Aurinkoa, aurinkoa

Onpa ollut ihana viikonloppu... Perjantaina työpäivän jälkeen oli kyllä melko kuollut olo, mutta aika nopeasti siitä toipui, toisin kuin muina arki-iltoina. Käväisin hakemassa rautakaupoista 8 hyllynkannatinta. Toisesta sain 7 valkoista, toisessa ei yhtään valkoista, joten oli pakko ottaa 1 harmaa. Eihän mulla ole aikaa odottaa, että tilaisivat...

Rahat ovat sen verran vähissä, joten kukkalaudat rakennettiin leveästä valkoisesta raakalaudasta. Kelpaavat ja toimivat, vaikka yksi lauta onkin kapeampi (120 mm) kuin muut (145 mm)

Tuulikaappi odottaa kasveja

Nyt vaan odotellaan, että yöpakkaset hellittävät, niin voin täyttää ruukut pelargoneilla.

Lauantaina sain miesvieraan heti aamusta, rakennusmies tuli hakemaan nimeäni paperiin. Autotalli on hänen osaltaan valmis!!!! Eikä siitä muuta puutukaan kuin rännit ja lumiesteet ja se sokkelin korjaus. Ja listotukset, ne eivät kuulemma kuulu tähän viittä vaille valmis-toimitukseen, koska ovat sisustamista. Olen kyllä vähän toista mieltä...

Ovipieli

Ikkunapieli

Alkuviikosta sain rakennustarkastajalta vastauksen viestiini, että voin ottaa autotallin ja varaston käyttööni ennen loppukatselmusta. Ei tarvita erillistä käyttöönottokatselmusta. Ja minähän aloitin käyttöönoton....

Tähän oli hyvä päättää sunnuntain ulkoilu ja lähteä valmistautumaan tulevaan työviikoon. Kroppa kertoo, että töitä on tehty. Sen kunniaksi lämmitin pihasaunan, sai rentoutettua kipeät lihakset.

Huomenna jatketaan puiden kantamista. Kannettuna on vasta yksi pino neljästä eli kolme on vielä jäljellä... Mutta kiirettä ei ole, mitään urakkaa en ota!

Aurinkoista ja keväistä viikkoa!!!!!!

Portaita...

Huh huh, onpa ollut kiirettä, kun työt tulivat häiritsemään vapaa-aikaa. Ja vielä hirveä helle :( Keskiviikkona kärsin helteestä, sisällä loppui happi, kun ilmanvaihto ei ollut riittävä, edes läpiveto ei tuonut helpotusta. Eihän kylmän kesän päälle voi valittaa helteestä, mutta kun sai järjettömän päänsäryn, niin voin valittaa. Onneksi loppuviikolla ei ollut niin kuuma, vaan sopivan lämmintä, joten selvisin päänsäryittä.

Maanantaina siis aloitin portaiden teon rungon rakentamisella. Sitten siihen tuli parin päivän tauko materiaalipulan takia. Keskiviikkona isä tuli jatkamaan tuulikaapin rakentamista ja toi samalla kärryllisen puutavaraa omista varastoistaan.

Päänsäryn helpotettua rakensin 4 runkoa lisää ja sitten alkoivatkin ongelmat... Miten saada maa tasaiseksi ja 7 runkoa vaateriin. Onneksi isäni on kokenut rakentaja, joten hänen avustuksellaan saatiin reunarungot paikoilleen (ainakin melkein). Parin apulaudan ja kirosanojen siivittämänä menivät 3 seuraavaa runkoa paikoilleen. Sitten ne viimeset... Ne piti saada millilleen oikealle kohdalle eli 58 sentin etäisyydelle reunasta. Pakko saada kukkalaatikon etulevy valmiiksi, niin sen kanssa sain viimeisetkin rungot oikealle etäisyydelle ja tasakorkoon muiden kanssa.  Homma oli kyllä niin hankala, että toiste en sellaista tee!!!! Teetän sen mieluummin.

Sitten vaan asentamaan kansilautoja. Minä pätkin laudat oikeaan mittaan ja isäni huolehti että laudat etenivät tasatahtiin koko matkan. Hyvä työnjako!

