun piiloon, kun pääsee hyvin valaistulle kaupunkialueelle. Mutta paluumatkalla sitä ei tarvinnutkaan pukea päälle, kun päivänvaloa riitti. Jouluvalojen kellokytkimiäkin saa jo ruveta säätämään. Vielä joulun aikaan ne poksahtivat päälle kolmelta, nyt riittää luonnonvaloa neljään asti... Ihanaa, että mennään jo kevättä kohti...

Orvokkien itämistä on pakko seurata päivittäin... Ensimmäinen orvokki oli itänyt viikon kuluttua kylvöstä. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin itäneitä orvokkeja on jo 31/40. Eli todella hyvin... Ensimmäisissä taimissa on jo näkyvissä puolen millimetrin kokoiset oikeat lehdet.

Nyt olisi oikea aika ruveta myöskin hankikylvöihin, koska joidenkin perennojen kylmäkäsittelyaika on noin 6 - 8 viikkoa. Ja sitä ennen siementen pitäisi olla eri lähteiden mukaan yhdestä vuorokaudestä viikkoon sisällä lämpimässä ja kosteassa, jotta siemen turpoaa. Täällä vaan on liian vähän lunta hankikylvöihin. Niinpä aion hoitaa kylmäkäsittelyn jääkaapissa. Tänään aloitin metsäkatkeron, japaninesikon ja maatiaisritarinkannuksen siementen turvottamisen.

Laitoin vermikuliittia pieniin minigrip-pusseihin, kostutin ja lisäsin pienen määrän siemeniä. Jokaisessa siemenpussissa oli noin 100 siementä, joten kaikkia niitä en kaatanut vermikuliittiin itämään, vaan yritin laittaa noin 10 siementä. Laskeminen oli haasteellista, koska metsäkatkeron siemenet olivat melkein pölyä. Nyt minigrip-pussit ovat viilipurkissa pystyssä keittiön ruokapöydällä ainakin huomiseen. Jos laitan ne liian aikaisin jääkaappiin, niin siemenet eivät ehdi turpoamaan tarpeeksi, eivätkä siksi idä. Toisaalta jos pidän niitä pöydälä liian kauan, ne saattavat itää liian aikaisin. Tässäpä ongelmaa kerrakseen... Mutta kokeilemalla oppii!!!! Seuraavalla kerralla kuukauden kuluttua olen varmaankin, toivottavasti, viisaampi, silloin on vuorossa akileijan ja tähtililjan kylmäkäsittely.

Ja huomenna alkaa herneenversotus, laitoin juuri herneet likoamaan...

Piristystä

Piristystä kaipailen elämääni. Kylvin herneenversoja, ostin ilokseni soilikin.

Silti tympii... Soilikki on todella kaunis kasvi. Se muistuttaa isoäidistäni, jolla oli useita kukkivia soilikkeja lapsuudessani. Kunpa saisin pidettyä tämän yksilön hengissä pitkään... Ja tottahan unelmissani siintää ajatus soilikin lisäämisestä... Katsotaan, josko löytyisi innostusta. Mustanmerenruusun kävin siirtämässä saunamökin kaapista ikkunalaudalle. Katsotaan herääkö se henkiin. Sen suhteen olen pessimisti, koska se kuivui liian aikaisin kesällä...

Parin viikon takaiset perennakylvöt vein tänään ulos lumihankeen. Siellä ne nyt kylmettyvät kasvulaatikoiden välissä lumikerroksen alla. Saas nähdä, riittääkö tällainen reilun kuukauden hankiulkoilu kylmäkäsittelyksi. Toivottavasti.

Kauppojen siemenhyllyjä olen tutkaillut ahkerasti. Kylvösuunnitelma on tehty, joskin sitä on vielä hiukan muokattava. Sillä en voi kylvää juureksia sellaiseen laatikkoon, joka on vielä lautoina liiterissä. Laatikot kuitenkin valmistuvat aikaisintaan toukokuun lopulla. Olen ostanut jo 3 pussillista siemeniä: ananaskirsikkaa, mansikkakoisoa ja krassia. Krassillakaan ei ole kiirettä, mutta ananaskirsikat pitää kylvää jo maaliskuun alussa, että ehtivät tuottamaan satoa loppukesällä. Ajatuksena on kokeilla joka kesä jotain uutta. Viime kesänä kokeilin steviaa, mutta en innostunut, enkä jatka sen kasvatusta.