Nyt pääsee isoäitini etuovesta sisälle, kun hän tulee viikon kuluttua käymään :) Iso kiitos kuuluu isälle, yksin en olisi tästä urakasta selvinnyt. Kukkalaatikoiden reunaan tulee vielä listat, niillä siistitään reunat, mutta ne toimivat myös pienenä korokkeena, jotta kukaan ei vahingossa putoa laatikkoon. Talvea varten minulla on laatikoihin myös kannet.

Heti kun portaikko tuli valmiiksi, kannoin siihen kukkaruukkuja. Tänä kesänä en vielä laita laatikoihin multaa, se odottaa ensi kesää ja portaikon maalaamista. Portaat maalataan samalla harmaan sävyllä, mitä muuallakin talossa (räystäät, vaakakoristelistat) on.

Tervetuloa meille...

Ilokseni huomasin, kun kannoin suurimman pasuunakukan yläportaalle, että siinähän on nuppuja...

Pasuunakukan nuppuja

Ja yllätys, yllätys, tämä kukkiva yksilö on vaaleanpunainen... Keltaisessa tai valkoisessa ei näy nuppuja.

Hieno kukkayllätys löytyi myös vauvalasta. Siemenestä kasvatettu etelänruusuruoho on aloittanut kukinnan.

Etelänruusuruoho, taustalla keltasauramo

Viimeinen lomapäivä

Aamulla suunnittelin, että tänään rentoudun ja otan rauhallisesti. Ja katinvillat, minä en ehtinyt ottamaan kovinkaan rauhallisesti... Ensin pyykinpesukone päälle, sitten luen ja juon pannullisen vihreää teetä sohvalla loikoillen ja päivän ohjelmaa miettien. Ensin kaupunkiin, rautakauppaan ostamaan ruuveja ja reikälevyjä portaisiin...

Löytyi sieltä muutakin... Poistivat tämän kauden siemeniä, 5 pussia eurolla. Pari satsia ostin... Eihän minulla vielä ole tarpeeksi siemeniä. Kiinnostavin pussukka ja uusi tuttavuus on pinaattikiinankaali, ikinä kuullutkaan. Ensi vuonna kokeillaan...

Sitten kirjakauppaan, koska Kaari Utrio esitteli valmista kirjaansa jo Facebookissa. Vähän harmittaa, että huomenna on mentävä töihin, koska nyt en voi lukea sitä yötämyöten.

Olen aloittanut jo lukemisen, en malttanut odottaa... Mutta olen silti ahkeroinut portaiden parissa ja nurmikkokin tuli leikattua...

Portaiden runkoa

Portaiden teko piti keskeyttää materiaalipulan takia. Se jatkuu keskiviikkona, kun saan isältä lisää materiaalia. Nyt saunaan pesemään lomapölyt pois ja sitten jatkuu seurustelu Kaari Utrion kanssa.

Projekti etenee...

Tämä kesä on omistettu taloni laajentamiselle. Ei, kyseessä ei ole iso laajennus, ehei, ainoastaan talon edessä olevan avokuistin muuntaminen tuulikaapiksi tai puolilämpimäksi kuistiksi tai kartanon eteläsiiveksi, miten sitä haluaa vaan kutsua. Isäni on onneksi taitava tekijä, joten ulkopuolisia työmiehiä ei tarvita, paitsi sähkömies.

Edellisviikolla saatiin laajennuksen runko valmiiksi...

Tuulikaapin runko

Tästä lähdettiin perjantaina liikkeelle eli vain runko oli pystyssä. Seinäpaneelit oli haettu ja minä olin ne kahteen kertaan maalannut. Ensin vedettiin tervapaperi seinään ja sitten ruvettiin ampumaan paneeleja kiinni. Minä pätkin paneelit sopivaan mittaan ja isäni laittoi ne seinään. Homma eteni todella nopeasti...

Sivuseinän tekoa

Ja tänään maanantaina tuulikaappi näyttääkin jo tältä...

Melkein valmista...

Kiitos avuliaiden naapureiden, niin ikkunat ja ovikin saatiin paikoilleen. Sisäpuolelta tuulikaappi on vielä ihan keskeneräinen, mutta eipä sitä aurinkoisella säällä mieluusti sisähommia tee, varsinkin kun ulkohommiakin riittää.

Talon eteen pitää suunnitella uudet portaat, vanha porras hävitettiin jo. Päästettiin isän kanssa mielikuvitus valloilleen ja ideoitiin uusia. Isäni näki talon edessä leveät kartanomaiset portaat, minä taas portaat, joiden molemmilla puolilla on kiinteät kukkalaatikot. Katsotaan, millaiset saan aikaiseksi.

Tämän rakennusurakan keskellä en ole pahemmin ehtinyt puutarhahommiin, koska olen ollut hanslankarina ja ruuanlaittajana. Tänään ehdin kuitenkin viinimarjapensaaseen, joka oli jo kauniin punainen...

Melkein 10 litraa herukkaa tuli tästä pensaasta. Tertut olivat pitkiä, mutta marjoja oli vain terkkujen alaosissa, koska kukinta-aikana ei kauheasti pölyttäjiä lennellyt. Marjat keitin heti mehuksi talvenvaraksi.

Kaiken hosumisen keskellä ennätin kierrellä kameran kanssa pihalla. Jotain sentään kukkii...

Värililja

Palava rakkaus, joka todella loistaa

Väriminttu

Verenpisara 'Alwin'. Pistokkaat kukkivat, emo ei

Aurinkoisia heinäkuun viimeisiä päiviä!!!

Hanslankarina

Tänään sain taas isäni kylään, rakentamaan kartanoni eteläsiipeä, puolilämmintä kuistia tai tuulikaappia, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Joka tapauksessa tänään päästiin rakentamaan runkoa. Vähän piti vielä purkaa ja tällä kertaa purku-urakkaa ei annettu minulle, koska purettavien rimojen piti säilyä ehjänä. Minulle lankesi naulojen irrotus ja rimojen numerointi.

Hauska on ollut huomata, miten oma pää on kehittynyt näiden viiden vuoden aikana, jotka olen täällä maalla asunut. Ensimmäisenä kesänä huoltomaalasimme talon. Silloin kiipeily tikapuilla huimasi, huimasi niin paljon, että ystäväni piti seistä tikkaiden ala-askelmalla ja pitää tikapuita paikoillaan, muuten en olisi pysynyt siellä ylhäällä, saati pystynyt maalaamaan. Kiitos L avustasi!!! Nyt sitten uskallan kiipeillä tikapuilla, olen käynyt jopa saunamökin katolla. Ja tänään sitten kiipesin huterille tikapuille, kun ylärunkopalkki piti laittaa paikoilleen. Tikapuita ei saanut tarpeeksi kauas seinästä, joten isäni laittoi seinän ja tikkaiden väliin pienen palikan ja sitten kiivettiin....

Runkopalkki saatiin paikoilleen, eikä kumpikaan meistä pudonnut... Huomenna on hyvä jatkaa etuseinän ja oven runkotolppien pystyttämisellä. Isäni siis tekee sitä ja minä pääsen maalaamaan seinäpaneeleita.

Koko päivän saimme nauttia auringosta ja lämmöstä. Eilen aamulla kävin mattopyykillä paikallisella matonpesupaikalla ja hienosti sain matot kuiviksi. Harmi, että nämä poutasäät taas loppuvat, koska yksi iso matto on vielä pesemättä.

Nämä muutamat aurinkoiset poutapäivät ovat saaneet kukat availemaan nuppujaan... Ritarinkannusten kukkia olen odottanut ehkä eniten. Tämän ensimmäisessä kuvassa kukkivat yksilön olen saanut taimivaihdossa kolme vuotta sitten, mutta nyt se kukkii vasta ensimmäistä kertaa.

Ritarinkannus

Ja tämän seuraavan olen itse kasvattanut siemenestä. Molemmat kasvit ovat maatiaisritarinkannuksia, mutta silti toisessa on musta nielu ja toisessa valkoinen.

Ritarinkannus

 Tämän seuraavan kasvin sain tämän vuoden taimivaihdossa. Se on kuulemma lännenhelokki, google ei kuitenkaan tunne sen nimistä kasvia. Kaunis, joka tapauksessa. Helokin takana kurkistelee verihanhikki.

Lännenhelokki

Ranskantulikukka

Keltavaleunikko

Siankärsämö

Kaikki kukinta on vielä pientä, mutta ei se haittaa... Ensi kesänä runsautta on vähän enemmän ja seuraavana vielä enemmän... Sinipallo-ohdake on saanut kolmessa vuodessa huiman paljon runsautta, se on jo minun mittaiseni eli 180-senttinen. Ja siementaimia on paljon, haluatko ?

Eteläsiipi on vähän lähempänä

Tänään se sitten alkoi, eteläsiiven rakentaminen (lue tuulikaapin). Aamulla aloitin purkamaan nykyisen kuistin lattiaa. Se oli rakennettu harmaista komposiittilaudoista. Ne lähtivät helposti, ruuvit metallijäteämpäriin ja kiinnikkeet toiseen. Purkaessani mietin, että onko komposiitti ongelmajätettä vai tavallista rakennusjätettä, kaatopaikkakamaa joka tapauksessa. Sitten sainkin hyvän idean (ainakin omasta mielestäni). Facebookissa on tämän alueen Lahjoitetaan -ryhmä, jossa ilmoitin, että 3 m2 käytettyä komposiittilautaa olisi haettavissa. Tunnin kuluessa laudat oli varattu, huomenna ne haetaan ja minä säästyn kaatopaikkavierailulta.

Pieniä ylläreitäkin tuli vastaan purkuhommissa... Jonkun älynväläys on ollut asentaa reunimainen lauta ja vasta sen jälkeen vetää sähköjohtoja. Eli johdoille oli porattu reikä lautaan...

Ja mistäkö tiedän, että sähköjohdot on vedetty heti ensimmäisen lattialaudan jälkeen. Tiedän sen siitä, että kuistin alla ei ole työskentelytiloja, vaan kaikki on tehtävä istuen kannatinpalkkien päällä. Onneksi isälläni on melkoinen työkaluarsenaali mukana. Tämäkin ongelma ratkesi päittäissahalla. Ensimmäinen kerta, kun edes kuulin moisen nimen, saati käytin konetta, mutta sain sahattua johtojen takaa laudan pois ilman sormien sahausta tai sähköjohtojen katkeamista. 

Muitakin ylläreitä löytyi, kun kaikki lattialaudat oli poistettu. Sokkelista löytyi reikä, kamalaa... Vaan eipä ollutkaan, se oli rossipohjan tuuletusaukko, joka oli puoliksi täytetty sepelillä. 

Rautakauppareissulle oli joka tapauksessa lähdettävä, joten ostoslistalle lisättiin ritilä, jottei alapohjaan pääse isompia eläimiä. 

Enempiä reikiä ei sokkelissa näkynyt... Paitsi että, miksi sokkelin vieressä on pystyssä lattialaatan palanen ?

Lattialaatan pala, jonka takaa pursusi uretaanivaahtoa. Voisiko sielläkin olla tuuletusaukko, joka on tukittu kaakelilla ? Ei kun irrottamaan... Kaakeli irtosi helposti, mutta ei siellä kuitenkaan ollut reikää... Kuitenkin puukko upposi syvälle jostain kohdasta... Onkohan siellä jotain muutakin tukkeena... Sorkkarauta apuun ja kyllä, uretaanivaahdon takaa paljastui tiilen palanen, käytetty nokinen tiili. Mitä järkeä on ollut tukkia toinen tuuletusaukko, mutta jättää toinen auki ? Ei ymmärrä... Huomenna on lähdettävä taas rautakauppaan ostamaan toinen samanlainen ritilä...

Kyllä tämä tästä edistyy ja valmistuukin joskus....